<link rel="stylesheet" href="/cs/chat/stylesheets/lahitapiola-chat.css"/>
Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen
Hannu Nummiaro Talous 31.3.2023

Miten puolueet olisivat valmiit taittamaan velkaongelman? Toimenpidekirjossa on yllättävän suuret erot

Valtionvarainministeriö ehdottaa vaalikaudelle kuuden miljardin euron sopeutustoimia. Lue ekonomisti Hannu Nummiaron vertailu, miten eduskuntavaalitaistoa käyvät puolueet vahvistaisivat julkista taloutta vaalikaudella.

Vaalipäivään on pari päivää aikaa, etkä oikein ole ehtinyt seuraamaan puolueiden lääkkeitä velkaongelmien taittamiseksi? Ei hätää, tässä blogissa lähivalaistaan kaikkien talouspoliittisesti aktiivisten puolueiden linjaukset.

Alla olevassa kuvassa on esitetty julkisen talouden sopeutustavoitteet ja sen jakautuminen menoleikkauksiin (ml. rakenneuudistukset), veronkorotuksiin (ml. veropohjan tiivistys) sekä työllisyyttä (ml. talouskasvua) tukeviin toimiin. Lisätietoa kaipaaville toimet on tässä taulukossa jäsennelty yli 30 erän tarkkuudella, esimerkiksi verotoimet jaettuna ansiotulo-, yritys-, haitta- ja varallisuusverotukseen sekä veropohjien tiiveyteen.

Valtiovarainministeriö on virkamiespuheenvuorossaan (joulukuu 2022) suositellut kahdelle vaalikaudelle julkisen talouden tasapainoon tähtäävää 6+3 mrd euron sopeutusta. Ensi vaalikauden 6 mrd euron sopeutus tarkoittaa vaalikauden päättävän vuoden 2027 tilannetta. Tasaisella vauhdilla tämä tarkoittaisi koko vaalikauden aikana 15 mrd euron säästöjä (=1,5+3+4,5+6). Raportilla todetaan sopeutustarve sen verran mittavaksi, että kaikki edellä kuvatut keinot ovat tarpeen, mutta niiden tarkempi jako on jätetty poliitikkojen pähkinäksi.

Kuvassa on esitetty myös Suomen Pankin julkisen talouden arvio (joulukuu 2022), jonka mukaan tasapainotus kahdessa vaalikaudessa vaatisi 13 mrd euron sopeutuksen, joka tasaisesti jakautuen tarkoittaisi ensi vaalikaudelle 6,5 mrd euron sopeutusta. Viranomaisten käsitykset sopeutustarpeesta näyttävät olevan hyvinkin samalla hehtaarilla. Arviossa käytettiin mallinnusoletuksena sopeutuksen jakaumista tasan menoleikkauksiin ja veronkorotuksiin. Pääjohtaja Olli Rehn on mediassa kertonut kannakseen hiukan maltillisemman kahden vaalikauden noin 10 mrd euron sopeutuksen, josta kaksi kolmasosaa menoleikkauksin ja yksi kolmasosa veronkiristyksin.

Vedin arviot yhteen kuvan oikeanpuolimmaiseen pylvääseen, jossa virkamiespuhevuoron tavoite jakautuu menoleikkauksiin 3 mrd euroa, veronkorotuksiin 1,5 mrd euroa sekä työllisyys- ja kasvutoimiin 1,5 mrd euroa. Sopeutuksen pääpaino olisi menojen pienentämissä ja toimintojen tehostamisessa, veronkorotukset tasapainottavat taakkaa nostamatta kuitenkaan muuten laskemassa olevaa veroastetta ja vaalikautta pidemmällä tähtäävät, mutta vaikutuksiltaan epävarmemmat, työllisyys- ja kasvutoimet tuovat kortensa kekoon. Tarkastelen seuraavaksi puolueiden vaaliohjelmia suhteessa tähän mahdollisena pitämääni reseptiin.

Kuva. Puolueiden tavoitteet julkisen talouden vahvistamiseksi ensi vaalikaudella (tavoitehaarukan keskiarvo SDP, PS ja KESK) sekä arvioita sopeutustarpeesta. Puolueen kannatuskyselyiden mukaisessa järjestyksessä.

