Puulle on tulossa ennätyksellinen kysyntä, mutta näkyykö se metsänomistajan kukkarossa?

Näkymät puumarkkinoilla ovat niin valoisat, että kukapa nyt ei haluaisi omistaa metsää, pohtii metsätalousliiketoiminnan johtava asiantuntija Marika Makkonen.

Silmiini osui artikkeli Kansantaloudellisesta aikakauskirjasta noin kymmenen vuoden takaa. Siinä arvioitiin Suomen metsäalan tulevaisuutta, joka on tarjonnut vuosisatojen saatossa elantoa tervanpolton, lankarullien ja saha-, sellu-, paperi- ja kartonkiteollisuuden kautta. Erilaisia kriisejä vuosisatojen saatossa on ollut ennenkin ja siksi luotan Hetemäen ja Hännisen (2013) toteamukseen: ”Suomen metsien tarjoama elanto on pystynyt aina mukautumaan maailmantalouden, politiikan ja teknologian reunaehtojen määrittämiin olosuhteisiin.”

Nyt käsillämme on ainakin kolme hyvin erilaista kriisiä. Ne kaikki vaikuttavat puumarkkinoihin positiivisesti.

1. Kotinikkarit tyhjensivät puutavaravarastot

Koronan vaikutuksista metsätalouteen olemme jo saaneet tuntumaa. Pandemia yllätti luultavasti koko metsäalan, kun kotinikkaroijien ja rakentajien vyöry tyhjensi varastot puutavarasta ympäri maailmaa. Samanaikaisesti korjuuongelmat ja hyönteistuhot maailmalla vähensivät sahatavaran tarjontaa. Oli upeaa huomata, miten suomalainen sahateollisuus kirkasti entisaikain asemaansa yhtenä Suomen tärkeimmistä vientiartikkeleista. Puutavarakauppiaat kommentoivat sahatavaran hinnan nousseen ”historiallisen korkealle”, kuten kysynnän ja tarjonnan lain mukaan voi odottaakin. Metsänomistajajakin saattoi olla tyytyväinen tukkipuun hinnannousuun, mutta kantohinnoissa jäätiin vielä vuoden 2007 tasosta.

2. Venäjän hyökkäyssota toi meille puupulan

Tilanne Ukrainassa on täysin erilainen kriisi. Maariskin merkitys on konkretisoitunut aivan uudella tavalla. Globaalit puuvirrat ovat muuttuneet ja muuttuvat edelleen. Kansainväliset pakotteet, energiatuonnin rajoitteet ja raaka-aineiden kallistuminen tuovat markkinoille paljon epävarmuutta. Talouden alamäessä metsä tyypillisesti seuraa mukana, mutta usein viiveellä ja laimeammin muihin sijoitusluokkiin verrattuna. Nyt tilanne on kuitenkin hyvin erilainen ja sen kokonaisvaikutukset alkavat vasta näkyä. Metsävarallisuuden hoidon konkari Mikael Beckin mukaan sijoittajat hakevat nyt metsästä suojaa ja sijoitusrahastot ovat jatkaneet ostojaan korkealla hintatasolla. Eli sijoittajia tilanne ei näytä huolettavan ainakaan vielä.

Vahvasti kuitenkin näyttää siltä, että viimeistään syksyllä meillä on käsillä mittava puupula. Tukkipuun kysyntänäkymät ovat edelleen vahvat. Mikael Beckin mukaan sahatavaran tarjonnasta poistuu talouspakotteista johtuen paljon FSC-sertifioitua puuta maailman toiseksi suurimman puutavaran tuottajan, Venäjän, ja Valko-Venäjän tuontimäärien poistuttua Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoilta.

Sama koskee kuitu- ja energiapuuta, joita tuodaan laitoksille yhä kauempaa. Kummallista kyllä, kuitupuun hinnassa kova kysyntäpaine ei ainakaan vielä näy metsänomistajan kukkarossa. Suomessa. Kun katsetta suunnataan Baltiaan, kuitupuusta maksetaan lähes tuplahinta Suomeen verrattuna. Latviassa hinta on lähtenyt roimaan nousuun vuodenvaihteen jälkeen. Virossa hintataso on ollut jo pidempään korkealla. Siellä puumarkkina näyttää toimivan meitä paremmin.

3. Ilmastonmuutos lisää biotuotteiden kysyntää

Ilmastonmuutos menee menojaan, eikä välitä sodista tai viruksista. Metsätalouteen ilmastonmuutos vaikuttaa todennäköisesti positiivisesti: tarve fossiilittomista raaka-aineista valmistetuille tuotteille kasvaa jatkuvasti. Perinteisten metsäteollisuustuotteiden rinnalle on nousemassa uuden sukupolven biotuotteita. Tekstiileistä puupohjaisia kuituja jo löytyy. Kohta puuta voi löytyä myös lautaselta, lääkepurkista, kosmetiikasta, ladattavista akuista. Riittää, että miettii mihin kaikkeen fossiilisia raaka-aineita voi käyttää. Puusta on mahdollista tehdä kaikki tuo sama – ja enemmän. Lista on lähes loputon ja potentiaaliset markkinat valtavat.

Näkymät puumarkkinoilla ovat itse asiassa niin valoisat, että kukapa nyt ei haluaisi omistaa metsää. Reiluuden nimissä on kuitenkin tärkeää, että myös metsänomistaja hyötyy ja hintajousto myös ylöspäin toimii.

Hetemäki, L., Hänninen, R. 2013. Suomen metsäalan taloudellinen merkitys nyt ja tulevaisuudessa. Kansantaloudellinen aikakauskirja – 109. vsk. – 2/2013

Marika Makkonen
johtava asiantuntija
metsätalousliiketoiminta