Suomen teiden surkea kunto pakottaa autoilijat kuoppapujotteluun – ”Tavattoman vaarallinen kehitys”

Tiestön heikentynyt kunto vaikuttaa suomalaisten ajotapoihin, selviää LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselystä. 69 prosenttia vastaajista kertoo väistelevänsä päällystevaurioita vaihtamalla ajolinjaa. 38 prosenttia kertoo välttelevänsä huonokuntoisilla teillä ajamista aina, kun se on mahdollista. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian*.

Teiden rapautuminen on pitkän ajan trendi, jonka kaikkia seurauksia ei suinkaan ole vielä nähty, sanoo LähiTapiolan liikenneturvallisuudesta ja autopalveluista vastaava johtaja Tapani Alaviiri.

– Kunnossapidon resurssit ovat olleet pitkään riittämättömät. Kuoppien väistelystä on tullut monille jo arkea. Samaan aikaan Suomen teillä ajetaan keskimäärin entistä vanhemmilla autoilla, ja monet ovat joutuneet säästämään huolloista ja lykkäämään uusien renkaiden hankintaa. Tämä on tavattoman vaarallinen kehitys. Ennakoivan ja huolellisen ajamisen merkitys vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi on kasvanut.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan huonokuntoisten maanteiden päällysteiden määrä on noin kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Viime vuonna julkaistun tiedon mukaan noin 17 prosenttia eli 8 800 kilometriä päällystetyistä teistä on huonokuntoisia. Traficom arvioi tilanteen heikkenevän entisestään tulevina vuosina: vuonna 2030 huonokuntoisia päällystettyjä teitä on arviolta 12 500 kilometriä.

Väylävirasto ehdotti toukokuun lopussa maanteiden nopeusrajoitusten laskemista 100 kilometristä tunnissa 80 kilometriin tunnissa yhteensä noin 1 800 tiekilometrillä. Ehdotus on paraikaa lausuntokierroksella.

LähiTapiolan kyselyn vastaajista 80 prosenttia kertoo hidastavansa nopeutta kuoppaisilla tai muuten huonokuntoisilla tieosuuksilla. Nopeuden laskeminen huonokuntoisilla teillä ja tietöiden kohdalla onkin helpoin tapa ennaltaehkäistä vahinkoja, Alaviiri sanoo.

– Tilannenopeus vaikuttaa päällystevaurioon osumisen voimaan. Äkilliset liikkeet vievät myös helposti auton hallinnan, jos kuoppia yrittää väistää nopeassa vauhdissa.

LähiTapiolan vahinkotiedoista näkyy, että rengasrikon aiheuttamat matkan keskeytymiset ovat lisääntyneet viime vuosina. Alaviiri uskoo, että kaikki rengasvahingot eivät tule vakuutusyhtiöiden tietoon. Korvausvaatimuksia esitetään myös suoraan tienpitäjälle.

Arjen katsaus -kyselyyn vastanneista autoilijoista vain 16 prosenttia kertoo tarkistavansa ennen lähtöä, että mukana on vähimmäistarpeet sen varalta, että matka keskeytyy rengasrikon takia.

– Teiden kunnon heikentyminen lisää matkan keskeytymisen riskiä. Kesän reissuilla myös ajetaan usein vähän liikennöidyillä teillä, joiden kunnossapito voi olla yllättävän huonolla tolalla. Mukaan kannattaa pakata vähintään varoituskolmio, riittävästi vettä ja ladattu puhelin, jolla voi soittaa apua. Jos autossa on vararengas ja sen on valmistautunut vaihtamaan itse, renkaan ilmanpaine kannattaa tarkistaa ennakkoon. Etenkin lapsiperheiden kannattaa varata mukaan myös sen verran syötävää, että tunnelma ei käy synkäksi, vaikka matkan jatkumista joutuisikin odottamaan.

Renkaiden pistovahinkojen riskiä lisää myös se, että autojen paino on kasvanut ja renkaat ovat muuttuneet aiempaa leveämmiksi ja matalaprofiilisemmiksi. Hankalia vahinkoja ovat laajemmat pyöräntuennan ja jousituksen vauriot ja viat, kuten esimerkiksi kierrejousien katkeamiset, ilmajousien viat ja tukivarsien vääntymiset.

Täyssähköautojen ja hybridien ajoakustot ovat myös alustan matalimpina rakenteina alttiita vahingoille päällystevaurioihin ajettaessa. Pienetkin vauriot voivat johtaa kalliisiin korjaustoimenpiteisiin valmistajan korjaussuositusten takia.

– Nopeuden laskeminenkaan ei tietysti auta, jos huomio on muualla kuin tiessä, esimerkiksi puhelimessa. Puhelin kannattaa laittaa niin kauas, ettei ajaessa tule houkutusta edes vilkaista sitä. Sähköautolla ajavien on hyvä suunnitella pysähdykset jo ennen lähtöä, ja jos mukana on kartturi, hänen kannattaa ladata ennakkoon tarvittavat lataussovellukset, jotta kuski voi keskittyä ajamiseen, Alaviiri sanoo.

* Kyselyyn vastasi yhteensä 1 053 henkilöä 26.4.–2.5.2024 välisenä aikana. Haastattelut kerättiin Kantar Forumissa. Tiestön kunnon heikentymisen vaikutuksia ajamiseen koskeva kysymys esitettiin niille 468 vastaajalle, jotka omistavat auton tai ovat ajaneet autolla kuluneen 12 kuukauden aikana. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin + 3,1 prosenttiyksikköä.