Private Equity – myös niin paljon enemmän

Kotimaisessa talousuutisoinnissa pääomasijoittamisesta (Private Equity) puhuttaessa viitataan monesti varhaisen vaiheen pääomasijoittamiseen eli venture capital -sijoittamiseen. Syyt tähän ovat ymmärrettävät. Kotimainen venture capital -markkina on kasvanut ja kehittynyt viimeisten vuosien aikana merkittävästi. Markkinaan on syntynyt useita hienoja kansainvälisen tason kasvutarinoita. Taakse ovat jääneet 2000-luvun alkupuolen vaikeammat vuodet.

Kansainvälisten talousmedioiden fokus pääomasijoitusten osalta on monesti globaalisti isoimmissa toimijoissa (ns. mega/large buyout -rahastot) ja niihin liittyvissä ilmiöissä. Syyt tähänkin ovat sinänsä ymmärrettävät. Rahamääräisesti merkittävä osa buyout-rahastoihin kerättävästä pääomasta keskittyy tähän kokoluokkaan ja sijoituskohteena olevat kohdeyhtiöt ovat kokoluokkansa ansiosta laajemmin tunnettuja.

Sijoittajalle tämä ei kuitenkaan anna täydellistä kuvaa pääomasijoitusmarkkinasta. Monesti isoimpien otsikoiden ulkopuolelle jäävät kannattaviin ja kasvaviin keskisuuriin yhtiöihin sijoittavat yrityskaupparahastot (mid-market buyout). Sijoittajan näkökulmasta mid-market on mielenkiintoinen. Se tarjoaa aktiiviselle omistajalle runsaasti kehitysmahdollisuuksia ja toisaalta varhaisen vaiheen sijoittamiseen liittyvät riskit ovat rajallisemmat. Keskikokoisille yhtiöille riittää myös irtaantumisvaihtoehtoja, eivätkä irtautumiset ole riippuvaisia syklisestä listautumismarkkinasta. Kohdeyhtiöiden arvostukset kehittyvät vakaammin ja monesti irtauduttaessa arvostus vielä nousee aiemmasta pitoarvosta (ns. exit-uplift).

Buyout-kategoria kätkee sisälleen useita eri lähestymistapoja. Osa toimijoista keskittyy hyvin johdettuihin ja voimakkaasti kasvaviin yhtiöihin, joiden kasvua ja laajentumista pääomasijoittaja pyrkii kiihdyttämään esimerkiksi kansainvälisten verkostojensa avulla. Toiset buyout-sijoittajat keskittyvät aktiivisesti yrityskauppoihin ja toimivat niin sanotulla buy & build -strategialla, jossa pienempiä yhtiöotä yhdistämällä saadaan skaalahyötyjä. Toisilla fokus voi olla yhtiöissä tai liiketoiminnoissa, joiden potentiaalia ei ole aiemmin onnistuttu ulosmittamaan erinäisistä syistä (esim. take private, carve out -tilanteet). Toisaalta markkinalla on toimijoita, joille yhteistyö ja intressien yhteneväisyys inspiroivien ja kunnianhimoisten yrittäjien kanssa on avainasemassa.

Viime vuosina voimistunut kiinnostus sijoitusten yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen näkyy myös kansainvälisessä buyout-kentässä, johon on kasvanut toimijoita, joiden toimintaa ohjaavat erityiset vaikuttavuustavoitteet. Kaikkiaan erilaisia lähestymistapoja on lukuisia, eikä tämän kirjoituksen merkkimäärä riitä niitä kaikkia kuvailemaan.

Keskikokoisen buyout-markkinan ohella suurelle yleisölle varsin tuntematon osa pääomasijoitusmarkkinaa on jälkimarkkina-strategia (secondaries), joka erottuu edukseen eri strategioiden globaaleja indeksituottoja tarkasteltaessa.

Pääomasijoitukset tehdään tyypillisesti suljettujen rahastojen kautta, mikä on perusteltua sijoituskohteiden epälikvidisyyden vuoksi. Rahastojen toimikaudet kestävät tyypillisesti vähintään 10 vuotta ja tänä aikana sijoittajille voi syntyä tarve järjestellä salkkuaan. Tähän tarpeeseen on syntynyt erikoistuneita secondary-rahastoja. Vielä kymmenisen vuotta sitten secondary-markkina koostui pääosin rahasto-osuuksien transaktioista (LP-stake), mutta sittemmin näiden rinnalle on kasvanut rahastomanagerivetoinen-markkina (GP-led), joka parhaimpina vuosinaan on jo muodostanut puolet koko secondary-markkinan kaupankäyntivolyymista. Kasvava ja kehittyvä secondary-markkina ansaitseekin jatkossa oman kirjoituksensa.

Justus Hollo
salkunhoitaja
LähiTapiola Varainhoito

Graafin tiedot haettu: Preqin Ltd, 16.10.2023

Tämä kirjoitus on LähiTapiola Varainhoito Oy:n laatima ja perustuu sen näkemyksiin taloudesta ja sijoitusmarkkinasta. Kirjoituksen sisältämät arviot, tiedot ja mielipiteet perustuvat LähiTapiola Varainhoidon omiin laskelmiin tai lähteisiin, joita LähiTapiola Varainhoito pitää oikeina ja luotettavina. Tätä kirjoitusta ei tule yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana eikä siinä esitettyä tietoa ole tarkoitettu kehotukseksi käydä kauppaa sijoitustuotteilla tai palveluilla.