Antti KomulainenTalous10.1.2023Poutasäätä myrskyn jälkeen – yrityslainojen tuottonäkymät parantuneet ennätyssurkean vuoden jälkeenViime vuonna yrityslainamarkkinoilla koettu nousevien korkojen ja luottoriskipreemioiden hyökyaalto oli omaa luokkaansa. Salkunhoitaja Antti Komulainen arvioi yrityslainamarkkinoiden näkymät ovat jo paremmat. Olisiko kylvönaika nyt?Lisää sijoittamisesta

Vuosi 2022 on takana, eikä totisesti suuren suuri ikävä tule. Vuoteen mahtui toki paljon myös hyviä asioita, mutta valittavasti päällimmäisenä tulee mieleen Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan ja rauhan ajan päättyminen Euroopassa. Sodan kauhujen rinnalla talouden tapahtumat ovat toissijaisia, mutta viheliäinen vuosi oli myös niiden näkökulmasta.Yrityslainojen tuottokehityksen osalta voi liioittelematta sanoa, että mennyt vuosi oli historiallisen surkea. Heikkoja hetkiä on credit-markkinoilla ennenkin toki ollut, kuten esimerkiksi noin 15 vuoden takaisen finanssikriisin, 11 vuoden takaisen eurokriisin ja 3 vuoden takaisen koronapandemian puhkeamisen aikaan, mutta voimakkuudessaan viime vuonna koettu nousevien korkojen ja luottoriskipreemioiden yhteistsunami oli omaa luokkaansa. USA:ssa korkeamman luottoluokituksen investment grade –yrityslainojen kehitystä kuvaavalla indeksillä on yli 50 vuoden tuottohistoria, ja viime vuosi oli tuolla jaksolla selvästi heikoin. Euroopassa investment grade –lainojen juoksevan tuoton tason nousu vuoden alun 0,5 prosentista vuoden lopun 4,3 prosenttiin merkitsi yli 13,5 prosentin miinustuottoa.Täysin yllätyksenä tällaisen jakson tulo ei toki tullut, sitä kun ovat edeltäneet hyvin poikkeukselliset ajat keskuspankkien rahapolitiikassa. Vuosikausia keskuspankit joutuivat panemaan kampoihin deflaatiopelolle, joka uhkasi hyydyttää kulutus- ja investointikysynnän ja johtaa maailmantalouden samanlaiseen apatiaan, josta Japanin talous oli kärsinyt vuosikymmenet. Siinä missä deflaatio on sadon kuihduttava kuivuus, on inflaatio sade, joka liiallisena on niin ikään haitallinen.Keskuspankkien vimmainen sadetanssi, eli superelvyttävä rahapolitiikka johti lopulta rankkasateeseen ankarine tulvineen (joskin inflaation katalyyttinä toimivat pandemia-ajan tuotantoketjuhäiriöt ja Venäjän hyökkäyksen vaikutus muun muassa energian hinnan nousuun).Yrityslainamarkkinoille keskuspankkien sadetanssi merkitsi muun muassa yrityslainojen osto-operaatioita, jotka nostivat hinnat ennätyskorkealle laskemalla lainojen juoksevan tuoton tasot ennätysalhaalle. Ja viime vuoden aikana saimme siis kokea, mitä vastakkainen toiminta, eli rahapolitiikan kiristäminen ennätysnopeine ohjauskoron nostoineen tuotoille tekee.Miltä ennuste nyt siis tästä eteenpäin näyttää? Vielä on ennenaikaista puhua poutasäästä, auringon paisteesta puhumattakaan. Likviditeetti (eli liikkeellä olevan rahan määrä) on edelleen runsasta, eikä kiihtyneen inflaation spiraalista ole kovin nopeaa poispääsyä. Ukrainan kriisin loppukaan ei valitettavasti näytä olevan lähiaikoina käsillä. Nousseiden kustannusten kurittamat kuluttajat joutuvat tinkimään ei-välttämättömistä menoista, mikä on vienyt meidän taantuman porteille.Kovin rankkasade näyttää joka tapauksessa rauhoittuneen ja inflaatiopaineita laskee muun muassa energian hinnan viimeaikainen halpeneminen. Talouden taantuma on edessä sekä Euroopassa että USA:ssa, mutta juuri nyt sekin näyttää jäävän pelättyä vaimeammaksi.Korona-aika ei ole vielä jäänyt täysin taakse, mutta vaikutukset globaaleihin tuotantoketjuihin ja sitä kautta hyödykkeiden hintoihin ovat joka tapauksessa hellittäneet.Yrityslainojen osalta näkymät ovat nyt paremmat kuin vuosikausiin, ainakin mikäli tarkastellaan juoksevan tuoton tasoja. Aiemmin mainittujen eurooppalaisten investment grade –lainojen keskimääräiset juoksevan tuoton tasot ovat nousseet luvuille, jossa ollaan edellisen kerran oltu yli 10 vuotta sitten. Samalla se on noussut korkeammalle kuin eurooppalaista osakemarkkinaa kuvaavan Stoxx 600 –indeksin osinkotuotto, niin ikään ensimmäistä kertaa yli 10 vuoteen.Ideaali kasvukauden sää sisältää sopivassa suhteessa auringon paistetta ja sadetta. Talouden kontekstissa se varmaankin pitkälti merkitsee noin 2 prosentin inflaatiovauhtia, jota keskuspankit toimillaan tavoittelevat. Vaikka aivan kohta emme ole siihen ali- ja ylilyöntien jälkeen pääsemässä, antaa pahimman inflaatiopaineen hellittäminen viitteitä paremmasta. Yrityslainojen tuottoja ajatellen ideaali kylvön hetki alkaa olla käsillä, nyt kun maa on kostea ja kasvun herättävä auringonpaiste odottaa saapumistaan.Antti Komulainen
salkunhoitaja
LähiTapiola VarainhoitoTämä kirjoitus on LähiTapiola Varainhoito Oy:n laatima ja perustuu sen näkemyksiin taloudesta ja sijoitusmarkkinasta. Kirjoituksen sisältämät arviot, tiedot ja mielipiteet perustuvat LähiTapiola Varainhoidon omiin laskelmiin tai lähteisiin, joita LähiTapiola Varainhoito pitää oikeina ja luotettavina. Tätä kirjoitusta ei tule yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana eikä siinä esitettyä tietoa ole tarkoitettu kehotukseksi käydä kauppaa sijoitustuotteilla tai palveluilla.

