Siirry suoraan sisältöönSiirry suoraan alatunnisteeseen
HenkilöasiakkaatYritysasiakkaatMaatila-asiakkaatTietoa LähiTapiolasta
FI
UutishuoneLähiTapiola-ryhmäTöihin meilleVastuullisuus
AjankohtaistaYhtiöt tiedottavatNäkökulmia
EtusivuUutishuoneAjankohtaistaYhtiöt tiedottavatNäkökulmiaLähiTapiola-ryhmäYhtiöryhmätietoaYhtiötToiminnan tarkoitusLähiTapiola-ryhmän raportitKumppanuudet ja yhteistyöTöihin meilleLähiTapiola työnantajanaYrittäjänä LähiTapiolassaOpiskelijalleAvoimet työpaikatVastuullisuusVastuullisuus LähiTapiolassaYhteiskuntasuhteetKumppanuudet ja lahjoituksetHenkilöasiakkaatYritysasiakkaatMaatila-asiakkaatTietoa LähiTapiolasta
UutishuoneLähiTapiola-ryhmäTöihin meilleVastuullisuus
NäkökulmiaAjankohtaistaYhtiöt tiedottavatNäkökulmia
Kamilla Backman-KoskinenTalous1.12.2022Voimmeko edistää yhteiskunnallista vastuullisuutta sijoituspäätöksillä? Miten sijoittaminen ja naisten tasa-arvo uramaailmassa liittyy toisiinsa? Asiakkuusjohtaja Camilla Backman-Koskinen LähiTapiola Varainhoidosta kertoo sijoittamisesta sukupuolilinssin läpi, eli gender lens investing -ilmiöstä.
Kestävässä sijoittamisessa puhutaan yleensä ympäristöön liittyvistä tekijöistä. Kestävä sijoittaminen on kuitenkin myös paljon muuta – se sisältää myös sosiaalisen vastuun ja hyvän hallintotavan (ESG –environmental, social, governance).Yksi tapa ottaa sosiaalisen vastuun huomioon sijoitusprosessissamme on seurata sijoituskohteiden hallitusten sukupuolijakaumaa. Tutkimukset osoittavatkin, että yritykset, joiden hallitukseen kuluu sekä naisia että miehiä, tekevät parempaa tulosta. Yhtenä haarana kestävässä sijoittamisessa onkin noussut ns. Gender lens investing. Tällä tarkoitetaan sijoittamista:
  • Naisten omistamiin tai johtamiin yrityksiin
  • Yrityksiin, jotka edistävät tasa-arvoa työpaikoilla
  • Yrityksiin, joiden tuotanto parantaa naisten ja tyttöjen elämää sekä taloudellisia näkymiä.
Tämän sijoitustyylin ensisijainen tavoite on kaventaa sukupuolten välistä kuilua niin kohdeyrityksessä kuin sijoittajan yrityksessä. Kyse ei ole vain näennäisistä toimista, eli viherpesusta, vaan tavoitteena on vahvistaa naisten roolia sijoitustiimeissä ja heidän asemaansa vaikutusvaltaisissa tehtävissä. Pyrkimyksenä on muuttaa finanssialan johtoportaiden homogeenisyyttä monimuotoisemmaksi.Sukupuolten välisissä palkoissa on edelleen huomattavia eroja, etenkin rahoitus- ja vakuutusalalla. Rahoitus- ja vakuutusalalla eri sukupuolet päätyvät usein eri tehtäviin, joissa miehet ovat keskimäärin vastuullisimmissa tehtävissä. Tämä on varmasti haaste koko alalla: naiset eivät hakeudu liiketoimintavastuullisiin tehtäviin ja siksi johtoporras on vieläkin kovin miesvaltainen. Kuitenkin Suomen Ekonomien vuoden 2021 palkkatutkimuksen mukaan toimialoista suurin selittymätön palkkaero (13,8 %) oli rahoitus- ja vakuutusalalla. Muilla aloilla palkkaero oli 3,3–9,2 prosenttia. Selittymättömällä palkkaerolla tarkoitetaan miesten ja naisten palkoissa olevaa eroa, kun verrataan samanlaisia tehtäviä tekeviä miehiä ja naisia, joilla