Siirry suoraan sisältöönSiirry suoraan alatunnisteeseen
Jaakko KinanenTalous20.10.2022

Ajaako energia- ja elinkustannuskriisi Euroopan taantumaan ja mitä se tarkoittaa yrityksille ja osakkeille?

Näkemyksemme mukaan Euroopan kaasu- ja sähkömarkkinoiden häiriötila voi jatkua vielä jopa 3-5 vuotta, kunnes globaalin LNG tarjonnan kasvu tuo kestävää helpotusta. Huolimatta tukitoimista, Euroopassa kaasun kysynnän on kuitenkin joustettava ensiapuna, jolloin riskinä on joustotarpeen kohdistuminen teollisuudelle, suorine ja kerrannaisvaikuksineen talouteen.Lue lisää sijoittamisesta

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on sekoittanut energiamarkkinat. Varsinkin kaasun ja sähkön hinnat ovat nousseet kestämättömille tasoille, vaikuttaen Eurooppaan ja sen lähialueisiin sekä välillisesti globaalisti. Huolimatta hintojen puolittumisesta noin kuukauden takaisista huipuistaan, kaasun ja sähkön ensimmäisen kuukauden futuureilla käydään kauppaa tälläkin hetkellä silti 5-10 kertaisilla tasoilla niiden kriisiä edeltäviin, pitkän aikavälin tasoihin nähden.

Jos havainnollistetaan ongelman skaalaa, niin nykytasoillakin Euroopan vuosittainen kaasu- ja sähkölasku voisi teoriassa kolminkertaistua 0,5 € biljoonasta viime vuonna 1,5 € biljoonaan ensi vuonna, vastaten lähemmäs 10 % EU:n viime vuoden BKT:stä ja 20 % sen yksityisestä kulutuksesta. Vaikka kaasun ja sähkön kysynnät joustaisivat, niiden hinnat normalisoituisivat ja lisälasku jakaantuisi useammalle vuodelle, puhutaan silti vähintäänkin samasta skaalasta kuin pandemiassa, jossa EU:n kollektiiviset tuki- ja elpymispaketit kriisin aikana ja lisäbudjetteina vuoteen 2027 saakka ovat yhteensä päälle 2,0 € biljoonaa.

Vaikka tilanne elää ja näkyvyys on heikko, Euroopassa energiakriisi tulee olemaan pahin ainakin 50 vuoteen, ellei historiallisesti. International Energy Agency:n (IEA) mukaan Euroopan kriisissä on aineksia jopa ensimmäiseksi aidosti globaaliksi energiakriisiksi, johtuen nesteytetyn kaasun (LNG) kautta integroiduista globaaleista kaasumarkkinoista, vaikutuksineen kaasun, kivihiilen ja öljyn hintoihin.

Vallitsevassa globaalissa makrotilanteessa kasvun hidastuessa, mutta inflaation ja korkojen noustessa tai pysyessä korkeina, Euroopassa energiakriisi sattui pahimpaan mahdolliseen aikaan, pahentaen jo käynnissä ollutta elinkustannuskriisiä. Vaikka EU:n suosittelemat ja valtioiden toteuttamat tukitoimet tuovat helpotusta, eivät ne pysty palauttamaan kaasun ja sähkön hintoja kriisiä edeltäneille tasoille.

EU:n ambitio kaasun ja sähkön kytköksen purkamisesta voi myös osoittautua haasteelliseksi toteuttaa lyhyellä ja keskipitkällä tähtäimellä. Hyödykemarkkinoilla ainoa lääke korkeille hinnoille on aina ollut korkeat hinnat, ensin kysynnän ja lopulta tarjonnan reagoiden, missä vahvalla interventiolla välittömien vaikutusten saavuttamiseksi on aina riskinä epäedulliset ja jopa arvaamattomat välilliset vaikutukset.

Kaasun kysyntää vähennettävä huoltovarmuuden turvaamiseksi

Johtuen EU:n ja varsinkin Saksan varastotavoitteiden saavuttamisesta mutta tiedostaen kuitenkin suuret epävarmuustekijät – aina tulevan talven kylmyydestä, sateisuudesta ja tuulisuudesta nykyisen sähköntuotantokapasiteetin käyttöasteisiin sekä LNG:n saatavuuteen –  markkinoiden huomio on siirtymässä tulevasta talvesta seuraaviin talviin, eli siihen kuinka kaasuvarastot täytetään ensi vuonna ilman venäläistä putkikaasua ja pyrkimällä saavuttamaan entistäkin suurempia kysyntäjoustoja jo tänä vuonna joustanutta tasoa vasten.

