Talouden laskuvesi paljastaa zombit ilman uikkareita

Markkinoilla on sanonta, että kun laskuvesi tulee, niin nähdään, kuka ui ilman uikkareita. Tässä viitataan lähinnä siihen, että kun tapahtuu suuria muutoksia, niin nähdään, ketkä ovat varautuneita tähän ja ketkä eivät.

Inflaatio on tänä keväänä ollut melkein kaikkien huulilla ja inflaation vanavedessä nähdään useimmiten myös korkeampia korkoja. Sinänsä ei ole yllättävää mutta tänä keväänä korot ovat nousseet nopeammin kuin useimmat ovat odottaneet. Keskuspankit luulivat vielä viime syksynä, että tuleva inflaatio on pitkälti pandemiasta toipumisen seurausta ja siten myös inflaatioluvut pikkuhiljaa rauhoittuvat. Sitten koko läntinen maailma koki ikävän yllätyksen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja energian hinnat singahtivat taivaisiin.

Uusi realiteetti on ajanut odotukset keskuspankkien koronkorotuksista todella agressiivisille tasoille ja EKP:n odotetaan seuraavan Yhdysvaltain Fediä nopeiden korotusten tielle jo heinäkuussa. Pitkät korot Euroopassa ovat voimakkaasti ennakoineet korkojen nousua ja ovat kärsineet enemmän tappioita kuin eurooppalaiset osakemarkkinat. Viime viikkoina lyhyet korot ovat nousseet vielä enemmän kuin pitkät korot ja tämä on ollut omiaan herättämään myös tavalliset kuluttajat Suomen tapaisessa maassa, missä varsinkin asuntolainojen korot ovat tavallisesti sidottuja lyhyisiin korkoihin. Yritykset toisaalta usein lainaavat pitemmillä korkomarkkinoilla, joten nekin kärsivät yleisessä koronnousussa.

Ei olisi mitenkään tavatonta, että osakemarkkinat huolimatta tähänastisista tappioista katsoisivat korkoihin ja ottaisivat uuden legin alaspäin. Selkeästikin TINA trade ( There Is No Altervative ) osakemarkkinoilla alkaa hapantua.

Epävarmuus sodasta, pandemiasta, korkeammista hinnoista ja korkeammista lainakustannuksista sekoittavat yhteen todella myrkyllisen cocktailin.  Eipä olekaan ihme, että monet odottavan seuraavan taantuman saapuvan kuin kutsumattoman vieraan viimeistään vuoden 2023 loppupuolella. Tämä kolahtaa useimpiin kuluttajiin ja yrityksiin, mutta kaikkein haavoittuvaisimpia ovat niin sanotut zombiyritykset, jotka eivät oikeastaan olisi elinkelpoisia mutta viime vuosien melkein ilmaisen rahan ympäristössä kuitenkin ovat onnistuneet pitämään nenänsä veden pinna yläpuolella.

Mikäs siinä, sanoisi optimisti: korkeammat korot johtavat terveempään yritysympäristöön, kun rahakin maksaa jotain ja taantumat kuuluvat normaaliin taloussykliin.

Pulma onkin se, että useista syistä johtuen länsimaat ovat luoneet epätavallisen  taloudellisen ympäristön, johon nyt useimmat ovat tottuneet. Kun nyt laskuvesi tulee inflaation ja korkojen muodossa ja varallisuuskin uhkaa huveta, voi yhteiskuntarauha järkkyä ja voi tulla muitakin ikäviä poliittisia seuraamuksia kuin, että nykyiset hallitusten ministerit joutuvat työttömiksi. Voikin olla, että juuri kun korkoja on ehditty nostaa niin seuraavat koronleikkaukset jo siintävät horisontissa ja keskuspankkien tukiosto-ohjelmat tekevät paluun. Joillakin talouden osa-alueilla jälki tosin luultavasti on tosi rumaa ennen kuin niin pitkälle päästään.

Peter Castren
korkojohtaja
LähiTapiola Varainhoito

Tämä on mainos. Tutustu ennen lopullisten sijoituspäätösten tekemistä sijoituskohteen lakisääteisiin dokumentteihin, jotka ovat saatavilla LähiTapiolan nettisivuilla. Tässä esitettyjä tietoja ei tule yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana eikä tietoja ole tarkoitettu kehotukseksi käydä kauppaa sijoitustuotteilla tai -palveluilla.