Voimmeko edistää yhteiskunnallista vastuullisuutta sijoituspäätöksillä?
1.12.2022 - Talous
Miten sijoittaminen ja naisten tasa-arvo uramaailmassa liittyy toisiinsa? Asiakkuusjohtaja Camilla Backman-Koskinen LähiTapiola Varainhoidosta kertoo sijoittamisesta sukupuolilinssin läpi, eli gender lens investing -ilmiöstä.
Kestävässä sijoittamisessa puhutaan yleensä ympäristöön liittyvistä tekijöistä. Kestävä sijoittaminen on kuitenkin myös paljon muuta – se sisältää myös sosiaalisen vastuun ja hyvän hallintotavan (ESG –environmental, social, governance).
Yksi tapa ottaa sosiaalisen vastuun huomioon sijoitusprosessissamme on seurata sijoituskohteiden hallitusten sukupuolijakaumaa. Tutkimukset osoittavatkin, että yritykset, joiden hallitukseen kuluu sekä naisia että miehiä, tekevät parempaa tulosta. Yhtenä haarana kestävässä sijoittamisessa onkin noussut ns. Gender lens investing. Tällä tarkoitetaan sijoittamista:
- Naisten omistamiin tai johtamiin yrityksiin
- Yrityksiin, jotka edistävät tasa-arvoa työpaikoilla
- Yrityksiin, joiden tuotanto parantaa naisten ja tyttöjen elämää sekä taloudellisia näkymiä.
Tämän sijoitustyylin ensisijainen tavoite on kaventaa sukupuolten välistä kuilua niin kohdeyrityksessä kuin sijoittajan yrityksessä. Kyse ei ole vain näennäisistä toimista, eli viherpesusta, vaan tavoitteena on vahvistaa naisten roolia sijoitustiimeissä ja heidän asemaansa vaikutusvaltaisissa tehtävissä. Pyrkimyksenä on muuttaa finanssialan johtoportaiden homogeenisyyttä monimuotoisemmaksi.
Sukupuolten välisissä palkoissa on edelleen huomattavia eroja, etenkin rahoitus- ja vakuutusalalla. Rahoitus- ja vakuutusalalla eri sukupuolet päätyvät usein eri tehtäviin, joissa miehet ovat keskimäärin vastuullisimmissa tehtävissä. Tämä on varmasti haaste koko alalla: naiset eivät hakeudu liiketoimintavastuullisiin tehtäviin ja siksi johtoporras on vieläkin kovin miesvaltainen. Kuitenkin Suomen Ekonomien vuoden 2021 palkkatutkimuksen mukaan toimialoista suurin selittymätön palkkaero (13,8 %) oli rahoitus- ja vakuutusalalla. Muilla aloilla palkkaero oli 3,3–9,2 prosenttia. Selittymättömällä palkkaerolla tarkoitetaan miesten ja naisten palkoissa olevaa eroa, kun verrataan samanlaisia tehtäviä tekeviä miehiä ja naisia, joilla on esimerkiksi sama koulutus, yhtä pitkä työura ja työviikon pituus. Ainoa selvä erottava tekijä on sukupuoli. Gender lens investing ei ole vastaus ongelmaan, mutta on yksi tapa yrittää puuttua siihen ja pitää ongelmaa esillä.
Paljon on parannettu viime vuosikymmenien aikana sukupuolten tasa-arvo kysymyksissä, mutta paljon on vielä parannettavaa. Muutos on hidasta aina, kun kyse yhteiskunnallisten, kulttuurillisten tai vastaavien rakenteiden muutoksesta. Huomioimalla itsellemme tärkeät vastuullisuus- ja yhteiskuntatekijät sijoituspäätöksissä, otamme askeleen oikeaan suuntaan.
LähiTapiola Varainhoidon julkaisemissa rahastojen kestävyyskatsauksissa raportoidaan hallitusten sukupuolijakaumasta sijoituskohteissa. Kestävyyskatsaukset löytyvät nettisivuiltamme täältä.
Vaikuttamistöidemme lisäksi sijoituskohteissa, pyrimme kulkemaan jatkuvasti kohti tasa-arvoisempaa ja monimuotoisempaa työyhteisöä itsekin. Vaikka jo arvostamme tasa-arvoa, ei sen puolesta työskentely tuskin koskaan ole aiheetonta.
Camilla Bakcman-Koskinen
Asiakkuusjohtaja
LähiTapiola Varainhoito
Tämä kirjoitus on LähiTapiola Varainhoito Oy:n laatima ja perustuu sen näkemyksiin taloudesta ja sijoitusmarkkinasta. Kirjoituksen sisältämät arviot, tiedot ja mielipiteet perustuvat LähiTapiola Varainhoidon omiin laskelmiin tai lähteisiin, joita LähiTapiola Varainhoito pitää oikeina ja luotettavina. Tätä kirjoitusta ei tule yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana eikä siinä esitettyä tietoa ole tarkoitettu kehotukseksi käydä kauppaa sijoitustuotteilla tai palveluilla.
"Muutos on hidasta aina, kun kyse yhteiskunnallisten, kulttuurillisten tai vastaavien rakenteiden muutoksesta. Huomioimalla itsellemme tärkeät vastuullisuus- ja yhteiskuntatekijät sijoituspäätöksissä, otamme askeleen oikeaan suuntaan."
Pääomasijoitukset ovat vuoden harvoja onnistujia – pitääkö olla huolissaan?
17.11.2022 | Talous
Sijoitusvuosi 2022 on ollut kaikilta osin haastava. Valtaosalla omaisuusluokista tuotot ovat olleet negatiivisia. Sijoitusjohtaja Juha Malm sanoo pääomasijoitusten tarjonneen kohtuullisen hyvää tuottoa, mutta onko syytä huoleen jatkossa?
Joukkovoimalla vaikuttavuutta kestävyystekijöihin
10.11.2022 | Talous
Suurissa, kansainvälisissä yhtiöissä yhden osakkeenomistajan mahdollisuudet saada ääntänsä kuuluviin ovat pienet, mutta yhdistämällä osakkeenomistajien voimat vaikutusmahdollisuudet kasvavat. LähiTapiola Varainhoidon varainhoitaja Mari Vanninen kertoo, miten yhteisvaikuttaminen onnistui kannustamaan pörssiyhtiöitä raportoimaan ilmastosta, vedestä ja metsästä.
Private Credit − niin paljon enemmän
8.11.2022 | Talous
Private credit tai listaamaton velkasijoittaminen on 2000-luvulla ollut yksi nopeimmin kasvavista omaisuusluokista sijoittamisen saralla, ja eritoten finanssikriisin jälkeen sijoittajien allokaatiot private credit -kenttään ovat kasvaneet vauhdilla. Valtaosa rahasta on virrannut ns. direct lending-kenttään, joka kahmii nykyisin yli puolet vuosittain private credit-rahastoihin kerättävästä pääomasta. Private credit-universumi tarjoaa sijoittajalle kuitenkin paljon muutakin, kuin direct lending-rahastoja, ja omaisuusluokan evoluutio kertoo osaltaan tarinaa jatkuvasti muuttuvasta sijoitusympäristöstä.