Siirry suoraan sisältöönSiirry suoraan alatunnisteeseen
Outi VänniTalous27.1.2023

Rahastojen lakisääteiset materiaalit uudistuivat – mikä muuttui?

Rahastojen avaintietoesitteet vaihtuivat avaintietoasiakirjaksi. Onko kyse vain kosmeettisesta muutoksesta? Johtaja Outi Vänni LähiTapiola Varainhoidosta kertoo, mitä termejä ja tietoja sijoittajan kannattaisi ottaa uudistuksesta haltuun.Lue lisää sijoittamisesta

EU:n sääntely velvoitti rahastoyhtiöt uudistamaan lakisääteiset esitteensä viimeistään 1.1.2023. Rahastojen avaintietoesitteet jäivät silloin historiaan ja tilalle tuli uusi määrämuotoinen asiakirja, jonka nimi on avaintietoasiakirja. Myös uusi avaintietoasiakirja on rakenteeltaan ja sisällöltään täysin säännelty ja se on nyt käytössä myös muualla Euroopassa. Palveluntarjoajilla on valinnanvaraa lähinnä esitteen värimaailman toteuttamisessa.

Esiteuudistuksen tavoitteena on parantaa erilaisten sijoitustuotteiden vertailtavuutta. Tavoite on erittäin kannatettava ja toteutuessaan se parantaa sijoittajan mahdollisuuksia valistuneiden valintojen ja sijoituspäätösten tekemiseen. Sijoituksellisten vakuutustuotteiden esitteet ovat siirtyneet uuteen asiakirjamalliin jo aikaisemmin ja nyt vakuutusmuotoisen sijoittamisen ja rahastojen esitteet rakennetaan samojen sääntöjen mukaisesti ja asiakas pystyy paremmin vertaamaan näitä erityyppisiä sijoituksia keskenään.

Sijoittajan ABC - uusia termejä, uudenlaista tietoa ja paljon laskentaa lukujen takana

Avaintietoasiakirjauudistus muutti myös tuotteista käytettävää terminologiaa. Itse asiakirjassa termejä ei suuremmin selitetä, joten tässä muutaman termin taustoitus lukijan avuksi:

PRIIP-tuote: PRIIP on lyhenne sanoista Packaged Retail Investment and Insurance-based Product ja PRIIP-tuotteella tarkoitetaan vähittäismarkkinoille säästämiseen ja sijoittamiseen tarkoitettuja paketoituja sijoitustuotteita kuten esim. sijoitusrahastot ja sijoitusvakuutukset.

PRIIP-tuotteen kehittäjä: rahaston tai sijoitusvakuutuksen suunnittelusta vastaava taho. LähiTapiolan korko-, osake- ja yhdistelmärahastojen kehittäjä on LähiTapiola Varainhoito Oy.

Osallistumiskulut: Sijoituskohteen ostamiseen liittyvä kertaluonteinen kulu. Sijoitusrahastojen kohdalla Suomessa on vakiintunut termi merkintäpalkkio.

Irtautumiskulu: Kertaluonteinen kulu, joka peritään, kun asiakas luopuu sijoituksesta. Sijoitusrahastojen kohdalla Suomessa on vakiintunut termi lunastuspalkkio. Vakuutuksissa käytetään termiä nostokulu.

Jatkuvaluonteiset kulut: Kulut, jotka toistuvat. Kulut esitetään vuositasolla laskettuna. Jatkuvaluonteisia kuluja on kahdenlaisia eli ”Hallinnolliset maksut ja muut hallinto- tai toimintakulut” sekä ”Liiketoimikulut

Hallinnolliset maksut ja muut hallinto- tai toimintakulut: Tällä tarkoitetaan sijoitustuotteen jatkuvaan hallinnointiin ja toimintaan liittyvät kuluja. Tällaisia kuluja ovat Suomessa rahastojen hallinnointipalkkio sekä rahaston sijoituskohteena mahdollisesti olevien rahastojen hallinnointipalkkio. Aikaisempi nimitys näille kuluille oli juoksevat kulut.

Liiketoimikulut: Liiketoimikulu-termi korvaa aikaisemman kaupankäyntikulutermin. Liiketoimikulujen laskentametodologia muuttui, minkä takia kuluja ei kannata verrata esim. rahastosta aikaisemmin ilmoitettuihin lukuihin. Uusien avaintietoasiakirjojen liiketoimikuluissa erotellaan vielä eksplisiittiset kulut, jotka ovat todellisia kustannuksia, joita sijoitustuote, esim. rahasto on maksanut käydessään arvopaperikauppaa.  Uutena kululajina laskentaan on tullut mukaan myös implisiittiset kulut, joiden tarkoituksena on kuvata arvopaperikaupan toteutusaikana tapahtuvaa arvonmuutosta. Implisiittisten kulujen laskentasäännöt ovat monimutkaiset ja niiden laskeminen voi perustua joko jokaisesta kaupasta kerättyihin yksityiskohtaisiin tietoihin arvopaperin hinnanvaihtelusta arvopaperikaupan toteutusajankohdan yhteydessä taikka markkinoilta kerättävään yleiseen, omaisuuslajikohtaiseen dataan.

Tuottoskenaariot: Avaintietoasiakirjassa annetaan esimerkki 10 000 euron sijoituksesta, jolle esitetään neljä vaihtoehtoista tuottoskenaariota: stressi-, epäsuotuisa, kohtuullinen ja suotuisa näkymä. Näkymät antavat osviittaa siitä paljonko euroja sijoittaja voi saada takaisin eri näkymävaihtoehdoissa, jos sijoittaja realisoi sijoituksensa suositellun sijoitusajan puitteissa tai jos hän luopuu sijoituksesta jo yhden vuoden kuluttua. Näkymät perustuvat historiallisesta arvonkehityksestä tilastollisin menetelmin tehtävään laskentaan.
Uudistuneisiin asiakirjoihin voit tutustua LähiTapiolan sivulla lahitapiola.fi/rahastot ja klikkaamalla katsaukset välilehteä.

Outi Vänni
johtaja
LähiTapiola Varainhoito

Tämä kirjoitus on LähiTapiola Varainhoito Oy:n laatima ja perustuu sen näkemyksiin taloudesta ja sijoitusmarkkinasta. Kirjoituksen sisältämät arviot, tiedot ja mielipiteet perustuvat LähiTapiola Varainhoidon omiin laskelmiin tai lähteisiin, joita LähiTapiola Varainhoito pitää oikeina ja luotettavina. Tätä kirjoitusta ei tule yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana eikä siinä esitettyä tietoa ole tarkoitettu kehotukseksi käydä kauppaa sijoitustuotteilla tai palveluilla.