<link rel="stylesheet" href="/cs/chat/stylesheets/lahitapiola-chat.css"/>
Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen
Juha Malm Talous 13.4.2023

Vaikuttavuussijoittaminen – Olisiko sen aika nyt?

Mitä on vaikuttavuussijoittaminen? Lue sijoitusjohtaja Juha Malmin blogi, miten LähiTapiolassa saadaan aikaan vaikuttavuutta.

Vaikuttavuussijoitukset ovat vastuullisuuskriteerein (ympäristö, yhteiskuntavastuu ja hyvä hallintotapa) tehtäviä sijoituksia, joissa samalla tavoitellaan positiivisia vaikutuksia – ”vastuullinen sijoittaminen ei ole aina vaikuttavaa, mutta vaikuttavuussijoittaminen on aina vastuullista”. Vaikuttavuus on erilaisten haittojen estämistä ja tästä syntyviä säästöjä – esimerkkeinä lasten huostaanottojen tai erilaisten sairauksien ennaltaehkäisy.

Vaikuttavuussijoittamista ei ole säännelty tällä hetkellä, mutta EU:ssa ollaan laatimassa sääntelykehikkoa yhteiskunnallista hyötyä tuottaville taloudellisille toiminnoille. Vaikuttavuussijoituksia voidaan rahoittaa erilaisilla instrumenteilla kuten joukkovelkakirjalainoilla (social impact bond), rahastoilla ja myös sijoituksilla perinteisiin sijoituskohteisiin, esimerkkinä edullinen vuokra-asuminen, tuottavat vaikuttavuutta.

LähiTapiolassa pyrimme tekemään vaikuttavuussijoituksia Suomessa ”ensimmäisessä aallossa” vuosina 2018-2019, jolloin perustimme ryhmän sisäisen rakenteen sijoitusten tekemiseksi ja tapasimme kuntien edustajia SOS Lapsikylän kanssa. Osoittautui, että ajoituksemme oli tuolloin väärä – sosiaali- ja terveysala oli murroksessa odoteltaessa SOTE:a eri muodoissaan ja aihe oli uusi ja tuntematon – julkisen sektorin rahoitus- ja resurssivajeet olivat jo silloin merkittävät ja tilaus sinänsä tällaiselle yksityiselle rahoitukselle oli olemassa - suorat vaikuttavuussijoitukset jäivät tuolloin tekemättä – syyt tälle olivat:

  • virkamiesten oli mahdoton sitoutua pitkiin vaikuttavuussijoitushankkeisiin, koska kukaan ei tiennyt kuka toiminnasta seuraavana vuonna vastaa

  • vaikuttavuuden riittävän luotettavalla tavalla mittaaminen oli meille kaikille uutta ja kun tuotto / tappio on sidottu tähän, oli tämä merkittävä este

  • kunnissa ajatellaan edelleen budjettikalenterivuosittain, mistä johtuen sitoutuminen esim. 5-10 v hankkeisiin on vaikeaa

  • hankevirtaa oli kohtuullisen vähälukuisesti ja toimijoita vähän

Teimme tuolloin FIM Lapset ja Nuoret SIB –rahastoon, joka on sittemmin toteuttanut lukuisia onnistuneita hankkeita.

Voisiko nyt olla aika vakuttavuussijoituksille?

Muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen vaikuttaisi, että vaikuttavuussijoittamiselle on taas nostetta.

Vuosittain SFR Scandinavian Financial Research haastattelee merkittävän osan suomalaisista institutionaalisista sijoittajista mm. nousussa olevista trendeistä – 2022 puolet sijoittajista ilmoitti toteuttavansa kestävää sijoittamista vaikuttavuussijoituksilla, tulos on merkittävä, koska edelleen ”valmiita” tuotteita on markkinoilla kohtuullisen vähän – vuonna 2020 Suomessa toimi tai oli valmisteilla kahdeksan vaikuttavuusrahastoa.



Kauppa- ja teollisuusministeriöön on perustettu nyt Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus, jonka tehtävä on luoda vaikuttavuussijoitusten ekosysteemi julkista sektoria, palveluntuottajia ja sijoittajia varten.

Kun kaikki varainhoitajat ovat ottaneet käyttöön laajasti ESG –mittarit ja niiden raportoinnin, rahastot on luokiteltu kestävää rahoitusta koskevan sääntelyn mukaisiksi, on valistunut arvaus, että seuraavaksi aloitetaan sijoitustuotteiden vaikuttavuuden raportointi ja siitä tulisi seuraava erottautumistekijä? Tämä näyttää olevan myös teema, joka vähintäänkin epävirallisesti keskusteluttaa aiempaa enemmän.

MUTTA. Oma oppini vaikuttavuushankkeista on, että sijoittajilla on jo nykyisin paljon vaikuttavuussijoituksia, mutta niiden vaikuttavuutta ei vielä raportoida. Toisaalta sijoitusten tekeminen pelkästään vaikutusperusteisesti ei välttämättä edes ole mielekästä, koska tällöin perinteinen tuotto / riski –ajattelu unohtuu – tästä asiasta on olemassa jonkin verran akateemista tutkimusta, esimerkiksi venture –rahastojen osalta vaikuttavuusrahastojen tuoton on todettu olevan verrokkiryhmää heikomman.

Esimerkkeinä LähiTapiolan vaikuttavuussijoituksista terveyttä edistävät Mehiläinen, Pihlajalinna ja Terveystalo, ilmastonmuutosta ehkäisevät Gebwell (maalämpöpumput) ja Pohjan Voima (tuuli- ja aurinkovoiman kehittäminen) ja sosiaalisen median turvallisuutta edistää Someturva. Lisäksi olemme omistamassa tai rahoittamassa lukuisaa määrää yhtiöitä, joiden liiketoiminta tuottaa vaikuttavuutta ympäristössä, yhteiskuntavastuussa tai hyvässä hallintotavassa. Näihin sijoituksemme ovat merkittävästi vaikuttavia, mutta emme vielä toistaiseksi raportoi tätä vaikuttavuutta.

Vakuuttajana olemme vuosien ajan kehittäneet kumppaneidemme kanssa asiakkaidemme terveydenhuollon palveluja työntekijän saamiseksi nopeaan hoitoon ja terveeksi, mistä vaikuttavina ja yksinkertaisina esimerkkeinä vuosina 2017-2022 yli 180 päivää kestäneiden ansionmenetysten osuus laski 24 % ja toisaalta yli 60 päivää kestäneiden eläkkeiden osuus pieneni 75 %!

Yhteenvetona voin todeta, että vaikuttavuutta löytyy merkittävästi jo nyt tekemistämme sijoituksista ja vakuutusliiketoiminnasta, kun vain osaamme kerätä sitä koskevan datan ja kertoa siitä.

Juha Malm
sijoitusjohtaja
LähiTapiola Vahinkovakuutus