Talous2.5.2025Velkavipu kääntyi kotitalouksia vastaan ja varallisuuserot repesivät – nyt käänne on käsillä, arvioi ekonomistiTilastokeskuksen uudessa varallisuustilastossa koko Suomi köyhtyi, mutta varakkaimmat suomalaiset köyhtyivät vähiten, mistä syystä varallisuuserot kasvoivat. Nyt tuuli on kääntymässä, arvioi ekonomisti Hannu Nummiaro. Tänä vuonna varallisuuserot voivat jo kaventua.

Tilastokeskus julkaisi maaliskuussa uutta tietoa kotitalouksien varallisuudesta vuoden 2023 lopussa. Uudessa tilastossa mediaanikotitaloudella oli 96 000 euroa nettovarallisuutta eli varallisuutta, josta on vähennetty velat. Mediaanikotitalouden nettovarallisuuden reaaliarvo laski 21 prosenttia edellisestä tilastopäivityksestä ja vajosi alimmilleen 20 vuoteen. Kotitalouksien varallisuus -tilasto päivitettiin edellisen kerran vuonna 2021 vuoden 2019 tiedoilla.– Asuntojen arvo laski ja velkavipu kääntyi meitä vastaan. Siinä lyhyesti syy suomalaisten köyhtymiseen, summaa LähiTapiola Varainhoidon ekonomisti Hannu Nummiaro.Kotitalouksien varallisuudesta keskimäärin 60 prosenttia on asuntoja, kakkoskoteja, sijoitusasuntoja ja mökkejä. Tutkimusperiodilla eli vuosina 2019–2023 asuntojen hintaindeksi laski koko maassa reaalisesti 17 prosenttia. Kotitalouksien velat eivät kuitenkaan vähentyneet samassa suhteessa, mistä syystä suomalaisten nettovarallisuus laski vielä enemmän.– Jos asunnon arvo on 100 000 euroa ja siitä on velkaa 50 000 euroa, on nettovarallisuuttakin 50 000 euroa. Kuitenkin jos asunnon hinta putoaa kymmenellä prosentilla 90 000 euroon, laskee nettovarallisuus 40 000:een. Velkavivun takia kymmenen prosentin pudotus varallisuuden arvossa laskee siis nettovarallisuutta 20 prosenttia, Nummiaro selventää.Kotitalouksien varat ja velat nettovarallisuusryhmittäin 2023 (nettovarallisuus per kotitalous, tuhatta euroa)

Kotitalouksien nettovarallisuuden reaalinen muutos ja muutoksen kontribuutiot 2019–2023 (%)