Koska kaasun tarjonta korvaavista lähteistä ei seuraavana 2-3 vuotena merkittävästi enää kasva verrattuna tähän vuoteen, analyysimme mukaan tämä vaatisi noin -15% kysynnän vähenemistä seuraavaan 12 kk:n aikana varastojen uudelleentäyttämiseksi ensi kesän ja syksyn aikana EU:n 90%:n tavoitetasolle. Mikäli tässä onnistuttaisiin, niin kysyntä voisi alkaa asteittain elpyä kenties jo alkuvuodesta 2024. Mikäli taas kysyntä ei vähenisi vaan varastoista tingittäisiin, niin oltaisiin vieläkin pahemmassa tilanteessa ensi ja sitä seuraavana talvena.

Huolimatta tulemasta sekä jo nähdystä hintavaihtelusta, kaasun ja sähkön hintapaineet eivät kuitenkaan välttämättä tulisi kestävästi hellittämään ennen globaalin LNG tarjonnan merkittävää kasvua 2025 ja sen jälkeisinä vuosina.

Huomioiden, että 2/3 kaasun kysynnästä Euroopassa on sääsidonnaista ja vähemmän hintoihin reagoivaa (rakennusten lämmitys ja voimalaitokset), riskinä on kysyntäjouston kohdistuminen loppu 1/3:n eli teollisuuteen. Tällöin -15% kokonaisjousto vaatisi jopa -45% joustoa teollisuudelta. Erittäin kylmän, tuulettoman ja/tai sateettoman talven tapauksessa, 2/3 voisi jopa kasvaa, jolloin teollisuudelta vaadittava jousto olisi vieläkin syvempi, kun taas parempien sääolojen vallitessa hyöty ei kuitenkaan olisi symmetrinen. Mikäli joustoa taas ei saataisi kaasuintensiivisimmiltä toimialoilta (esimerkiksi Saksa katsoisi BASF:n olevan ”too big to fail” ja myös muun kemianteollisuuden systeemille kriittinen), niin riskinä olisi, että koko teollisuus kärsisi ja voitaisiin olla syvemmässäkin taantumassa.

Eurooppa ajautumassa taantumaan ja yritysten näkymiä tullaan leikkaamaan läpi toimialojen

Näkemyksemme mukaan Eurooppa onkin ajautumassa taantumaan, vaikuttaen teolliseen aktiviteettiin ja investointeihin, palveluihin sekä yksityiseen että julkiseen kulutukseen.

Mitä tulee osakkeisiin, indeksien ja kurssien lasku vuoden alusta – tulosten ja näkymien pysyessä ennallaan mutta arvostusten laskiessa – sekä pitkien korkojen nousu – keskuspankkien koronnostojen ja inflaation myötä – ovat antaneet ristiriitaisia viestejä markkinaodotuksista kasvunäkymien heiketessä (esim. ostopäällikköindeksien muutokset).

Siinä missä pitkään vallinneissa maltillisen inflaation olosuhteissa, osakkeet ja pitkät korot ovat liikkuneet talouden syklin ja kasvunäkymien kanssa, poikkeuksellisen korkean inflaation olosuhteissa (esim. 1965-80 välillä ja nyt pandemian jälkeen), pitkät korot ovat tehneet inflaation johdosta näyttävän irtioton heikentyvästä syklistä, mitä ennakoivat indikaattorit, korkokäyrien loivenemiset/inversiot, luottoriskipreemioiden levenemiset ja muut empiirisesti hyvällä osumatarkkuudella sitä ennakoivat tekijät indikoivat, puhumattakaan energia- ja elinkustannuskriisin viiveellisistä vaikutuksista talouteen.

Näkemyksemme onkin, että vaikka vaikutukset tulisivatkin viiveellä, niin ennemmin tai myöhemmin, yritysten tulokset tulevat jäämään jo vanhentuneista ennusteista ja näkymiä tullaan leikkaamaan läpi toimialojen, minkä negatiiviset vaikutukset tulevat lyhyellä tähtäimellä dominoimaan kursseja.

Vaikka harva toimiala on suojassa taantumalta, energiakriisin vaikutukset yritysten liikevaihtoihin, kustannuksiin ja marginaaleihin tulevat kuitenkin jakautumaan epätasaisesti. Siinä missä kaikki sykliset toimialat ovat luontaisesti kärsijöitä taantumassa, veitsen terävimmässä päässä energiakriisissä ovat muun muassa ne perusteollisuuden kemikaali-, metalli-/teräs- ja paperi-/selluyritykset, joiden tuotanto ja myynti ovat valtaosin Euroopassa ja joiden tuotanto on erityisen kaasu- tai sähköintensiivistä. Näiltä yrityksiltä voi odottaa huonoja uutisia jo alkavalla tuloskaudella tai viimeistään alkuvuodesta, kun vaikutukset tulevat viiveellä johtuen suojauksista ja muista tekijöistä. Välillisesti pahimpia kärsijöitä taantumassa ovat myös esimerkiksi kestokulutustuotteita valmistavat yritykset, joiden kysyntä kärsii syventyvässä elinkustannuskriisissä, kun taas suhteellisia hyötyjiä ovat esimerkiksi terveys- ja luontaisesti energia-alan yritykset.