Kokoomus –menokuria ja työkannustimia

Kokoomus on asettanut 6+3 mrd euron sopeutuksen kynnyskysymykseksi. Puolue on esittänyt menoleikkauksia ja menoja pienentäviä rakenneuudistuksia saman verran kuin kokonaistavoite 6 mrd euroa (tarkempi jakauma taulukossa). Lisäksi kokoomus tavoittelee 2 mrd euron säästöjä työllisyystoimin, eli kaikkia 8 mrd euron toimia ei ole tarkoituskaan toteuttaa täysimääräisesti.

Kokoomuksen talouspoliittinen vaaliohjelma on isojen puolueiden yksityiskohtaisin, mikä on myös avannut vastustajien kritiikkihanoja. Eräs tahallinen väärinymmärrys on ollut soten kustannusten kasvun hillintä parhaita tunnettuja käytänteitä hyödyntämällä, minkä vaaliväittelyissä on sanottu johtavan sairaanhoitajien irtisanomisiin, vaikka todellisuudessa pahin skenaario on, että toimintatapoja ei käytännössä pystytä tehostamaan enemmän kuin soten rahoitusmallin kustannuskasvuleikkurikin edellyttää ja säästöt jäisivät syntymättä. Toisaalta menoleikkauksissa kokoomuskin on linjannut kokonaismäärät, mutta jättänyt esimerkiksi indeksijarrujen tarkemman kohdentumisen määrittelemättä.

Miltei kaikki puolueet luottavat työllisyyden kasvun hoitavan osan sopeutuksesta, mutta kokoomus on ainoa, joka esittää konkreettiset työllisyystoimet ja niiden vaikutusarviot. Työllisyystoimet koostuvat kannustinloukkujen purkamisesta, paikallisesta sopimisesta, työvoimapalveluista, työperäisestä maahanmuutosta, työurien pidentämisestä ja verokiilan pienentämisestä.

Verosopeutus loistaa poissaolollaan kokoomuksen keinoista. Vaaliohjelma ei ole yhtä tarkka veropuolella, mutta olen taulukkoon hakenut heidän vaihtoehtobudjetista 2023 arviot ehdotettujen verotoimien suuruusluokista (esim. haittaverot +0,9 mrd eur). Selkeästi kuitenkin linjataan ansiotuloveron kevennys miljardilla eurolla.
Suositusreseptiin verrattuna kokoomuksella on meno- ja työllisyyskeinoja yllin kyllin, mutta veropuolella vajautta. Kuvan pylväiden perusteella perusporvarihallitus tuoksahtaa, sillä perussuomalaisten ja keskustan sopeutuslinja on etenkin menoleikkausten osalta isoista puolueista lähimpänä kokoomusta.

Perussuomalaiset –pari palaa taltalla, muuten höylätään

Perussuomalaiset ovat tänä vuonna kirjoittaneet talouspoliittisen ohjelman, jossa linjataan tärkeimmät säästökohteet, mutta ei selkeästi sopeutustavoitetta. Taulukkoon olen poiminut heidän vaihtoehtobudjetissaan 2023 mainitut säästöt kehitysyhteistyöhön (0,6 mrd), humanitaariseen maahanmuuttoon (0,3 mrd) ja muihin kohdennuksiin (0,2 mrd). Puheenjohtaja on kuitenkin mediassa linjannut sopeutustavoitteeksi ”2,5-3,5 tai jopa 4,0 mrd euroa”. Olen vertailussa käyttänyt menoleikkausten kokonaismääränä näistä isoimman ja pienimmän luvun keskiarvoa, eli 3,25 mrd euroa.

Vaaliohjelmassa linjataan, että on ”alettava sopeuttamaan seuraavalla vaalikaudella vuosittain noin 2–4 % mittaluokassa kutakin hallinnonalaa kohden”. Tämän juustohöylän ulottumattomiin on kuitenkin linjattu esimerkiksi opettajat, sairaanhoitajat ja poliisit, joten hallinnonalat aiotaan laittaa tärkeysjärjestykseen ennen leikkurin heilahtamista. Linjaus on epäselvä ja sitä on sekä mediassa että puolueen sisällä ehditty tulkita eri tavoin (suoraan vuodelle 2027 vai joka vuosi kumuloiden, kohdistuen koko hallinnonalaan vai vain hallintokuluihin). Puheenjohtajan selvennyksen perusteella olen arvioinut tämän tarkoittavan noin 0,5 mrd euron säästöjä hallintokuluista.

Linjattuun sopeutuksen kokonaismäärään pääsemiseksi lisäksi vaaditaan 1,6 mrd euron menoleikkaukset, joiden kohdentumista ei ole määritelty. Vaihtoehtona näissäkin on käyttää juustohöylää tai hakea meno- ja rakennekartoitusten pohjalta tehokkaampia kohdennuksia.

