<link rel="stylesheet" href="/cs/chat/stylesheets/lahitapiola-chat.css"/>
Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen
Heikki Urpelainen Talous 13.11.2023

Tietääkö tuleva vuosi osakkeiden nousukiitoa vai korkotaakan painamaa räpiköintiä?

Yritysten tulokset ovat säilyneet melko hyvinä, joten suurta parannusta on vaikea saavuttaa korkojen painamassa taloudessa tulevan vuoden aikana. Eniten talouden suunnasta kertovat kulutukselle ja investoinneille herkkien yritysten tulokset, kirjoittaa LähiTapiola Varainhoidon salkunhoitaja Heikki Urpelainen.

Yritysten tuloskausi vuoden 2023 jälkipuoliskolla on ollut odotuksia parempi Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Pankkien tulokset ovat nousseet kohisten korkeampien korkojen myötä, eivätkä luottotappiot ole ainakaan vielä nousseet. Myös teknologiayritysten ja kuluttajaherkkien yritysten, kuten Microsoftin, tulokset ovat kehittyneet suotuisasti.

Tuloksiltaan heikkoja ovat vuoroltaan olleet kiinteistöyhtiöt sekä raaka-ainetuottajat ja energia-ala, joiden tulokset seuraavat maailman markkinahintoja viiveellä. Yleisemmin tulosten heikkoutena on ollut se, että ne on puristettu kasaan kulusäästöin vyötä kiristämällä, koska kysyntä on vaisua.

Yhdysvalloissa tasaisempaa ja vahvempaa

Euroopassa pörssiyritysten tuloskehitys on ollut Yhdysvaltoja heikompaa. Kolmannen vuosineljänneksen tulokset laskevat Euroopassa karkeasti 14 prosenttia vuoden takaisesta, mutta Yhdysvalloissa tulokset nousevat kaksi prosenttia.

Euroopan heikkous selittyy paljon yritystoiminnan painottumisella talousherkkään teollisuuteen. Suomessa tämä näkyy esimerkiksi selluteollisuudessa ja konepajoissa. Toimialapainotuksen lisäksi Euroopan oma talous on Yhdysvaltoja heikommassa tilassa, mutta myös tärkeä vienti esimerkiksi Kiinaan takkuaa.

Aiemmin amerikkalaisyritysten vahvuudeksi katsottiin stereotyyppisesti myyntiosaaminen, mutta nyt myös tuotteet ovat monella alalla johtavia. Eurooppalaisesta näkökulmasta on hiukan kadehdittavaa, miten amerikkalaiset ovat osin konepajoissakin pystyneet muokkaamaan syklistä laitemyyntiä tasaisempaan ja parempikatteiseen palkkiovirtaan, kuten huoltoon ja palveluihin.

Kasvavatko tulokset vuonna 2024?

Nykytulokset eivät ole montun pohjalla kysynnässä tai kannattavuudessa, vaan aika hyvillä tasoilla. Toisaalta perinteistä ylikuumenemista ei ole juuri millään alalla, joten esimerkiksi teollisuus sietänee lievää talouden heikkoutta ilman suurta vaikeutta.

Teollisuuden tilauskirjat ovat hiukan vaimeat ensi vuodelle, joten kustannusvyön kiristäminen saattaa jatkua. Vuonna 2024 tulosten odotetaan aiempien vuosien tapaan kasvavan Euroopassa ja Yhdysvalloissa 7–11 prosenttia edellisvuodesta. Tämä on optimistista, kun lähtötaso on hyvä ja taloudessa monia taakkoja.

Geopoliittisiin ja muihin kriiseihin on tullut turtumista, mutta ei epävarmuus silti yritysten investointihaluja ruoki. Valtiotkin pyrkivät hillitsemään menojaan muuten kuin puolustuksen osalta. Teolliselle kysynnälle positiivisina tekijöinä ovat jossain määrin tuotannon hajauttaminen ja muuttaminen ympäristöystävällisemmäksi, jotka luovat uudenlaisia tarpeita toiminnalle.

Korkotaakka painaa

Korona-ajan jälkeen varsinkin palvelukysyntää on siivittänyt kuluttajien halut ja säästöt sekä julkiset tuet. Yksityishenkilöiden säästöt ovat tähän mennessä huvenneet pankkitileiltä vauhdilla. Raha ei ole kuitenkaan mennyt pelkästään kulutukseen, vaan sitä on siirretty parempien tuottojen perässä esimerkiksi korkorahastoihin tai lyhentämään asuntolainoja nopeutetulla tahdilla.

Kuluttajan lompakkoon korot vaikuttavat monessa maassa Suomea hitaammin asuntolainauksen pitkien viitekorkojen vuoksi. Myös yrityksille korkojen nousun vaikutukset tulevat osin pitkällä viiveellä, kun yritykset uusivat vain osan rahoitustaan vuosittain ja harkitsevat tulevia investointeja. Pörssiyritysten velkaisuus on pääosin maltillinen, joten korkokulujen suora tulosvaikutus jäänee lieväksi. Korkokustannusten vaikutus kulutuskysyntään ja yritysten investointeihin on suurempi. Kiinteistöala kokee paineen melko nopeasti kaikilta kanteilta, mikä on näkynyt Suomessakin.

Korkokustannukset ovat konkreettinen taakka, vaikka kuluttajan (ja yritystenkin) päätöksenteko on osin psykologian ohjaamaa. Ydinkysymys varsinkin kuluttaja-aloille on työllisyys, jonka säilymistä vahvana puoltavat ainakin yritysten vahvat taseet ja hyvä kannattavuus.

Yleensä keskuspankkien koronnostojen loppumista on seurannut hyvä aika osakkeille. Nyt osakkeiden lähtö lentoon voi olla hiukan räpistelyä taakan kanssa, sillä olemme nähneet vain siivun korkeampien korkojen vaikutuksista.

Heikki Urpelainen
salkunhoitaja
LähiTapiola Varainhoito Oy

Tämä kirjoitus on LähiTapiola Varainhoito Oy:n laatima ja perustuu sen näkemyksiin taloudesta ja sijoitusmarkkinasta. Kirjoituksen sisältämät arviot, tiedot ja mielipiteet perustuvat LähiTapiola Varainhoidon omiin laskelmiin tai lähteisiin, joita LähiTapiola Varainhoito pitää oikeina ja luotettavina. Tätä kirjoitusta ei tule yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana eikä siinä esitettyä tietoa ole tarkoitettu kehotukseksi käydä kauppaa sijoitustuotteilla tai palveluilla.