Koska vähävaraisilla kotitalouksilla on eniten velkaa suhteessa varoihin, iski velkavipu kipeimmin alimpiin varallisuusluokkiin. Tilastokeskuksen uudessa varallisuustilastossa neljän vähävaraisimman kymmenyksen nettovarallisuuden reaaliarvo laski jopa 40 prosenttia edellisestä tilastopäivityksestä: 9 800 eurosta 5 800:een per kotitalous. Sen sijaan tilaston varakkaimmilla kotitalouksilla laskua kertyi vain hieman alle viisi prosenttia. Uudessa tilastossa varakkain kymmenys omisti ensi kertaa yli puolet kaikesta kotitalouksien nettovarallisuudesta.– Inflaatioshokin takia varallisuuden reaaliarvo laski kaikissa nettovarallisuusluokissa. Tässä mielessä kaikki köyhtyivät, mutta varakkaimmat suomalaiset köyhtyivät vähiten. Siksi heidän osuutensa kakusta kasvoi. Nimellisesti kaikkien kotitalouksien keskimääräinen nettovarallisuus nousi tutkimusperiodin aikana 6,5 prosenttia, mutta samaan aikaan hinnat nousivat 17 prosenttia, Nummiaro sanoo.Ekonomisti muistuttaa, että tilaston varakkaimmilla suomalaisilla varallisuuden tuotto-odotus on aina suurempi, koska isompi osa heidän varallisuudestaan koostuu sijoituksista, kuten rahastoista ja pörssiosakkeista. Silmiinpistävin ero on kuitenkin velan määrässä.– Vähävaraisimmalla 40 prosentilla suomalaisista on 850 euroa velkaa tuhannen euron varoja vastaan. Varakkaimmalla kymmenyksellä velkaa on noin 60 euroa tuhannesta. Tästä syystä velkavipu ei heitä kurittanut.Tänä vuonna varallisuuserot voivat jo kaventua – velkavipu toimii myös toiseen suuntaanNummiaro arvioi, että varallisuuserot ovat kasvaneet myös tutkimuksen jälkeen. Asuntojen hinnat laskivat noin kaksi prosenttia vuonna 2024 samalla kun suomalaisten pörssiosakkeiden arvo nousi jopa kymmenen prosenttia ennen kuin kauppasodan tyrskyt iskivät markkinoille.– Kauppasotaan asti markkinaympäristö pysyi pitkälti samanlaisena kuin tutkimusperiodin aikana, mistä syystä voi olettaa, että varallisuuden keskittyminen todennäköisesti jatkui.Nyt tuuli on kääntymässä, arvioi Nummiaro: tänä vuonna varallisuuserot voivat jo kaventua.– Korkojen lasku ja puoliväliriihessä päätetty sääntelyn helpottaminen lisäävät asuntojen kysyntää, jota myös muuttoliike tukee. Samaan aikaan uusia asuntoja valmistuu vähän eli tarjonta laskee. Asuntojen hinnat ovat jo laskeneet historiallisen alhaisiksi suhteessa tuloihin ja vuokriin. Ne oletettavasti kääntyvät tästä monivuotiseen nousuun.Kotitalouksien varojen jakauma ja velkavipu 2023 (nettovarallisuus per kotitalous, tuhatta euroa)

