Siirry suoraan sisältöönSiirry suoraan alatunnisteeseen
HenkilöasiakkaatYritysasiakkaatMaatila-asiakkaatTietoa LähiTapiolasta
FI
UutishuoneLähiTapiola-ryhmäTöihin meilleVastuullisuus
AjankohtaistaYhtiöt tiedottavatNäkökulmia
EtusivuUutishuoneAjankohtaistaYhtiöt tiedottavatNäkökulmiaLähiTapiola-ryhmäYhtiöryhmätietoaYhtiötToiminnan tarkoitusLähiTapiola-ryhmän raportitKumppanuudet ja yhteistyöTöihin meilleLähiTapiola työnantajanaYrittäjänä LähiTapiolassaOpiskelijalleAvoimet työpaikatVastuullisuusVastuullisuus LähiTapiolassaYhteiskuntasuhteetKumppanuudet ja lahjoituksetHenkilöasiakkaatYritysasiakkaatMaatila-asiakkaatTietoa LähiTapiolasta
UutishuoneLähiTapiola-ryhmäTöihin meilleVastuullisuus
NäkökulmiaAjankohtaistaYhtiöt tiedottavatNäkökulmia
Timo RitariTalous16.6.2022Sijoittajapsykologiaa - se ei ole erilaista tällä(kään) kertaaTina ja Fomo vaihtuivat Taraan. Markkinoilla on liikkeellä aina uusia sloaganeita, joilla pyritään selittämään markkinaliikkeitä. Salkunhoitaja Timo Ritari kertoo, mikä sijoittajalle on oleellista heiluvassa markkinassa.Lisää sijoittamisesta
Osakemarkkinoilla kuulee usein lentävän lauseen ”se on erilaista tällä kertaa”. Lausetta käytetään kuvaamaan mitä markkinoilla tapahtuu. Sillä perustellaan, että historia ei toista itseään. Usein näin onkin. Markkinoihin vaikuttaa aina monien asioiden summa. Jokainen sykli on erilainen. On kuitenkin asioita, jotka pysyvät syklistä toiseen.Taloussyklit ja sijoittajien näkemykset vaihtelevat. Viime syksyyn asti, useamman vuoden ajan osakemarkkinoiden liikkeitä ja sijoittajien käyttäytymistä tukivat sellaiset ilmiöt kuin TINA (There Is No Alternative) tai FOMO (Fear of Missing Out). Nämä yhdessä avokätisen keskuspankkipolitiikan houkuttivat osakemarkkinoille paljon uutta pääomaa ja uusia sijoittajia. Nyt kaiken edellä mainitun jälkeen kuskin paikalle on tullut TARA (There Are Reasonable Alternatives). Kurssilaskujen ja korkojen nousun seurauksena osakkeille on ilmaantunut vaihtoehtoja. Mikään ei ole muuttunut. Aina tulee uusia markkinasloganeita, joilla pyritään selittämään markkinaliikkeitä.Pandemia katkaisi toimitus- ja logistiikkaketjut, laivat ja kontit olivat väärissä paikoissa ja keskuspankit toteuttivat hyvin avokätistä elvytystä. Työelämässä ihmiset siirtyivät toisille aloille aiheuttaen, varsinkin Yhdysvalloissa, kovaa kilpailua työvoimasta ja palkkojen nousua. Tämä sama ilmiö on näkyvissä myös Suomessa. Ja kaiken lisäksi Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Sota aiheutti lisää pullonkauloja ja kiihdytti erityisesti raaka-aineiden ja energian hintojen nousua. Nyt keskuspankit joutuvat reagoimaan inflaatiota vastaan ja ovat pakotettuja nostamaan korkoja. Nämä kaikki tapahtumat ovat johtaneet siihen, että vuoden alku on ollut heikko niin osake- kuin korkosijoittajalle. On harvinaista, että molemmat omaisuusluokat ovat näin heikkoja samanaikaisesti. Osakesijoittajalle vuoden alku on ollut heikoin sitten 1950-luvun.Ennustitko tämän kaiken tammikuun alussa? Tai tiedätkö, milloin markkina taas kääntyy?Ennustaminen, varsinkin tulevaisuuden, on vaikeaa. Syklit tulevat ja menevät, markkinat nousevat ja laskevat. Se, mikä pysyy myös tällä kertaa ovat sijoittajan tuntemukset. Epävarmuus, ahdistus ja jopa pelko (jos on ottanut liian paljon riskiä) iskevät sijoittajaan, kun markkinat heiluvat voimakkaasti. Näin tapahtuu aina, kun markkinaliikkeet