on esimerkiksi sama koulutus, yhtä pitkä työura ja työviikon pituus. Ainoa selvä erottava tekijä on sukupuoli. Gender lens investing ei ole vastaus ongelmaan, mutta on yksi tapa yrittää puuttua siihen ja pitää ongelmaa esillä.Paljon on parannettu viime vuosikymmenien aikana sukupuolten tasa-arvo kysymyksissä, mutta paljon on vielä parannettavaa. Muutos on hidasta aina, kun kyse yhteiskunnallisten, kulttuurillisten tai vastaavien rakenteiden muutoksesta. Huomioimalla itsellemme tärkeät vastuullisuus- ja yhteiskuntatekijät sijoituspäätöksissä, otamme askeleen oikeaan suuntaan.LähiTapiola Varainhoidon julkaisemissa rahastojen kestävyyskatsauksissa raportoidaan hallitusten sukupuolijakaumasta sijoituskohteissa. Kestävyyskatsaukset löytyvät nettisivuiltamme täältä. Vaikuttamistöidemme lisäksi sijoituskohteissa, pyrimme kulkemaan jatkuvasti kohti tasa-arvoisempaa ja monimuotoisempaa työyhteisöä itsekin. Vaikka jo arvostamme tasa-arvoa, ei sen puolesta työskentely tuskin koskaan ole aiheetonta.Camilla Bakcman-KoskinenAsiakkuusjohtajaLähiTapiola VarainhoitoTämä kirjoitus on LähiTapiola Varainhoito Oy:n laatima ja perustuu sen näkemyksiin taloudesta ja sijoitusmarkkinasta. Kirjoituksen sisältämät arviot, tiedot ja mielipiteet perustuvat LähiTapiola Varainhoidon omiin laskelmiin tai lähteisiin, joita LähiTapiola Varainhoito pitää oikeina ja luotettavina. Tätä kirjoitusta ei tule yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana eikä siinä esitettyä tietoa ole tarkoitettu kehotukseksi käydä kauppaa sijoitustuotteilla tai palveluilla.
Näkökulmia
Peter CastrenTalous8.5.2025Kun usko horjuu, horjuvat myös markkinatYhdysvaltojen hallinnon toimet ovat ravistelleet perinteisiä uskomuksia niin geopolitiikassa kuin taloudessakin. LähiTapiola Varainhoidon korkojohtaja Peter Castren pohtii, ovatko Euroopan ja Saksan valtionlainat uusi turvasatama sijoittajille.Jari JärvinenTalous28.4.2025 Miksi Maailma-rahastot menestyvät vuodesta toiseen rahastovertailuissa?LähiTapiolan Maailma-rahastot ovat keränneet jälleen tunnustusta arvostetussa Lipper Fund Awards 2025 -vertailussa. LähiTapiola Varainhoidon pääekonomisti ja johtaja Jari Järvinen analysoi hoitamiensa rahastojen menestystä ja tulevaisuutta.Susa NikulaTyöelämä24.4.2025Voiko johtaja tehdä nelipäiväistä työviikkoa?Siirryin vuoden alussa tekemään nelipäiväistä työviikkoa LähiTapiola-ryhmän ihmisistä ja kulttuurista vastaavana johtajana. Päätöksestä kerrottuani olen saanut spontaanit aplodit ja onnitteluja rohkeudesta, mutta myös ”voimia ja jaksamista” -toivotuksia haastavassa tilanteessa. Reaktiot ovat yllättäneet minut, sillä ne huokuvat ennakko-oletusta: johtajan ei ole tapana huolehtia omasta hyvinvoinnistaan kuin vasta pakon edessä. Tästä ei kuitenkaan ole minun kohdallani kysymys. Miksi siis päädyin työaikaa lyhentämään ja mitä olen alkuvuoden aikana oppinut?
Katso lisää näkökulmia
UutishuoneNäkökulmiaVoimmeko edistää yhteiskunnallista vastuullisuutta sijoituspäätöksillä? Haluatko silti vaihtaa kielen?KylläEn