Jyri KinnunenTalous14.8.2023Sijoitusmarkkinoilla vahva alkuvuosi – miltä näyttää jatkossa?Jatkuuko sijoitusmarkkinoiden vahva vire loppuvuodesta? Rahoitusmarkkinaekonomisti Jyri Kinnunen arvioi talouden ja sijoitusmarkkinoiden näkymiä.Lisää sijoittamisesta

Maailmantalous osoittautui alkuvuodesta odotettua kestokykyisemmäksi palvelusektorin ja vahvojen työmarkkinoiden kannattelemana. Rahapolitiikan kiristyminen näkyy kuitenkin edelleen monien maiden taloudessa ja hidastaa kysyntää. Suhdannenäkymässä on merkittäviä eroja teollisuuden ja palveluiden sekä maantieteellisten alueiden välillä.Yhdysvalloissa talouskasvu ja työmarkkinat osoittautuivat alkuvuonna odotettua vahvemmiksi. Loppuvuodesta talouskasvun odotetaan Yhdysvalloissa hidastuvan, mutta talouden taantumariskit ovat selvästi vähentyneet aiempaan verrattuna. Kiinan taloutta tuki alkuvuodesta koronarajoitteista luopuminen. Talouden kasvumomentum on kuitenkin Kiinassa hidastumassa.Euroalueella energiakriisiskenaariot helpottivat alkuvuodesta. Euroalueen talouskasvu oli ensimmäisen vuosipuoliskon aikana nollan tuntumassa. Vaikka talous kasvoi toisella vuosineljänneksellä edellisestä neljänneksestä, euroalueella talousindikaattorit ovat kesän aikana jääneet odotuksista. Teollisuuden ja rakentamisen näkymät ovat euroalueella vaisut. Myös euroalueella vahvat työmarkkinat ja palvelut ovat kannatelleet taloutta.Kasvunäkymään tuovat epävarmuutta kiristyneen rahapolitiikan viiveet, inflaation mahdollinen sitkeys ja geopoliittiset jännitteet. Alkuvuodesta nähtiin myös pankkisektorin turbulenssia, jonka paluun todennäköisyys on kuitenkin laskenut. Ennusteita parempaa kehitystä voidaan nähdä, jos esimerkiksi inflaatio hidastuu odotuksia nopeammin ja lieventää painetta tiukkaan rahapolitiikkaan.Inflaatio ja keskuspankitInflaatiohuippu on Yhdysvalloissa ja euroalueella selvästi jo takana. Inflaatio hidastui vuoden alkupuoliskolla erityisesti energiahintojen vetämänä. Inflaation odotetaan vaimentuvan edelleen loppuvuoden aikana. Myös energian ja ruoan hinnoista putsattu pohjainflaatio on hidastunut, mutta pohjainflaation hidastuminen tulee myös jatkossa olemaan maltillisempaa.Yhdysvaltain keskuspankki nosti heinäkuussa ohjauskorkonsa 5,5 prosenttiin. Ohjauskorko on nyt ylimmillään yli 20 vuoteen. Koronnosto saattoi jäädä tämän koronnostosyklin viimeiseksi, vaikkakin palkkojen nousuvauhti on ollut edelleen merkittävää suhteessa Yhdysvaltain keskuspankin inflaatiotavoitteeseen.Myös Euroopan keskuspankin osalta koronnostot alkavat olla takanapäin. Markkinat odottavat keskuspankilta vielä mahdollisesti yhtä koronnostoa. Pohjainflaation kehitys on EKP:n päätöksenteossa nyt avainasemassa, ja rahapolitiikan jatkoaskeleet riippuvat tulevista taloustiedoista. Jos inflaation vaimeneminen pitkittyy, keskuspankit tuskin kuitenkaan nostavat ohjauskorkojaan enää kovin merkittävästi, vaan kireän rahapolitiikan jaksoa pidennetään.Sijoitusmarkkinoiden tapahtumat ja näkymätSijoitusmarkkinoiden alkuvuosi oli vahva heikon edellisvuoden jälkeen. Osakekurssit nousivat alkuvuoden aikana merkittävästi, ja myös korkosijoituksille alkuvuosi oli suotuisa. Kehityksen taustalla olivat alkuvuoden odotettua parempi talouskehitys, taantumaodotusten lieventyminen, inflaatiohuippujen ohittaminen, Euroopan energiakriisin helpottaminen ja Kiinan koronarajoitteiden purkaminen. Lisäksi maaliskuussa nähty pankkisektorin turbulenssi rauhoittui nopeasti viranomaisten toimenpiteiden johdosta. Markkinasentimenttiä vahvisti myös keskuspankkien koronnostojen lähestyminen loppuaan.