ovat isoja. Tällöin on tärkeää miettiä omaa käyttäytymistä ja omaa sijoitussuunnitelmaa. Markkinapelolle tai hätiköidyille päätöksille ei ole syytä antaa valtaa. Yksi sijoitusviisauksia on olla kärsivällinen ja hyödyntää sijoittajien laumakäyttäytymistä. Antaa muiden panikoida.Kärsivällisyys ja oma sijoitussuunnitelma ovat nyt avainasemassa. Supervoimia. Kun oma riskinkantokyky on kohdallaan, niin ei kannata lopettaa säästämistä ja sijoittamista. Jos aina hyppää pois markkinoilta, kun markkinat heiluvat ja huonot uutiset iskevät päälle, niin helposti menettää käänteen kurssinousut. Kun uutisvirta kääntyy positiivisemmaksi, oma rohkeus ja halu palata takaisin osakemarkkinoille on palannut, niin usein iso osa markkinaliikkeestä on jo tapahtunut. Tämän kaltaisella strategialla on vaikea menestyä pitkällä tähtäimellä.Oman sijoitussuunnitelman yksi tärkeimpiä, ellei tärkein elementti on aikajänne: milloin tarvitset pääoman tai kertyneet tuotot. Tämä täytyy pitää mielessä. Osakemarkkinat nousevat pitkällä aikavälillä, siksi on oleellista pysyä mukana. Säästäminen on kuin pitkän matkan juoksu, ei 100 metrin sprintti.Näin kesälomakauden kynnyksellä on hyvä pitää mielessä, että korkoa korolle -efekti toimii myös muualla kuin sijoittamisessa. Se pätee niin lukemisessa, uuden oppimisessa kuin ihmissuhteissa.Timo Ritari
salkunhoitaja
LähiTapiola Varainhoito
Tämä on mainos. Tutustu ennen lopullisten sijoituspäätösten tekemistä sijoituskohteen lakisääteisiin dokumentteihin, jotka ovat saatavilla LähiTapiolan nettisivuilla. Tässä esitettyjä tietoja ei tule yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana eikä tietoja ole tarkoitettu kehotukseksi käydä kauppaa sijoitustuotteilla tai -palveluilla.
Sijoitamme sinun varasi kuten omammeMitä, jos voit sijoittaa omat varasi kuten me LähiTapiolassa – pitkäjänteisesti ja ammattitaitoisesti? Tutustu sijoituskohteisiin, joihin me itse uskomme.
Lisää sijoittamisesta
Näkökulmia
Peter CastrenTalous8.5.2025Kun usko horjuu, horjuvat myös markkinatYhdysvaltojen hallinnon toimet ovat ravistelleet perinteisiä uskomuksia niin geopolitiikassa kuin taloudessakin. LähiTapiola Varainhoidon korkojohtaja Peter Castren pohtii, ovatko Euroopan ja Saksan valtionlainat uusi turvasatama sijoittajille.Jari JärvinenTalous28.4.2025 Miksi Maailma-rahastot menestyvät vuodesta toiseen rahastovertailuissa?LähiTapiolan Maailma-rahastot ovat keränneet jälleen tunnustusta arvostetussa Lipper Fund Awards 2025 -vertailussa. LähiTapiola Varainhoidon pääekonomisti ja johtaja Jari Järvinen analysoi hoitamiensa rahastojen menestystä ja tulevaisuutta.Susa NikulaTyöelämä24.4.2025Voiko johtaja tehdä nelipäiväistä työviikkoa?Siirryin vuoden alussa tekemään nelipäiväistä työviikkoa LähiTapiola-ryhmän ihmisistä ja kulttuurista vastaavana johtajana. Päätöksestä kerrottuani olen saanut spontaanit aplodit ja onnitteluja rohkeudesta, mutta myös ”voimia ja jaksamista” -toivotuksia haastavassa tilanteessa. Reaktiot ovat yllättäneet minut, sillä ne huokuvat ennakko-oletusta: johtajan ei ole tapana huolehtia omasta hyvinvoinnistaan kuin vasta pakon edessä. Tästä ei kuitenkaan ole minun kohdallani kysymys. Miksi siis päädyin työaikaa lyhentämään ja mitä olen alkuvuoden aikana oppinut?
Katso lisää näkökulmia
UutishuoneNäkökulmiaSijoittajapsykologiaa - se ei ole erilaista tällä(kään) kertaaHaluatko silti vaihtaa kielen?KylläEn