Turvallisuus25.2.2025Yli puolet suomalaisista on joutunut onnettomuuteen tai vaaratilanteeseen suojatiellä – lauha talvi heikentää näkyvyyttä entisestäänKyselyn mukaan vain kahdeksan prosenttia suomalaisista luottaa jalankulkijana täysin siihen, että autoilija pysähtyy ennen suojatietä antaakseen tietä. Jalankulkijoiden vaaratilanteet ja onnettomuudet suojateillä ovat yleisimpiä pääkaupunkiseudulla.

Useampi kuin joka toinen suomalainen (53 prosenttia) on joutunut vaaratilanteeseen tai onnettomuuteen suojatiellä, selviää LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä. Lähes kolmannes (31 prosenttia) kertoo näin tapahtuneen jalankulkijana. 22 prosenttia on joutunut vaaratilanteeseen tai onnettomuuteen suojatiellä autoa ajaessaan tai auton kyydissä ollessaan, 18 prosenttia pyöräilijänä. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian*.Jalankulkijoiden vaaratilanteet ja onnettomuudet suojateillä ovat kyselyn mukaan yleisimpiä pääkaupunkiseudulla. Joutuminen vaaraan tai onnettomuuteen suojatiellä pyöräilijänä taas on yleisintä Pohjois-Pohjanmaalla.Liikenneturvan mukaan vuosina 2021–2023 jalankulkijoiden loukkaantumisista yli puolet tapahtui suojatiellä, ja kuolleista joka viides menehtyi suojatiellä. Kaikista jalankulkijoiden kuolemantapauksista 40 prosenttia tapahtui pimeällä tai hämärässä. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat arvioivat, että heijastin olisi mahdollisesti pelastanut kuolemalta joka toisen heijastinta käyttämättömän, pimeällä onnettomuuteen joutuneen jalankulkijan.LähiTapiolan liikenneturvallisuudesta ja autopalveluista vastaava johtaja Tapani Alaviiri korostaa, että suojateiden turvallisuus riippuu meistä kaikista: autoilijalla on velvollisuus mukauttaa tilannenopeutensa siten, että suojatien eteen ehtii aina pysähtyä, ja jalankulkijalla on velvollisuus tehdä itsensä näkyväksi heijastimella.– Etenkin Etelä-Suomessa talvi on ollut lauha. Räntä, tihkusade ja sumu heikentävät näkyvyyttä pimeällä entisestään, ja nollan kummallakin puolella sahaava lämpötila voi tehdä teistä paikoin vaarallisen liukkaita. Vähälumisena talvena teillä on näkynyt myös aiempaa enemmän pyöräilijöitä. Pimeät ja liukkaat olosuhteet korostavat ennakoinnin merkitystä, jotta suojatiet olisivat nimensä veroisia: hidasta ajoissa ja ota muut kulkijat huomioon, liikut sitten autolla, pyörällä tai jalan.Suojatievaroittimet tekevät tien ylittäjän näkyväksiArjen katsaus -kyselyn mukaan vain 8 prosenttia suomalaisista luottaa jalankulkijana täysin siihen, että autoilija pysähtyy ennen suojatietä antaakseen tietä. Yli puolet (55 prosenttia) on väitteestä jokseenkin tai täysin eri mieltä. Reilu 80 prosenttia on huolissaan lasten suojatieturvallisuudesta koulujen lähistöillä.– Tulokset ovat valitettavia mutta ikävä kyllä eivät yllättäviä. Yksi merkittävä turvallisuutta heikentävä tekijä on puhelimen näppäily ajon aikana. Nopeakin puhelimen vilkaisu vie kuljettajan huomion pois liikenteestä ja pidentää reaktioaikaa esimerkiksi tilanteessa, jossa pyöräilijä sujahtaa suojatielle. Sama pätee myös kevyen liikenteen kulkijoihin: heidänkin kannattaa pitää katse ympäristössä puhelimen sijaan, Alaviiri sanoo.Onnettomuustietoinstituutin (OTI) jalankulkuraportin mukaan jalankulkijan kuolemaan johtaneista vuosina 2017–2021 suojatiellä tapahtuneista onnettomuuksista valtaosa tapahtui valo-ohjaamattomalla suojatiellä.Suojatieturvallisuuden parantamiseksi LähiTapiolan alueyhtiöt ovat lahjoittaneet kunnille yhteensä jo yli 100 Välkky-suojatievaroitinta. Välkky tunnistaa suojatiealueelle tulevan kulkijan ja varoittaa autoilijaa tästä vilkkuvalla valolla.– Innovaatiot, kuten Välkyt, tarjoavat uusia mahdollisuuksia etenkin taajaan asutuilla alueilla, joissa liikenteen infrastruktuuri valaistuksineen on vähäisempää. LähiTapiolan lahjoittamia suojatievaroittimia on sijoitettu painottaen koulujen läheisyyttä ja vaarallisimmiksi tunnistettuja suojateitä.* Kyselyyn vastasi 6 030 henkilöä 17.4.–13.5.2024 välisenä aikana. Vastaajat edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on 1,3 prosenttiyksikköä koko aineiston tasolla.

Ajankohtaista

Talous2.5.2025Velkavipu kääntyi kotitalouksia vastaan ja varallisuuserot repesivät – nyt käänne on käsillä, arvioi ekonomistiTilastokeskuksen uudessa varallisuustilastossa koko Suomi köyhtyi, mutta varakkaimmat suomalaiset köyhtyivät vähiten, mistä syystä varallisuuserot kasvoivat. Nyt tuuli on kääntymässä, arvioi ekonomisti Hannu Nummiaro. Tänä vuonna varallisuuserot voivat jo kaventua.Turvallisuus29.4.2025Kysely paljastaa, mitä suomalaiset oikeasti pelkäävät liikenteessä – ”Kyydissä istuvilla on velvollisuus puuttua”Päihtyneet kuskit, puhelimet, hirvet ja peurat sekä sähköpotkulaudat ovat suomalaisten yleisimpiä pelkoja liikenteessä, selviää LähiTapiolan teettämästä kyselystä. Vappuna on olennaista tiedostaa, että alkoholi lisää riskejä liikenteessä myös silloin, kun promillemäärät jäävät alle rattijuopumuksen rajan, sanoo LähiTapiolan johtaja Tapani Alaviiri.Työelämä24.4.2025Kysely: Palkitseminen toisi säästöjä kuntiin ja hyvinvointialueille, mutta sen kehittämiseen ei ole aikaa65 prosenttia kyselyyn vastanneista kuntien ja hyvinvointialueiden johtajista ja luottamushenkilöistä piti organisaationsa palkitsemiskäytäntöjä riittämättöminä. Yli 90 prosenttia vastaajista uskoi, että palkitsemisella voitaisiin lisätä tuottavuutta ja saavuttaa säästöjä. Esteenä on ajan ja taloudellisten resurssien puute.

Katso lisää ajankohtaisia