Yhdysvalloissa osakeindeksien nousua on vetänyt erityisesti teknologiayhtiöiden vahva kurssikehitys. Euroopassa osakemarkkinoiden kehitys on ollut vahvaa mutta Yhdysvaltoja maltillisempaa. Suomen pörssin kehitys oli alkuvuoden aikana koostumuksensa myötä kansainvälisesti vertailtuna heikko.Korkosijoitusten tuottokärjessä olivat alkuvuoden aikana high yield -yrityslainat ja kehittyvien korkomarkkinoiden paikallisvaluuttamääräiset sijoitukset. Korkoympäristön muutoksen myötä korkosijoitukset tarjoavat jatkossakin mielenkiintoisen vaihtoehdon osakkeille.Sijoittajien tunnelmat vahvistuivat alkuvuoden aikana. Jatkossa kurssikehitystä ohjaavat talous- ja inflaationäkymän muutokset suhteessa nykyisiin markkinaodotuksiin. Positiivisessa skenaariossa talouden odotettua sinnikkäämpi vire jatkuu ja tukee tulosnäkymiä, inflaatiopaineet helpottavat edelleen ja sijoittajien riskiottohalukkuus pysyy vahvana. Toisaalta, jos talouskehitys osoittautuu loppuvuodesta markkinaodotuksia heikommaksi, voidaan riskisissä omaisuusluokissa nähdä myös kurssipaineita. Sijoitustoiminnassa korostuu tuttuun tapaan pitkäjänteisyys.Jyri Kinnunen
Rahoitusmarkkinaekonomisti
LähiTapiola VarainhoitoTämä kirjoitus on LähiTapiola Varainhoito Oy:n laatima ja perustuu sen näkemyksiin taloudesta ja sijoitusmarkkinasta. Kirjoituksen sisältämät arviot, tiedot ja mielipiteet perustuvat LähiTapiola Varainhoidon omiin laskelmiin tai lähteisiin, joita LähiTapiola Varainhoito pitää oikeina ja luotettavina. Tätä kirjoitusta ei tule yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana eikä siinä esitettyä tietoa ole tarkoitettu kehotukseksi käydä kauppaa sijoitustuotteilla tai palveluilla.

Sijoitamme sinun varasi kuten omammeMitä, jos voit sijoittaa omat varasi kuten me LähiTapiolassa – pitkäjänteisesti ja ammattitaitoisesti? Tutustu sijoituskohteisiin, joihin me itse uskomme.

Lisää sijoittamisesta

Näkökulmia

Peter CastrenTalous8.5.2025Kun usko horjuu, horjuvat myös markkinatYhdysvaltojen hallinnon toimet ovat ravistelleet perinteisiä uskomuksia niin geopolitiikassa kuin taloudessakin. LähiTapiola Varainhoidon korkojohtaja Peter Castren pohtii, ovatko Euroopan ja Saksan valtionlainat uusi turvasatama sijoittajille.Jari JärvinenTalous28.4.2025 Miksi Maailma-rahastot menestyvät vuodesta toiseen rahastovertailuissa?LähiTapiolan Maailma-rahastot ovat keränneet jälleen tunnustusta arvostetussa Lipper Fund Awards 2025 -vertailussa. LähiTapiola Varainhoidon pääekonomisti ja johtaja Jari Järvinen analysoi hoitamiensa rahastojen menestystä ja tulevaisuutta.Susa NikulaTyöelämä24.4.2025Voiko johtaja tehdä nelipäiväistä työviikkoa?Siirryin vuoden alussa tekemään nelipäiväistä työviikkoa LähiTapiola-ryhmän ihmisistä ja kulttuurista vastaavana johtajana. Päätöksestä kerrottuani olen saanut spontaanit aplodit ja onnitteluja rohkeudesta, mutta myös ”voimia ja jaksamista” -toivotuksia haastavassa tilanteessa. Reaktiot ovat yllättäneet minut, sillä ne huokuvat ennakko-oletusta: johtajan ei ole tapana huolehtia omasta hyvinvoinnistaan kuin vasta pakon edessä. Tästä ei kuitenkaan ole minun kohdallani kysymys. Miksi siis päädyin työaikaa lyhentämään ja mitä olen alkuvuoden aikana oppinut?

Katso lisää näkökulmia