On aiheellista kuitenkin kysyä, että eikö tämä kaikki ole jo ”hinnoissa”? Onhan tiettyjen syklisten yritysten ennusteita ja näkymiä jo leikattu ja ovathan niiden kurssit jo olleet sitäkin suuremmassa paineessa vuoden alusta lähtien. Eikö näissä ole jo valikoiden oston paikkoja? Vaikka tietyt sykliset yritykset näyttävätkin arvostuksiltaan jo houkuttelevilta, niin painottaisimme malttia, koska harvoin markkinoilla mikään on täysin ”hinnoissa”, varsinkaan vallitsevissa poikkeuksellisen korkean inflaation olosuhteissa ja keskuspankkien jatkaessa koronnostojaan heikentyvään sykliin. Esimerkiksi Euroopassa kaasun ja sähkön hintojen puolittuminen huipuistaan varastotavoitteiden täytyttyä on voinut ruokkia ennenaikaista optimismia, vaikkei Euroopan kaasulämmityskausi ole vielä kunnolla alkanutkaan.

Epävarmassa markkinatilanteessa hajautus eri omaisuuslajeihin ja ajallisesti parasta riskienhallintaa

Entäpä kuinka sitten turvata omat säästöt ja sijoitukset, inflaation laukatessa yhtäällä ja omaisuuslajien arvojen heitellessä toisaalla? Kuten aikaisemmissa blogeissa on painotettu, epävarmassa markkinatilanteessakin on muistettava niin aloittamisen kuin ajoittamisen sietämätön vaikeus ja hajauttamisen tärkeys. Niitä lainaten: ”Tehokas hajautus eri omaisuuslajeihin, mutta myös ajallinen hajautus eli säännöllinen sijoittaminen ovat parasta riskienhallintaa.

Lisäksi kannattaa hyväksyä se tosiasia, että kaikkeen sijoittamiseen liittyy riskejä. Aika on lopulta sijoittajan puolella ja sen merkitys korostuu erityisesti talouden vaikeina aikoina.” Peräänkuulutetut kärsivällisyys, kurinalaisuus ja pysyminen omassa sijoitussuunnitelmassa mahdollistavat myös ostopaikkojen hyödyntämisen eri omaisuuslajeissa, mukaan lukien syklisten yritysten osakkeissa.

Hopeareunuksina energiasiirtymän vauhdittaminen ja loppu Euroopan riippuvuudelle venäläisestä kaasusta

Vaikka nykytilanteessa, ja varsinkin huomioiden sodan aiheuttaman inhimillisen tragedian, on ennenaikaista katsoa eteenpäin kriisin yli ja etsiä hopeareunuksia, niin kenties jotain toivoakin. Siinä missä 1970-luvun öljyshokki johti aikanaan historiallisiin edistysaskeliin ydinvoimassa, uusiutuvissa ja energiatehokkuudessa, nykykriisi voi myös merkittävästi kiihdyttää siirtymää kohden kestävämpää, turvallisempaa ja edullisempaa energiajärjestelmää.

Vaikka Venäjä on ollut Euroopalle merkittävä energiantuottaja ja sodan aiheuttama hintapiikki hetkellisesti lisäsi sen energiatuloja, tämä ei riitä korvaamaan jopa pysyvästi menetettyä luottamusta ja lähimarkkinoita, EU:n ollessa historiallisesti sen tärkein asiakas. Venäjän kyky tuottaa öljyä ja kaasua on myös peruuttamattomasti vaarantunut, kun kasvava osa sen tuotannosta on tarkoitus tulla geologisesti ja teknologisesti entistä haastavammilta kentiltä (esim. avomeret, arktiset), joissa läntiset teknologiat ovat avainasemassa.

Norja syrjäyttikin Venäjän jo alkuvuodesta Euroopan suurimpana kaasuntoimittajana ja Euroopasta on muodostumassa yksi nopeimmin kasvavista LNG markkinoista globaalisti. Niin kauan kuin kaasua tarvitaan joustavana energian lähteenä siirtymän tukena, loppu Euroopan riippuvuudelle venäläisestä kaasusta ja Venäjän kyvylle käyttää sitä energia-aseena olisi yksi tärkeimmistä hopeareunuksista.

Jaakko Kinanen
salkunhoitaja
LähiTapiola Varainhoito

Tämä kirjoitus on LähiTapiola Varainhoito Oy:n laatima ja perustuu sen näkemyksiin taloudesta ja sijoitusmarkkinasta. Kirjoituksen sisältämät arviot, tiedot ja mielipiteet perustuvat LähiTapiola Varainhoidon omiin laskelmiin tai lähteisiin, joita LähiTapiola Varainhoito pitää oikeina ja luotettavina. Tätä kirjoitusta ei tule yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana eikä siinä esitettyä tietoa ole tarkoitettu kehotukseksi käydä kauppaa sijoitustuotteilla tai palveluilla.