Sijoitamme sinun varasi kuten omammeMitä, jos voit sijoittaa omat varasi kuten me LähiTapiolassa – pitkäjänteisesti ja ammattitaitoisesti? Tutustu sijoituskohteisiin, joihin me itse uskomme.

Lisää sijoittamisesta

Näkökulmia

Jari JärvinenTalous28.4.2025 Miksi Maailma-rahastot menestyvät vuodesta toiseen rahastovertailuissa?LähiTapiolan Maailma-rahastot ovat keränneet jälleen tunnustusta arvostetussa Lipper Fund Awards 2025 -vertailussa. LähiTapiola Varainhoidon pääekonomisti ja johtaja Jari Järvinen analysoi hoitamiensa rahastojen menestystä ja tulevaisuutta.Susa NikulaTyöelämä24.4.2025Voiko johtaja tehdä nelipäiväistä työviikkoa?Siirryin vuoden alussa tekemään nelipäiväistä työviikkoa LähiTapiola-ryhmän ihmisistä ja kulttuurista vastaavana johtajana. Päätöksestä kerrottuani olen saanut spontaanit aplodit ja onnitteluja rohkeudesta, mutta myös ”voimia ja jaksamista” -toivotuksia haastavassa tilanteessa. Reaktiot ovat yllättäneet minut, sillä ne huokuvat ennakko-oletusta: johtajan ei ole tapana huolehtia omasta hyvinvoinnistaan kuin vasta pakon edessä. Tästä ei kuitenkaan ole minun kohdallani kysymys. Miksi siis päädyin työaikaa lyhentämään ja mitä olen alkuvuoden aikana oppinut?Jyrki MäkeläTalous14.4.2025Klassiset sijoitusopit eivät vanhene – näin ne kantavat myös tullimyrskyissäMarkkinat ovat viime aikoina reagoineet odotettua rajumpiin kauppapoliittisiin linjauksiin. LähiTapiola Varainhoidon johtaja Jyrki Mäkelä muistuttaa vanhoista sijoitusopeista, jotka kantavat myös kriisien yli.

Katso lisää näkökulmia