Veropuolelle siirryttäessä selkeys ei juuri parane. Perussuomalaiset moittivat verotusta liian kireäksi ja haluavat keventää ansiotuloverotusta, kunhan menoleikkaukset hoidetaan ensin. Kokonaisuudessaan perussuomalaisten veronkorotusten nettovaikutus on vertailussa kokoomuksen tavoin pyöreä nolla.

Työllisyys- ja kasvupolitiikalle ei ohjelmassa arvioida julkisen talouden vahvistamisvaikutuksia, eikä niitä välttämättä kovin merkittävästi olisikaan. Sopeutusreseptiini verrattuna perussuomalaisilla on tarjota oikean mittaluokan verran menoleikkauksia, mutta kaksi muuta ainesosaa puuttuvat kokonaan.

Talouspolitiikan puolesta verrattain helposti löytynee yhteisen hallitussävelet kokoomuksen kanssa, kunhan laitetaan kirkko keskelle kylää sovittaessa maahanmuutosta sekä ilmasto- ja EU-kysymyksistä.

Sosialidemokraatit –kasvu hoitaa, porsaanreiät tukkoon

SDP ei juuri löydä leikattavaa julkisen talouden menoista, vaan luottaa veronkorotuksiin ja verotuksen porsaanreikien tukkimiseen. Taulukossa on tarkemmin nähtävissä rakenneuudistusten arvioitu mittaluokka ja verotoimien kohdentuminen yrityksiin, haittoihin ja varallisuuteen. Yritystukien leikkaukset olen taulukossa jakanut arvioni mukaan suoriin tukiin ja verotukiin. Taulukossa on käytetty ilmoitettujen keinojen vaikutushaarukan keskiväliä (verokeinot yhteensä 1,9-2,5 mrd euroa).

Kokoomuksen tavoin SDP ilmoittaa keinoja enemmän kuin heidän tavoitteena oleva meno- ja verokeinojen yhteismäärä 1-2 mrd euroa, mikä on huomioitu kuvan pylväissä.

Työllisyystoimien vaikutukseksi SDP arvioi 1,5-3 mrd euroa, vaikka konkreettia työllisyyskeinoja ei esitetä. Etuusleikkauksia sisältävistä toimista on vaikea puhua vaalien alla, mutta ilman niitä tavoitteet ovat vaikeammin toteutettavissa. Valtiontalouden tarkastusviraston finanssipolitiikan raportti (joulukuu 2022) huomauttaa, että tämän hallituskauden työllisyystoimien julkista taloutta vahvistava tavoite oli 1-2 mrd euroa, mutta toteutunut noin -0,13 - +0,38 mrd euroa. Puheet ja teot eivät tunnu synkkaavan, mihin luultavasti ainakin osa puolueen äänestäjistä luottaa jatkossakin.

Lisäksi kahden prosentin talouskasvutavoitteen vaikutukseksi arvioidaan 1 mrd euroa. Eli yhteensä työllisuus- ja kasvutoimien vaikutukseksi haarukan keskiarviona tulee 3,25 mrd euroa. Sopeutus nojaa paljon kasvutavoitteisiin, jotka puolue laskee toteuttavansa pääasiassa koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä maahanmuuttoon panostamalla.

Sopeutusreseptiini verrattuna ohjelmasta puuttuvat kahden ja puolen miljardin menoleikkaukset. Helpoiten hallitus syntyisi nykypohjan jatkon kautta, vaikka sekä vihreät että keskusta ovat ovia sulkeneet. SPD:n sopeutustavoite 3,5-6 mrd euroa taipuu myös kokoomuksen kynnyskysymykseen, mutta sinipunan syntyminen edellyttänee molemmilta puolueilta ”nöyrtymisestä”.

Keskusta –ujosti tasapainoinen

Keskusta on valinnut vaalistrategiaksi linjata sopeutustavoitteen 5 mrd euroa (haarukan keskiarvo), joka jakautuu menoleikkauksiin 2,75 mrd, veronkorotuksiin 0,75 mrd sekä työllisyyteen ja kasvuun 1,5 mrd euroa, mutta jättää konkreettiset yksityiskohdat pimentoon. Menoleikkausten kohdentumisesta mediassa on tosin tiputeltu lisätietoja, joita taulukkoon on lisätty, samoin kuin vaalilupaus lapsilisän korottamisesta.

