Terveys27.2.2025Yli kolmasosalla on lähipiirissään nuori, joka tarvitsee mielenterveydellistä apua – lisääntynyt pahoinvointi näkyy kouluissa ja harrastuksissaUseampi kuin kaksi kolmesta suomalaisesta kertoo kantavansa huolta siitä, että nuorten on vaikea saada apua mielenterveyteen liittyvissä haasteissa, selviää LähiTapiolan kyselystä. Nuorten mielenterveyskriisin ratkaiseminen edellyttää paitsi palvelujen parantamista, myös ongelmien ehkäisemistä. MIELI ry tarjoaa sekä suoraa apua nuorille että neuvoja ja tukea nuorten kanssa toimiville aikuisille.

Yli kolmasosalla (36 %) suomalaisista on lähipiirissään nuori, jolla on tarvetta tukeen mielenterveyteen liittyvissä asioissa, selviää LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselytutkimuksesta. Useampi kuin kaksi kolmesta (69 %) suomalaisesta kertoo myös kantaneensa huolta siitä, että nuorten on vaikea saada apua mielenterveyteen liittyvissä haasteissa. Kyselyyn vastasi 1 047 suomalaista, ja sen toteutti tutkimusyhtiö Verian*.THL:n mukaan mielenterveyshäiriöt ovat koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia, ja niistä kärsii jo lähes joka neljäs. Myös mielenterveyden perusteella työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien nuorten aikuisten määrä on viime vuosina lisääntynyt: kasvussa ovat paitsi vakavat työkyvyttömyyteen johtavat häiriöt, myös lievemmät mielenterveyden ongelmat. Samaan aikaan mielenterveyden peruspalvelujen pitkään jatkunut resurssivaje, sote-palveluiden säästöt ja sote-järjestöjen rahoituksen leikkaukset ovat omiaan kuormittamaan mielenterveyspalveluita entisestään ja vaikeuttamaan avun saamista. Akuuttiin yhteiskunnalliseen haasteeseen puuttuakseen MIELI Suomen Mielenterveys ry. ja LähiTapiola ovat sopineet monivuotisesta yhteistyöstä lasten ja nuorten mielenterveyden vahvistamiseksi. Yhteistyön tavoitteena on, että 175 000 nuorella olisi lähellään aikuisia, joilla on keinoja kohdata nuorten pahoinvointia ja tukea heitä. – Nuorten mielenterveyskriisi vaikuttaa laajasti koko yhteiskuntaan. Mielenterveyden haasteet heikentävät nuorten elämänlaatua ja oppimista tässä hetkessä. Lisäksi ne vaikuttavat työkykyyn tulevaisuudessa. Järjestöjen mielenterveyttä vahvistava ja vaikeissa tilanteissa kynnyksettä nuoria auttava työ voi merkittävästi vähentää myös julkisten palvelujen tarvetta, sanoo MIELI ry:n lasten ja nuorten mielenterveystyön johtaja Satu Raappana. Nuorten pahaan oloon tulee puuttua varhain arkiympäristössäNuorten mielenterveyskriisin kustannukset ovat hoitamattomana sekä inhimillisesti että taloudellisesti todella korkeat. Mielenterveyden ongelmat ovat merkittävin työelämästä syrjäyttäjä. OECD:n laskelmien mukaan mielenterveyden häiriöiden kustannukset Suomelle olivat jo 2018 vuosittain 11 miljardia euroa.LähiTapiola Henkiyhtiön toimitusjohtajan Pasi Haaralan mukaan mielenterveyden häiriöiden kasvu suomalaisessa yhteiskunnassa näkyy laajalti vakuutusyhtiön arjessa ja liiketoiminnassa.– LähiTapiolan vakuutushakemuksissa ilmoitettujen mielenterveysongelmien määrä on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana, esimerkiksi henkivakuutuksissa jo lähes joka viides ilmoittaa mielenterveyden ongelmista. Joudummekin yhä useammin arvioimaan mielenterveyden häiriöiden vaikutusta vakuutusten saantiin. Vastuullisena vakuuttajana ja työnantajana on velvollisuutemme vaikuttaa siihen, että varhaista matalan kynnyksen tukea olisi paremmin saatavilla. Mitä aikaisemmassa vaiheessa mielen haasteisiin puututaan, sen tehokkaammin niihin pystytään myös vaikuttamaan.LähiTapiolan tuella MIELI ry kouluttaa vuosittain 10 000 lasten ja nuorten parissa kouluissa, nuorisotyössä ja harrastuksissa toimivaa aikuista vahvistamaan nuorten mielenterveyttä ja hyvinvointia sekä auttamaan vaikeina hetkinä. – Lisääntyneet mielenterveysongelmat näkyvät jo alaluokilla – yläkoulussa ja toisella asteella vielä enemmän. Paha olo näkyy poissaolojen lisäksi muun muassa arvaamattomuutena ja oppimisvaikeuksina. Oppiminen ei onnistu, jos mieli ei ole kunnossa. Siksi on olennaista, että lasten ja nuorten pahaan oloon puututaan jo alkumetreillä ja ongelmien pitkittymiseltä ja vaikeutumiselta vältytään. Matalan kynnyksen tuki nuorten arkiympäristössä, kuten koulussa ja harrastusten parissa, on välttämätöntä, kuvaa MIELI ry:n Raappana.Ennaltaehkäisevän työn lisäksi LähiTapiolan tukea ohjataan MIELI ry:n puhelimessa ja verkossa tapahtuvaan kriisityöhön. Vuonna 2024 MIELI Kriisipuhelimeen tuli 400 000 yhteydenottoa, joista 100 000 pystyttiin vastaamaan. Lisääntyvät mielenterveyshaasteet ja kasvava avuntarve asettavat paineita kriisiauttamiselle, ja jatkossa vapaaehtoisia tarvitaan ammattilaisten rinnalle yhä enemmän.

* LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 1 047 henkilöä 24.10.–1.11.2024 välisenä aikana. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian. Vastaajat edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Haastattelut kerättiin Kantar Forumissa. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,0 prosenttiyksikköä koko aineiston tasolla.

Ajankohtaista

Maa- ja metsätalous14.3.2025Näin turvaat maatilan jatkon kriisitilanteessa – avioehto voi pelastaa monelta harmiltaPuhu käytännön asiat selväksi läheistesi kanssa jo hyvissä ajoin. Avioehto suojaa avioerossa, ja henkivakuutus turvaa jäljelle jääneiden elämää yrittäjän kuoleman jälkeen.Turvallisuus12.3.2025Lähestyvä kevätpyry haastaa tielläliikkujia vähälumisen talven jälkeen – ”Riskejä voi olla vaikea hahmottaa”Suomea lähestyy lumisadealue, joka lisää onnettomuusriskejä liikenteessä. Mennyt talvi oli lauha ja vähäluminen, joten tuntuma hankalassa kelissä liikkumiseen voi olla hakusessa, sanoo LähiTapiolan johtaja Tapani Alaviiri. Jos tien päälle on pakko lähteä, alla on oltava talviolosuhteisiin sopivat renkaat ja ajonopeutta on hiljennettävä.Maa- ja metsätalous11.3.2025LähiTapiola Yhteismetsän pinta-ala kasvoi kolmessa vuodessa 3,5-kertaiseksi – ”Yhä useampi valitsee sukupolvenvaihdoksessa yhteismetsän”LähiTapiola Yhteismetsä jatkoi vahvaa kasvuaan kolmantena toimintavuotenaan ja on yksi Suomen nopeimmin kasvavista yhteismetsistä. Suosion syitä ovat yhteismetsän helppous ja sukupolvenvaihdokset, arvioi LähiTapiolan metsätalousliiketoiminnan johtava asiantuntija Marika Makkonen.

Katso lisää ajankohtaisia