<link rel="stylesheet" href="/cs/chat/stylesheets/lahitapiola-chat.css"/>
Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen
Perttu Hytönen Talous 7.9.2023

Voiko sijoitusriskiä tiivistää yhteen lukuun? Suosituimmalla riskimittarilla on sudenkuoppansa

Volatiliteetti on suosituin riskiluku sijoittamisessa. Miten niin monimutkaista ja tärkeää asiaa kuin riskiä on päässyt kuvaamaan yksi luku? Salkunhoitaja Perttu Hytönen avaa riskin arviointia sijoittamisessa.

Volatiliteetti eli tuottojen historiallinen keskihajonta on epäilemättä yleisin sijoitusriskin mittari. Sitä käytetään niin rahastojen riskitasojen vertailussa, sijoitusten tuotto-riskisuhteiden arvioinnissa kuin sijoitussalkkujen optimoinnissa. Eikä ihme. Riskilukuna volatiliteetti on yksinkertainen laskea ja sen tulkinta on suhteellisen helppoa.

Volatiliteetin suosio juontaa juurensa moderniin portfolioteoriaan, joka kehitettiin jo 50-luvulla. Teorian isä Harry Markowitz valitsi sijoitusten riskimittariksi volatiliteetin juuri sen laskennallisen helppouden ja käytännöllisyyden vuoksi.

Yksinkertaisuudella on usein kääntöpuolensa. Niin myös riskianalyysissä. Volatiliteetilla on riskimittarina muutamia rakenteellisia heikkouksia, jotka on hyvä ymmärtää ennen sijoitusten riskillisyyden arviointia ja sijoituspäätösten tekemistä.

Volatiliteetti on taaksepäin katsova riskimittari , jonka laskenta perustuu historiallisten tuottojen heiluntaan valitulla aikavälillä. Historialliset tuotot eivät ole tae tulevasta, kuten sijoittajia on tapana muistutella. Sama pätee myös historialliseen volatiliteettiin; mennyt heilunta ei välttämättä ennusta tulevia riskejä eikä tuottoja.

Itse asiassa korkean volatiliteetin periodit ovat tyypillisesti olleet tuottoisia ostopaikkoja osakemarkkinoilla ja toisaalta markkinamyrskyjä on edeltänyt suhteellisen tyyni markkina.

Volatiliteetti on symmetrinen mittari eli keskihajonta kohtelee positiivisia ja negatiivisia tuottoja samalla tavalla. Mittari ei siis ota kantaa, onko heilunta syntynyt suurista negatiivisista vai positiivisista tuotoista. Hyvän riskimittarin pitäisi rankaista negatiivisista tuotoista eikä voimakkaista kurssinousuista.

Volatiliteetti ei sovellu kaikkien sijoituslajien riskimittariksi. Epälikvidien sijoitusten harva arvostusväli ja markkina-arvostusten puute tasoittavat sijoitusten arvojen heiluntaa, joten esimerkiksi korkeariskisten pääomasijoitusten volatiliteettitasot jäävät likvidejä sijoituksia alhaisemmiksi. Epälikvidien ja likvidien sijoitusten volatiliteetit eivät siis ole keskenään vertailukelpoisia.

Volatiliteetti kuvaa sijoituskohteen keskimääräistä riskiä. Volatiliteetti kärsii niin sanotusta keskiarvon harhasta (flaw of averages), joka voi peittää alleen riskin todellisen suuruuden.

Vertaus uimataidottomasta retkeilijästä kuvaa hyvin keskiarvon harhan aiheuttamaa ongelmaa. Siinä retkeilijä lähtee kahlaamaan keskimäärin puolen metrin syvyisen virran halki ja joutuu lopulta virran vietäväksi, kun joki yllättäen syvenee yli kolmen metrin syvyiseksi. Retkeilijän todellinen riski ei siis ole joen keksimääräinen syvyys vaan suurin syvyys.

Samalla logiikalla sijoituksen riskiä on hyvä mitata keskimääräisen heilunnan lisäksi esimerkiksi suurimmalla historiallisella arvonlaskulla (maximum drawdown), joka kuvaa paremmin sijoittajalle aiheutunutta tappiota. Riskiarvioita voi myös täydentää tarkastelemalla historiallisia tappioita markkinoiden stressijaksoilla, laskemalla sijoitusten herkkyyksiä eri markkinamuuttujille tai analysoimalla tarkemmin sijoituskohteena olevien yritysten liiketoimintariskejä.

Ajatus sijoitusriskin tiivistämisestä pelkästään yhteen riskilukuun on jokseenkin epärealistinen. Riskin mittaaminen ja arviointi on loppujen lopuksi monitahoinen ja melko työläs prosessi, jossa volatiliteetti toimii hyvänä alkupisteenä.

Riskien arvioinnissa riskimittarin heikkouksien ja puutteiden tunnistaminen on vähintään yhtä tärkeää kuin itse riskimittarin arvo.

Perttu Hytönen
salkunhoitaja
LähiTapiola Varainhoito

Tämä kirjoitus on LähiTapiola Varainhoito Oy:n laatima ja perustuu sen näkemyksiin taloudesta ja sijoitusmarkkinasta. Kirjoituksen sisältämät arviot, tiedot ja mielipiteet perustuvat LähiTapiola Varainhoidon omiin laskelmiin tai lähteisiin, joita LähiTapiola Varainhoito pitää oikeina ja luotettavina. Tätä kirjoitusta ei tule yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana eikä siinä esitettyä tietoa ole tarkoitettu kehotukseksi käydä kauppaa sijoitustuotteilla tai palveluilla.