Veropuolella vaaliohjelmassa on enemmän sisältöä, vaikka jakautumisesta eri verolajeihin ei saakaan selvyyttä. Ansiotuloveron kevennyksestä haaveillaan, vaikka se näin sopeutuksen alkuun tyrmätäänkin. Kuitenkin eläkeikäisten työuran pidentämiseksi myönnettäisiin ansiotuloverovähennys. Ainoat selkeästi mainitut veronkorotuskohteet ovat alkoholi- ja tupakkaverotus sekä uusi terveysperusteinen vero.

Keskustan sopeutuslinjaukset ovat lähimpänä sopeutusreseptiäni, vaikka kokonaismäärä jääkin hiukan vajaaksi. Keskeltä pystyy tarvittaessa joustamaan oikeiston menoleikkauksia tai vasemmiston veronkorotuksia painottavaan hallitukseen.

Vasemmistoliitto –panostuksia velkaa säikkymättä

Vasemmistoliitto ainoana puolueena uskoo, että velkaantumisen haittoja suurennellaan Suomessa, eikä pidä menoleikkauksia väistämättöminä tulevalla vaalikaudella. Menopuolella puolue onkin esittänyt enemmän lisäyksiä (1,5 mrd) kuin säästöjä (0,5 mrd). Panostukset kohdistuvat soteen, sosiaaliturvaan ja koulutukseen.

Silti vasemmistoliiton tavoittelema kokonaissopeutus (3 mrd) on samaa luokkaa kuin perussuomalaisten. Keinot painottuvat vahvasti veronkorotuksiin (2,5 mrd), joita kohdistetaan yrityksiin ja varallisuuteen. Työllisyystavoitteen 1,5 mrd euron säästöt voivat valitulla sopeutuslinjalla jäädä myös täysin saavuttamatta.

Sopeutusreseptiini verrattuna vasemmistoliitto on hyvin eri linjoilla. Tunnustusta voi kuitenkin antaa vaaliohjelman selkeydelle ja suoraselkäisyydelle, sillä muut puolueet eivät esitä panostustavoitteitaan, vaikka ohjelmissa helposti lupaillaan vähän joka taholle jotain hyvää. Ainoa reitti hallitukseen lienee nykypohjan jatko.

Vihreät –vihreää kasvua ja haittaveroja

Vihreät lähtevät kolmen vaalikauden sopeutustavoitteella, mutta asettavat kuitenkin ensi vaalikaudelle kokoomuksen tavoin 6 mrd euron tavoitteen (KOK 6+3+0 ja VIHR tasaolettamalla 6+1,5+1,5). Puolet tavoitteesta lasketaan tulevan työllisyydestä, mutta sama keinottomuus vaivaa kuin SDP:llä. Sopeutus perustuu vasemmistoliiton tavoin veronkorotuksiin, mutta painottuu enemmän ekologista kestävyyttä tukeviin haittaveroihin sekä verotukien vähentämiseen. Puolue tavoittelee investointeja edistämällä vihreää siirtymää ja kasvua.

Suomen ruotsalainen kansanpuolue –vaikeneva sopeutuja

RKP ei suostu edes kysyttäessä kertomaan sopeutustavoitettaan. Politiikkaradiossa puheenjohtaja kuitenkin kertoi heidän työllisyystavoitteen tarkoittavan 5 mrd euron sopeutusta, joten ei syytä huoleen. Taulukkoon lisäsin myös muut vaalitenteistä havaitsemani säästökohteet (lista ei välttämättä ole täydellinen, mikä pätee muidenkin puolueiden mediasta poimittuihin tietoihin). Vaalistrategia antaa mahdollisuuden sujahtaa mihin tahansa hallitukseen, kunhan äänestäjien etuja saadaan turvattua.

Kristillisdemokraatit –uudelleenjakoa ja soten korjaussarja

KD ei myöskään vaaliohjelmassaan kerro sopeutustavoitetta, mutta puheenjohtaja on toistuvasti kertonut tavoitteeksi 0,4-0,6 % BKT:sta vuosittain. Muoto on lainattu Talouspolitiikan arviointineuvoston raportilta (helmikuu 2023) ja haarukan keskikohdasta se tarkoittaa 1,5 mrd euron vuosittaista sopeutusta, mikä koko vaalikauden aikana on sama kuin VM:n 6 mrd euron sopeutus. Puheenjohtajan on kuitenkin linjauksessaan käyttänyt haarukan alareunaa, jolloin sopeutus on ”reilut neljä miljardia”.

