Elämänturva12.11.2024Valtaosa suomalaisista ottaa tietoisesti riskejä, jotka voivat johtaa esimerkiksi tulipaloon tai aivovammaan – ”Voi olla vaikea hahmottaa, miten suuri merkitys omalla toiminnalla on”Kyselyn mukaan yleisin syy vahinkojen ennaltaehkäisyn laiminlyömiseen on arvio siitä, että riski on pieni eikä vahinko satu omalle kohdalle. Vaikka riski on pieni, vahinko voi olla niin suuri ja pitkäkestoinen, ettei pientäkään riskiä kannata ottaa, sanoo LähiTapiolan ennaltaehkäisypalveluista vastaava kehityspäällikkö Jussi Riikonen.

Lähes puolet suomalaisista (46 prosenttia) on jättänyt astianpesukoneen tai pyykkikoneen päälle poistuessaan asunnosta, vaikka tiesi tähän sisältyvästä vahinkoriskistä, selviää LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä. Samoin noin puolet kertoo näppäilleensä puhelinta ajaessaan (46 prosenttia) tai jättäneensä käyttämättä kypärää esimerkiksi pyöräillessä tai lasketellessa (51 prosenttia).Noin kolmasosa (32 prosenttia) on jättänyt palovaroittimen toimivuuden tarkistamatta riittävän usein. 35 prosenttia on ajanut tai ollut kyydissä autossa, joka on ajanut niin lähellä edellä ajavaa, että yllättävässä tilanteessa kolari ei olisi ollut vältettävissä. Vain 15 prosenttia vastaajista ei ollut koskaan toiminut tavalla, johon tiesi sisältyvän vahinkoriskin. Kyselyyn vastasi 1 053 henkilöä, ja sen toteutti tutkimusyhtiö Verian*.– Tulokset kertovat inhimillisyydestä: kukaan ei toimi aina fiksusti. Arjessa voi olla vaikea hahmottaa, miten suuri merkitys omalla toiminnalla on mahdolliseen onnettomuuteen. Todellisuudessa merkittävä osa vahingoista olisi kuitenkin vältettävissä vain sillä, että ihmiset ottaisivat harvemmin tietoisia riskejä, sanoo LähiTapiolan ennaltaehkäisypalveluista vastaava kehityspäällikkö Jussi Riikonen.Yli 55-vuotiaat vastaajat ovat tehneet kysymyksessä mainittuja asioita harvemmin kuin sitä nuoremmat. Esimerkiksi 46 prosenttia alle 25-vuotiaista kertoi laiminlyöneensä palovaroittimen tarkistamisen, kun yli 55-vuotiaista näin kertoi tehneensä 18–26 prosenttia.Vastaajilta, jotka olivat toimineet tavalla, johon he tiesivät sisältyvän vahinkoriskin, kysyttiin myös, mistä tämä johtui. 62 prosenttia kertoi, että arvioi riskin olevan pieni eikä uskonut vahingon sattuvan kohdalleen.– Myös kaikki he, joille vahinko on käynyt, ovat ajatelleet, ettei se suinkaan omalle kohdalle satu. Haastan kääntämään tässä ajattelua toisinpäin: niinkin pienillä arkisilla valinnoilla kuin astianpesukoneen käynnistämisellä vähän myöhemmin tai lukemalla sen kaverilta tulleen viestin vasta auton pysähdyttyä voi säästyä jopa koko loppuelämään vaikuttavalta vahingolta. Vaikka riski on pieni, vahinko voi olla niin suuri, ettei sitä pientäkään riskiä kannata ottaa.”Ajansäästö voi jäädä lyhytaikaiseksi”43 prosenttia vahinkoriskin tietoisesti ottaneista kertoi syyksi, että se oli käytännön kannalta kätevintä arjessa. Reilu neljäsosa (26 prosenttia) kertoi syyksi kiireen tai liiallisen kuormituksen.– Moni tapa voi vaikuttaa kätevältä keinolta arjessa, mutta ajansäästö voi jäädä lyhytaikaiseksi. Esimerkiksi jos astianpesukone syttyy palamaan silloin, kun se on jätetty yksin kotiin eikä paikalla ole ketään aloittamassa sammutusta, seurauksena voi olla pahimmillaan korjauskelvottomat palovahingot. Vahinko, jonka laajeneminen olisi voitu ehkäistä, kasvaakin suureksi ja pysäyttää koko arjen.Tietoisella riskinotolla voi myös olla taloudellisia seurauksia, sillä vakuutuksesta myönnettävää korvausta saatetaan pienentää, jos henkilö on laiminlyönyt vahinkojen ennaltaehkäisyyn tarkoitettuja suojeluohjeita ja omalla toiminnallaan myötävaikuttanut vahingon sattumiseen. Vahinkojen ja korvausten määrällä on vaikutusta myös vakuutusten hintoihin, Riikonen sanoo.– Vakuutukset perustuvat riskin jakamiseen. Kun tarjoamme esimerkiksi kotivakuutusta asiakkaillemme, keräämme yhteiseen pottiin vahinkoriskiin ja korvauskykyyn nähden riittävästi maksuja. Tällöin jos jonkun kotona vaikkapa sattuu suuri tulipalo, voimme korvata kulut. Jos turhia riskejä otetaan paljon, myös turhia vahinkoja sattuu enemmän, mikä voi pidemmällä aikavälillä vaikuttaa vakuutusmaksuihin.* Kyselyyn vastasi 1 053 henkilöä 26.4 –2.5.2024 välisenä aikana. Heistä 885 kertoi toimineensa jollain mainitulla tavalla, johon he tiesivät sisältyvän vahinkoriskin. Vastaajat edustavat Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Haastattelut kerättiin Kantar Forumissa. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin + 3,1 prosenttiyksikköä. Vahinkojen ennaltaehkäisyyn on monia keinoja, mutta arjessa näitä ei aina tule noudatettua. Oletko joskus toiminut jollain seuraavista tavoista, vaikka tiesit niihin sisältyvästä vahinkoriskistä? (%, n = 1053)

