Passiiviset metsänomistajat menettävät vuosittain kymmeniä miljoonia
Jos kryptovaluutat jätetään tarkastelun ulkopuolelle, vuoden 2021 tuottavimmat sijoitukset löytyivät raaka-aineista ja osakkeista. Raaka-aineista raakaöljy ja teollisuusmetallit pitävät listan kärkipaikkoja.
Metsä on kaukana tämän listan kärjestä, mutta vakautensa ansiosta se houkuttelee sijoittajia. Itse asiassa hyvinkin paljon. Vuosi 2021 oli metsätilakaupassa edellistä vilkkaampi, ja yhä useammin metsää osti jokin institutionaalinen sijoittaja. Jossain on siis tehty laskelmia, että metsää kannattaa omistaa.
Eivätkä metsätilakaupat tähän lopu. Luultavimmin metsätiloja tulee myyntiin entistä enemmän, kun metsänomistamisen murros etenee, ja yhä useampi metsänomistaja asuu kaukana metsätilaltaan.
Institutionaalisten sijoittajien ohella myös yksityiset ostavat metsää sijoitusmielessä. Suurin osa metsänomistajista saa metsänsä kuitenkin muulla tavalla, useimmiten perinnön kautta. Metsää ei ehkä alun perinkään ajatella sijoituksena. Siellähän se on aina ollut, vanhempien tai isovanhempien talon liepeillä. Niin jaa ja nekö muut kuin pihapiirin metsät – kuka niistä tietää.
”Mitä metsäsi tuottaa?” on kysymys johon hyvin harva osaa vastata. Kassavirtatuotot, eli mitä vuodessa tuli ja mitä meni, ei kerro sijoitustuotosta juuri mitään. Mahdollisten osake- ja rahastosijoitusten osalta tuotot sen sijaan tiedetään, ja usein desimaalin tarkkuudella. Verohyötyjen ja optimoinnin eteen nähdään vaivaa, kun vuodenvaihteessa siivotaan osakesalkuista tappioita.
Mutta palataanpa taas metsään. Metsän vuosittainen tuotto-odotus on 3–5 % välillä, mutta omalla aktiivisuudella tuottoon voidaan vaikuttaa paljon. Luken VMI13-tulosten mukaan kuusi prosenttia koko maan taimikoista ja nuorista kasvatusmetsistä on vajaatuotolla – siis metsiä, joiden uudistaminen on viivästynyt huomattavasti tai epäonnistunut, ja joissa tuotto alittaa selvästi kasvupaikalla saavutettavissa olevan tuoton. Metsissä on myös tätä lievempiä laatutappioita runsaasti.
Karkealla laskutoimituksella Suomen metsissä on yhteensä arviolta 6,3 miljoonaa hehtaaria keskimääräistä heikompilaatuisia taimikoita ja nuoria kasvatusmetsiä. Syitä laadun alenemiselle on monia, mutta puhtaasti hoitorästejä on kaikissa omistajaluokissa yhteensä 1,7 miljoonaa hehtaaria, ja yksityismetsissä 1,2 miljoonaa hehtaaria.
Kun tämän kääntää euroiksi, varoivaisestikin arvioiden metsänomistajat menettävät vuosittain 100 miljoonaa euroa laatutappioiden vuoksi. Toki metsillä on muitakin kuin taloudellisia arvoja. Metsissä kyse on kuitenkin tärkeimmästä luonnonvarastamme, joka itse asiassa saattaa korvata raakaöljyä ja kivuta siten lähemmäs sijoitustuottojen kärkisijoja.
Mutta olipa metsänomistamisen tavoite mikä tahansa, metsästä kannattaa pitää huolta. Parhaan tuoton ohella järeä puusto sitoo eniten hiiltä ja soveltuu parhaiten puurakenteisiin. Niissä hiili säilyy niin kauan kuin katto on ehjä. Eli siis, tehdään taimikonhoidot ja harvennukset ajallaan. Yksityismetsänomistajan kannattaa muistaa myös Kemeratuet, joita jäi tänäkin vuonna käyttämättä yli neljännes. Tuen hakeminen on helppoa ja sillä voi saada kohteesta riippuen metsänhoidot kuntoon useita kymmeniä prosentteja halvemmalla.
Aina metsänhoitoon ei kuitenkaan ole mahdollisuutta, vaikka halua olisikin. Silloin kannattaa harkita muita metsänomistamisen muotoja. Vaikkapa LähiTapiola Yhteismetsää, jossa osakkaana voi edelleen vaikuttaa päätöksentekoon, mutta ammattilaiset hoitavat kaiken muun ja huolehtivat siitä, että vuosittain osakkaille maksettava ylijäämä olisi mahdollisimman hyvä.
Jos metsäsi arvo kiinnostaa, kannattaa käydä vilkaisemassa uutta ja
Marika Makkonen
johtava asiantuntija
metsätalousliiketoiminta, LähiTapiola