Siirry suoraan sisältöönSiirry suoraan alatunnisteeseen
Talous9.7.2024

Selviäisitkö satasen yllätysmenosta? Joka kymmenes suomalainen olisi pulassa

Yhä useampi suomalainen elää vailla tarvittavaa taloudellista puskuria. Samaan aikaan moni sanoo selviytyvänsä ongelmitta jopa tuhansien eurojen yllättävästä menosta. Ekonomisti Hannu Nummiaro kertoo, miten puskurirahasto kannattaa rakentaa.

Mies korjaa pyykinpesukonetta.

Sadan euron yllättävä meno tietäisi vaikeuksia jo joka kymmenennelle suomalaiselle. Tämä selviää LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselystä, jossa suomalaisia pyydettiin arvioimaan, kuinka suuri yllättävä lisämeno kuukauden menoihin aiheuttaisi heille ongelmia. Osuus on kolme prosenttiyksikköä suurempi kuin tammikuussa 2023 (11 % vastaajista huhti–toukokuussa 2024, 8 % vastaajista tammikuussa 2023, eos poistettu). Molemmat kyselyt toteutti tutkimusyhtiö Verian. *

– 25–50-vuotiaista suomalaisista useammalla kuin joka kymmenennellä on maksuhäiriömerkintä. Ei ole siis ihme, että samainen osuus sanoo myös tässä kyselyssä olevansa pulassa jo pienten menoyllätysten kanssa. Keskimäärin suomalaiset näyttävät selvinneen kustannusten noususta hyvin, mutta sosiaaliturvaleikkaukset ja työttömyyden kasvu tekevät osalle hallaa, ekonomisti Hannu Nummiaro tulkitsee kyselyn tuloksia.

Yhä useampi suomalainen elää siis vailla tarvittavaa taloudellista puskuria, mutta keskimäärin suomalaisten varakassat vaikuttavat kasvaneen. Uuden kyselyn mukaan keskivertosuomalainen selviäisi ongelmitta vielä 1 630 euron yllättävästä menosta. Tammikuussa 2023 summa oli 1 470 euroa, eli kasvua on kertynyt noin 11 prosenttia.

– Palkansaajien ostovoima on palautumassa, mikä tekee säästämisestä taas helpompaa. Säästämismahdollisuudet kuitenkin vaihtelevat elämäntilanteen mukaan, ja pahan päivän puskurit kannattaakin täyttää sitten, kun oman talouden tulot sen taas mahdollistavat, ekonomisti neuvoo.

Kuinka suuri yllättävä lisämeno kuukauden menoihin aiheuttaisi taloudellesi ongelmia?

Pylväskaavio LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn tuloksista.
n=1 053 (2024), n=1 043 (2023)

Eniten on kasvanut niiden vastaajien osuus, joille edes 5 000 euron yllättävä meno ei tuottaisi ongelmia (18 % vastaajista huhti–toukokuussa 2024, 13 % vastaajista tammikuussa 2023, eos poistettu). Alle 20 000 euroa vuodessa tienaavat kotitaloudet, eli kyselyn pienin tuloluokka, kertoivat selviävänsä ongelmitta keskimäärin 780 euron yllättävästä menosta. Tammikuussa 2023 summa oli 630 euroa, eli myös pienituloisten ”kipuraja” on kasvanut.

Menovara, tulovara, eläkevara – ekonomistin kolme puskuria

Nummiaron mukaan säästöjä kannattaa kerryttää ainakin parin kuukauden nettopalkan edestä. Tilastokeskus arvioi, että suomalaisten palkka- ja palkkiotulojen mediaani oli huhtikuussa noin 3 200 euroa. Veronmaksajain keskusliiton mukaan summasta jää käteen noin 2 470 euroa. Tähän suhteutettuna jemmarahaa tulisi siis olla noin 4 900 euroa.

– Jos kulut ovat pienet, esimerkiksi jos taloudessa ei ole autoa tai tiedossa isompia remontteja, vähempikin voi riittää. Puskurirahaston koko on aina yksilöllinen, ekonomisti muistuttaa.

Miten varakassaa sitten kannattaa kerryttää? Nummiaro puhuu kolmesta puskurista: ensin säästetään menovaraa varten, sitten tulovaraa ja lopuksi eläkevaraa. Puskureista pienin, kertaluontoisiin menoihin tarkoitettu menovara, on helpoin haalia. Sen saavuttaminen voi antaa säännölliselle säästäjälle lisäpotkua tavoitella puskurien seuraavia portaita.

– Menovaraa käytetään arjen yllätyksiin, esimerkiksi jos pesukone hajoaa. Tällaisia tilanteita varten voi pitää jemmassa tuhannesta kahteen tuhanteen euroa – oman tilanteen mukaan. Rahoja voi siirtää esimerkiksi erilliselle säästötilille tai vaikka korkorahastoon, jolloin kynnys käyttää niitä ennenaikaisesti on korkeampi.

Perinteinen puskurirahasto on Nummiaron portaista toinen: parin–kolmen kuukauden nettopalkkaa vastaava tulovara, joka tulee käyttöön, jos tulot ehtyvät esimerkiksi työttömyyden tai työkyvyttömyyden takia.

– Tulovara saattaa odottaa käyttöään jopa vuosia, eli sen ostovoimasta kannattaa pitää huolta. Toisaalta tulovaraa voi tarvita vaikka ensi viikolla. Sijoitusten riskitaso kannattaa siksi pitää maltillisena, sillä aika ei välttämättä pääse korjaamaan huonosti ajoittuneita markkinalaskuja.

Kun meno- ja tulovara ovat kunnossa, suosittelee Nummiaro säästämään eläkepäiviä varten.

– 1940-luvulla syntyneet saivat eläkemaksuilleen keskimäärin 6,6 prosentin reaalituoton. Nykynuoret joutuvat tyytymään 1,8 prosenttiin. Eläkepäiviä varten kannattaa siis säästää, jos se vaan mitenkään on mahdollista. Siitä hyötyy paitsi tuleva eläkeläinen itse, myös koko yhteiskunta, ekonomisti päättää.

*) LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyt

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyihin vastasi 1 053 henkilöä 26.4.–2.5.2024 välisenä aikana ja 1 043 henkilöä 6.–16.1.2023 välisenä aikana. Kyselyt toteutti tutkimusyhtiö Verian (ent. Kantar Public).

Vastaajat edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Haastattelut kerättiin Kantar Forumissa (2024) ja Gallup Forumissa (2023). Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin +3,1 prosenttiyksikköä molemmissa kyselyissä.

Ajankohtaista

Katso lisää ajankohtaisia