Koska varakkaimpien suomalaisten varallisuus tuottaa enemmän, voisi varallisuuserojen odottaa kasvavan, vaikka asuntojen hinnat nousisivat. Näin ei välttämättä ole, sanoo ekonomisti. Vähävaraisia kurittanut velkavipu toimii nimittäin myös toiseen suuntaan. Kun varallisuuden arvo nousee, nettovarallisuus nousee sitä enemmän, mitä enemmän velkaa kotitaloudella on. Nummiaro havainnollistaa muutosta esimerkillä:– Oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi, että kotitalouksien varallisuus koostuu vain asunnosta, sijoituksista ja veloista. Oletetaan samalla, että Tilastokeskuksen seuraava varallisuusraportti tarkastelee tilannetta vuoden 2027 lopulla ja että silloin asuntojen reaalihinnat ovat nousseet 11 prosenttia eli puolet siitä, mitä ne laskivat vuosina 2019–2024. Sijoitukset tuottavat pitkällä aikavälillä enemmän kuin asuntovarallisuus, joten oletetaan, että niiden arvo nousee 15 prosenttia vuoden 2027 loppuun mennessä. Tällainen kehityskulku tarkoittaisi, että mediaanikotitalouden nettovarallisuuden reaaliarvo nousisi 18 prosenttia ja varakkaimman kymmenyksen nettovarallisuuden reaaliarvo 13 prosenttia nykytasosta. Tässä näkyy velan positiivinen puoli: kun asuntojen hinnat nousevat, velkavipu nostaa velkaantuneimpien kotitalouksien nettovarallisuutta nopeasti, vaikka varakkaimpien kotitalouksien varallisuus tuottaisikin euroissa enemmän. Vähävaraisimmalla 40 prosentilla suomalaisista vaikutus on vielä voimakkaampi.Nummiaro hakee vertauskuvan veneilystä.– Varakkaat vaurastuvat vakaasti, vaikka markkinoilla välillä myrskyää. Heillä on painava lasti eli paljon varallisuutta, mutta vahva purje eli hyvä tuotto-odotus. Sen sijaan vähävaraisilla on allaan kiikkerä jolla, joka lähtee myräkässä helposti hakoteille. Mutta kun tuuli kääntyy ja tarttuu purjeeseen eli velkaan, vie se pientä paattia eteenpäin nopeasti.Myötätuuli ei puhalla koko maassa – varallisuusveneestä voi revetä purjeNummiaron vertauksessa molemmissa veneissä on purjeen lisäksi kaksi airoa: säästäminen ja sijoittaminen. Pieni paatti etenee ketterästi lihasvoimallakin – iso kuorma hitaammin.– Monilla suomalaisilla varallisuutta on niin vähän, että jo maltillinen säästäminen nostaisi nettovarallisuutta merkittävästi. Jos vähävaraisimmat 40 prosenttia kotitalouksista saisivat säästettyä 50 euroa kuussa neljän vuoden ajan, nousisi heidän nettovarallisuutensa 41 prosenttia eli yhtä paljon kuin se laski Tilastokeskuksen uudessa tilastossa, Nummiaro sanoo.Varallisuuseroja kaventaa myös rahasto- ja osakesijoittamisen yleistyminen, jota tapahtuu kaikissa varallisuusluokissa. Tätä nykyä noin 48 prosenttia suomalaisista omistaa rahastoja tai pörssiosakkeita. Osuus on kaksi ja puoli kertaa suurempi kuin vuonna 1994. Varakkaimmilla kotitalouksilla rahasto- ja osakesijoittaminen on yleistynyt samassa ajassa 51 prosentista 84:ään. – Talletusten osuus kotitalouksien varallisuudesta on pysynyt 7–10 prosentissa vuodesta 1994. Samaan aikaan rahastojen ja pörssiosakkeiden osuus on noussut kolmesta prosentista neljääntoista. Tämä on suomalaisten varallisuuden kannalta erittäin tervetullut muutos. Talletuksissa inflaatio nakertaa säästöjen arvoa jatkuvasti, sijoituksissa varallisuuden ostovoima säilyy varmemmin.Pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen sijoittamisen merkitys korostuu etenkin, jos oman asunnon arvonnousuun ei voi luottaa.– Vaikka asuntomarkkinat tästä piristyisivät, ei myötätuuli puhalla koko maassa. Alueet eriytyvät ja monin paikoin asuntojen arvot jatkavat laskuaan. Se tarkoittaa, että varallisuusveneestä repeää purje. Ja silloin viimeistään kannattaa olla molemmat airot vedessä, Nummiaro kehottaa.

Ajankohtaista

Elämänturva8.5.2025Huoli rahasta jarruttaa suomalaisia autokaupoilla, mutta merkkejä piristymisestä näkyy jo – ”Patoutunut kysyntä voi purkautua yllättävän nopeasti”Kyselyn mukaan auton vaihtaminen uudempaan olisi paikallaan joka toiselle autoilijalle, mutta ostossa mietityttävät muun muassa hinta ja käytetyn auton ostamiseen liittyvät riskit. Autokaupan vauhdittuminen edistäisi myös liikenneturvallisuutta, korostaa LähiTapiolan johtaja Tapani Alaviiri.Terveys7.5.2025Vauvavakuutuksen vertailu - löydä paras vaihtoehtoHalvin vauvavakuutus ei ole välttämättä paras vaihtoehto syntyvälle lapselle. Huolellinen vertailu auttaa löytämään juuri teidän perheelle parhaiten sopivan vakuutuksen ja turvaa vauvan hoidon yllättävissäkin tilanteissa. Näitä asioita kannattaa tarkastella, kun vertailet vauvalle otettavia vakuutuksia.Elämänturva7.5.2025LähiTapiola Vahinkoyhtiön ja LähiTapiola Henkiyhtiön yhtiökokoukset 28.5.2025LähiTapiola Keskinäisen Vakuutusyhtiön (LähiTapiola Vahinkoyhtiö) ja LähiTapiola Keskinäisen Henkivakuutusyhtiön (LähiTapiola Henkiyhtiö) varsinaiset yhtiökokoukset pidetään keskiviikkona 28.5.2025 LähiTapiola-ryhmän pääkonttorissa, osoitteessa Revontulenkuja 1, Espoo.

Katso lisää ajankohtaisia