Sopeutuksen jakautumista eri toimiin ei ole linjattu, mutta KD:n talouspolitiikan painotuksia voi tarkastella vaihtoehtobudjetista 2023. Sekä säästö- että panostuspuolella on kuitenkin eriä sen verran runsaasti, että on mahdoton arvioida, miten vaalikauden sopeutustavoite aiotaan saavuttaa. Kuvan pylväissä on huomioitu myös työllisyystoimet, mutta valtion omaisuuden kohdistuvat, pääasiassa kertaluontoiset toimet on jätetty tämän vertailun ulkopuolelle.

Vaihtoehtobudjetti sisältää soten lisärahoitusta, mutta KD:n seikkaperäisen korjaussarjan jälkeisiä soten menoja tai säästöjä ei pysty arvioimaan (sotesumu koskee toki kaikkia).

Liike Nyt –tavoitteet tapissa

Liike Nyt paaluttaa kovimman sopeutustavoitteen lupaamalla tasapainottaa julkisen talouden yhdessä vaalikaudessa, minkä analyysissäni tulkitsen tarkoittavan 9 mrd euron sopeutustavoitetta (6+3 mrd). Vaatimaton ei myöskään ole puolueen 85%:n työllisyystavoite, kun muut puolueet rohkenevat puhua 76-80%:n tavoitteesta. Vaalikauden ensimmäiselle vuodelle linjataan 3 mrd euron sopeutus, jonka koostumus on nähtävissä taulukossa. Tosin monille ohjelmassa mainituille panostuksille ei ole esitetty arviota, vaikka vaihtoehtobudjettiin 2023 niitä on arvioitu yli miljardilla eurolla. Toisaalta rakenteellisten uudistusten nettosäästöt ovat vaikeasti arvioitavissa.

Liberaalipuolue –leikkaus ytimeen ja veromullistus

Liberaalipuolue on #leikattavaalöytyy -tunnisteella kulkevassa vaihtoehtobudjetissaan linjannut valtion ydintoimintoihin keskittyvän tavoitteensa, jossa menoleikkauksia on reilut 9 mrd euroa. Puolue toteuttaisi myös verouudistuksen, jossa verotusta kevennettäisiin nettona miljardilla eurolla. Työn verotukseen kohdennettaisiin yli 4 mrd euron kevennys ja esimerkiksi perintövero poistettaisiin, mutta vastapainoksi kulutus- ja haittaveroja nostettaisiin. Tulkitsen, että muutoksia ei ehkä tarkalleen ole tarkoitus toteuttaa täysimääräisenä vuodessa, vaan esitellä iskevästi heidän vaihtoehtonsa. Pieteetillä laadittu vaihtoehtobudjetti ansaitsisi vuoden tulokas -palkinnon, mutta avustusrahat olen leikannut.

Korjausliike –yksityistäjä ja piensijoittajan ystävä

Korjausliike lupaa lopettaa velkaantumisen välittömästi, mikä vaihtoehtobudjetin perusteella toteutettaisiin valtion osake- ja kiinteistöomaisuutta myymällä reilun 5 mrd euron edestä. Näitä yksityistämistoimia en ole kuvan pylväisiin tai taulukkoon sisällyttänyt (samoin toimittu perussuomalaisten ja KD:n vaihtoehtobudjettien tasetoimien kanssa), eivätkä ne ole meno- ja tulosopeutuksen tavoin pysyviä korjausliikkeitä. Puolue pyrkii läpi reiluilla menoleikkauksilla, veronkevennyksillä ja useilla vaikeammin arvioitavissa olevilla rakenteellisilla uudistuksilla. Puolue ajaa kaikille yhtenäistä osinkoveroa 3-5%.

Hannu Nummiaro
Ekonomisti
LähiTapiola Varainhoito

Tämä kirjoitus on LähiTapiola Varainhoito Oy:n laatima ja perustuu sen näkemyksiin taloudesta ja sijoitusmarkkinasta. Kirjoituksen sisältämät arviot, tiedot ja mielipiteet perustuvat LähiTapiola Varainhoidon omiin laskelmiin tai lähteisiin, joita LähiTapiola Varainhoito pitää oikeina ja luotettavina. Tätä kirjoitusta ei tule yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana eikä siinä esitettyä tietoa ole tarkoitettu kehotukseksi käydä kauppaa sijoitustuotteilla tai palveluilla.