<link rel="stylesheet" href="/cs/chat/stylesheets/lahitapiola-chat.css"/>
Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen
Ympäristö 26.1.2024

”Salama voi iskeä kahdesti samaan paikkaan, ja vielä useammin!”

Suomalaisia tuulivoimaloita vakuuttava LähiTapiola tietää, että riskit ovat monet, kun rakennetaan ja käytetään valtavia tuulivoimaloita arktisissa olosuhteissa.

– Sanotaan että salama ei iske kahdesti samaan paikkaan. No, tuulivoimaloiden suhteen salama voi iskeä kahdesti samaan voimalaan ja vielä paljon useamminkin, yritysten riskienhallinnan asiantuntija Lari-Pekka Kyllönen LähiTapiolasta hymähtää.

Kyllönen ja hänen tiiminsä on saanut perehtyä moneen uuteen asiaan tuulivoimaloita vakuuttaessaan. Yksi heidän havaintonsa on ollut, että joissain tuulivoimaloissa ukkossuojaus on puutteellinen.

– Joskus saattaa tulla tuulivoimaoperaattorillekin yllätyksenä, että asiat eivät olleetkaan kunnossa, Kyllönen toteaa.

Jos ukkossuojaus ei ole riittävä, vakuutusyhtiö joutuu joko nostamaan vakuutusmaksua tai omavastuuta. Äärimmäisessä tapauksessa salaman aiheuttamat vahingot suljetaan pois vakuutusturvasta kokonaan.

Tällaiset tilanteet eivät ole vakuutusyhtiöiden tavoitteena, vaan päinvastoin LähiTapiola kannustaa tuulivoima-alaa entistä tiiviimpään vuoropuheluun, jotta parhaat käytännöt olisivat käytössä ympäri Suomea ja voimaloiden riskit saataisiin minimoitua.

– Esimerkiksi jos tuulivoimalan toimittajan kanssa on sovittu huolto- ja kunnossapitosopimus, niin sen puitteissa tehtävät ennakoivat huollot laskevat selvästi voimalan rikkoontumisen riskiä, Kyllönen antaa esimerkin.

Kun tuulivoimaloiden riskit ovat mahdollisimman pieniä, vakuutusyhtiöt voivat tarjota pienempiä vakuutusmaksuja ja omavastuita. Tämä taas parantaa tuulivoiman kannattavuutta, mikä on nopeasti heikentynyt kohoavien kustannusten ja sähkön hinnan alenemisen vuoksi. Kaikki maksaa enemmän tuulivoimayhtiöille, mutta varsinkin lainanhoito on kallista korkotason noustua rajusti.

Vakuutusmaksuja nostaa myös keskeytysturva, joka on oleellinen osa tuulivoimalan omaisuusvakuutusta.

– Monesti käy niin, että jos tuulivoimala rikkoontuu loppusyksystä, niin se saadaan korjattua vasta keväällä, LähiTapiolan Kyllönen toteaa.

Pitkään keskeytykseen vaikuttavat niin keliolosuhteet kuin varaosien saatavuus.

– Aikaisemmin kriittisiä varaosia säilytettiin varastossa. Nykyään luotetaan maahantuojan varastoihin. Mutta maahantuoja taas luottaa Euroopan keskusvarastoon, mikä taasen luottaa valmistajan varastoihin ja valmistajakin optimoi varastojaan.

– Niinpä usein varaosaa päästään valmistamaan vasta kuukausia voimalan rikkoontumisesta.

Viime talvena keskeytys oli todella kallista, koska sähkön hinta oli epätavallisen korkealla. Jokainen päivä poissa tuotannosta oli hirmuisen kallista.

– Mekin jouduimme määrittelemään päiväkohtaisia enimmäiskorvauksia, kun sähkön markkinahinta oli niin poikkeuksellisen korkealla, että meille olisi muutoin voinut koitua valtavia vakuutuskorvauksia, Kyllönen muistelee.

Vuodenvaihde on kiireinen Kyllösen tiimillä, sillä yritysten vakuutuskaudet alkavat tyypillisesti vuoden alusta. Toisin sanoen nyt on täytynyt kyetä arvioimaan, miten vuoden 2024 sähkömarkkinat tulevat käyttäytymään.

– Silloin jos vakuutusyhtiö on epävarma riskin suuruudesta, niin hinta aina nousee.

Kyllösen mukaan sekä tuulivoima-alan toimijoiden että vakuutusyhtiöiden tulisi kyetä tältäkin osin entistä tiiviimpään vuoropuheluun, jotta tietoa riskeistä olisi enemmän tarjolla.

– Vakuutusmatemaatikkomme on usean kerran joutunut nostamaan kätensä pystyyn, että hänellä ei ole riittävästi numeroita, mitä murskata.

Tuulivoima alkaa olla jo monelta osin vakiintunutta. Voimaloita tekee käytännössä vain muutama iso toimija maailmassa ja Suomessakin on kahden vuosikymmenen kokemus tuulivoimaloiden pystyttämisestä ja käytöstä.

Haaste tulee siitä, että tuulivoimaloiden kokoluokka on kasvanut valtavasti läpi 2000-luvun. Suomessakin suurimmat voimalat ylettyvät jo 250 metriin.

Uusista jättivoimaloista ja ennen kaikkea niiden riskeistä ei ole niin paljon kokemusta. Maailmalla jättivoimaloita on romahtanut, lähimmät tapaukset ovat Ruotsista.

Toinen uusi ilmiö ovat merituulivoimapuistot, joita on tulossa myös Suomen rannikolle. Näin pohjoisessa jääolosuhteet tuovat oman lisänsä riskeihin, joita liittyy merituulivoimaloiden huoltamiseen ja korjaamiseen.

LähiTapiola saa tietoa potentiaalisista ja toteutuneista riskeistä eurooppalaisen Eurapco-yhteistyöjärjestön kautta. Kyseessä on LähiTapiolan kaltaisten keskinäisten vakuutusyhtiöiden muodostama yhteistyöelin, jossa sen jäsenet voivat myös osallistua toisten jäsenyhtiöiden riskien jakamiseen.

Eli jos riski on liian suuri LähiTapiolalle yksin kannettavaksi, voi suomalaisyhtiö jakaa riskiä joko Eurapcon kautta tai myymällä osan vakuutuksesta kansainvälisille jälleenvakuuttajille.

Tuulivoiman jälleenvakuuttamiselle on hyvä kysyntä maailmalla, sillä markkinoilla on paljon pääomaa, joka halutaan sijoittaa vihreään liiketoimintaan.

– Jälleenvakuuttajat yhä useammin kysyvät meiltä samalla, olemmeko vakuuttaneet saastuttavaa liiketoimintaa kuten vaikka kivihiilivoimaloita. Viime vuonna myös ensimmäiset omat asiakkaamme kysyivät samaa.

Teksti: Teppo Kuittinen
Kuva: Lari-Pekka Kyllönen


Artikkeli on alun perin julkaistu kaupallisena sisältönä Suomen Kuvalehdessä tammikuussa 2024. Finanssiala ry:n juttusarjassa esitellään jäsenyhtiöiden konkreettisia toimia vihreän siirtymän edistämisessä.