Jos olet joskus toiminut tavalla, johon tiesit sisältyvän vahinkoriskin, mistä tämä johtui? (%, n = 885)

Ajankohtaista

Maa- ja metsätalous14.3.2025Näin turvaat maatilan jatkon kriisitilanteessa – avioehto voi pelastaa monelta harmiltaPuhu käytännön asiat selväksi läheistesi kanssa jo hyvissä ajoin. Avioehto suojaa avioerossa, ja henkivakuutus turvaa jäljelle jääneiden elämää yrittäjän kuoleman jälkeen.Turvallisuus12.3.2025Lähestyvä kevätpyry haastaa tielläliikkujia vähälumisen talven jälkeen – ”Riskejä voi olla vaikea hahmottaa”Suomea lähestyy lumisadealue, joka lisää onnettomuusriskejä liikenteessä. Mennyt talvi oli lauha ja vähäluminen, joten tuntuma hankalassa kelissä liikkumiseen voi olla hakusessa, sanoo LähiTapiolan johtaja Tapani Alaviiri. Jos tien päälle on pakko lähteä, alla on oltava talviolosuhteisiin sopivat renkaat ja ajonopeutta on hiljennettävä.Maa- ja metsätalous11.3.2025LähiTapiola Yhteismetsän pinta-ala kasvoi kolmessa vuodessa 3,5-kertaiseksi – ”Yhä useampi valitsee sukupolvenvaihdoksessa yhteismetsän”LähiTapiola Yhteismetsä jatkoi vahvaa kasvuaan kolmantena toimintavuotenaan ja on yksi Suomen nopeimmin kasvavista yhteismetsistä. Suosion syitä ovat yhteismetsän helppous ja sukupolvenvaihdokset, arvioi LähiTapiolan metsätalousliiketoiminnan johtava asiantuntija Marika Makkonen.

Katso lisää ajankohtaisia