Elämänturva12.12.2024Sairauspäivärahan leikkaus osuu tuhansilla euroilla keskituloisiin – pitkä sairastuminen vie tuloista yli kolmanneksen mediaanipalkallaKelan sairauspäivärahan laskentaa muutetaan 1.1.2025. Leikkaus tietää keskimäärin 17 prosentin vähennystä sairauspäivärahan määrään sen kohteeksi joutuvissa tuloluokissa. Sairastuminen on taloudellinen tuplariski, ja hoidon viivästyminen voi tietää nopeasti kertautuvaa toimeentulo-ongelmaa.

Sairauspäivärahaa maksetaan, jos työkyvyttömyys kestää alle vuoden. Kelan mukaan sairauspäivärahaa sai 306 200 henkilöä vuonna 2023. Laitoksen arvion mukaan sairauspäivärahan laskentatavan muutos vaikuttaa vuosittain noin 196 000:een sairauspäivärahan saajaan sekä noin 14 000:een kuntoutusrahan saajaan.Sairauspäiväraha on tulosidonnainen: mitä enemmän tienaa, sitä pienempi osa tuloista huomioidaan sairauspäivärahan määrässä. Pienituloisilla etuus on ollut noin 60–70 prosenttia tulotasosta, enemmän tienaavilla noin 30–40 prosenttia. Leikkaus ei osu kaikkein pienituloisimpiin, mutta se vaikuttaa sairauspäivärahan määrään jo alle 30 000 euron vuosituloilla.– Tähän asti sairauspäivärahaa on saanut 70 prosenttia tuloista, jos on tienannut enintään 35 769 euroa vuodessa. Muutoksen jälkeen leikkuri iskee jo 28 241 euron tienesteillä. Samalla progressio kiristyy: nyt sairauspäivärahaa maksetaan 20 prosenttia alarajan ylittävistä tuloista, muutoksen jälkeen vain 15 prosenttia, sanoo LähiTapiola Henkiyhtiön johtaja Eeli Hulmi.Leikkauksella tavoitellaan noin 60 miljoonan euron säästöjä. Hulmin laskelmien mukaan se osuu eniten keskiluokkaan.– Jos huomioidaan verojen vaikutus, 36 000 euroa vuodessa tienaava suomalainen on saanut vuoden sairauslomalla tähän asti noin 7 000 euroa vähemmän rahaa käteen kuin töissä. Muutoksen jälkeen pudotus on jo yli 10 000 euroa. Muutoksen kohteeksi joutuvissa tuloluokissa tämä tietää keskimäärin 17 prosentin leikkausta etuuteen, Hulmi kertoo.Muutoksen jälkeen sairauspäivärahasta jää 48 000 euron vuosituloilla noin 3 600 euroa vähemmän rahaa käteen vuodessa kuin ennen muutosta. 60 000 euron vuosituloilla muutos leikkaa etuutta noin 4 800 eurolla vuodessa. Tilastokeskuksen mukaan kokoaikaisten palkansaajien kuukausiansioiden mediaani oli 3 564 euroa kuukaudessa vuonna 2023 eli noin 43 000 euroa vuodessa.

Hoidon viivästyminen voi aiheuttaa nopeasti kertautuvan toimeentulo-ongelmanTaloudellisesti sairastuminen on tuplariski. Sairauden hoito aiheuttaa usein ylimääräisiä kuluja ja pitkä sairastuminen tietää tulonmenetyksiä: palkansaajilla palkanmaksu loppuu ja yrittäjillä yritystoiminta kärsii. Näissä tilanteissa olennaista olisi varmistaa nopea hoitoon pääsy ja perheen välitön toimeentulo.– Säästöpuskuri saattaa hyvin kestää lyhyen poissaolon töistä. Mutta jos vaiva on vakava ja pitkittyy, taloudellinen isku on kova. Sairauspäivärahan leikkaus voi tietää monelle tavalliselle suomalaiselle perheelle nopeasti pahenevaa toimeentulo-ongelmaa – etenkin jos terveydenhuollon haasteet jatkuvat ja hoito viivästyy. Taloudellinen stressi ei tue toipumista, ja siksikin tilanteeseen kannattaa varautua ajoissa, Hulmi kehottaa.Maksuvaikeudet ja perheen talouden romahtaminen voivat pahimmillaan johtaa ylisukupolviseen kierteeseen.– Viime vuosina on kuultu huolestuttavia uutisia nuorten työikäisten lisääntyneistä työkyvyttömyyseläkkeistä. Yhä useampi nuori tippuu terveydellisistä syistä kokonaan työelämän ulkopuolelle. Tällä on valtava hintalappu yhteiskunnalle, ja kehitystä pitäisi kaikin keinoin suitsia.Hulmin mukaan sairauspäivärahan leikkaus on jälleen yksi osoitus siitä, että suomalaisten täytyy kantaa tulevaisuudessa entistä suurempi vastuu omasta toimeentulostaan. Talouden liikkumavaraan, säästöpuskureihin ja turvaverkkoon on syytä kiinnittää erityistä huomiota.– Mitä omalle taloudelle kävisi, jos käteen jäävät tulot tippuisivat kolmanneksella vuodeksi? Entä jos ne puolittuisivat? Hyvä nyrkkisääntö on, että vaikutuksiltaan isot riskit kannattaa vakuuttaa ja pienempiin voi rakentaa puskuria myös säästämällä. Sopiva vakuutusturva yhdistettynä pitkäjänteiseen sijoittamiseen on varmin tapa turvata oma taloudellinen tulevaisuutensa, Hulmi toteaa.Yrittäjän talouden turvaRatkaisumme yrittäjän omaksi turvaksi suojaa perheen, toimeentulon sekä yrityksen jatkuvuuden.

Tutustu

^{*) Taulukossa on arvioitu nettotulojen ja sosiaalietuuksien määriä yleisellä tasolla vuosina 2024 ja 2025. Esitetyt sosiaalietuuksien määrät ovat arvioita eikä niissä ole huomioitu yksilökohtaisia eroja tai oteta kantaa yksilön oikeudesta kyseisiin sosiaalietuuksiin. Sosiaaliturva, sen määräytymisperusteet, verotus ja niihin liittyvä lainsäädäntö voi muuttua. LähiTapiola-ryhmään kuuluvat yhtiöt tai niiden palveluksessa olevat työntekijät eivät vastaa esityksen sisältämien arvioiden virheettömyydestä tai puutteista, eivätkä vahingoista, joita tämän esityksen käyttämisestä mahdollisesti aiheutuu. Arviot ovat suuntaa antavia ja yksilön henkilökohtainen tilanne voi olla arviota parempi tai heikompi. Asiakkaan tulee itse selvittää oikeutensa sosiaalietuuksiin, sosiaaliturvansa määrä sekä verotuksessa huomioitavat tekijät.}

Ajankohtaista

Talous2.5.2025Velkavipu kääntyi kotitalouksia vastaan ja varallisuuserot repesivät – nyt käänne on käsillä, arvioi ekonomistiTilastokeskuksen uudessa varallisuustilastossa koko Suomi köyhtyi, mutta varakkaimmat suomalaiset köyhtyivät vähiten, mistä syystä varallisuuserot kasvoivat. Nyt tuuli on kääntymässä, arvioi ekonomisti Hannu Nummiaro. Tänä vuonna varallisuuserot voivat jo kaventua.Turvallisuus29.4.2025Kysely paljastaa, mitä suomalaiset oikeasti pelkäävät liikenteessä – ”Kyydissä istuvilla on velvollisuus puuttua”Päihtyneet kuskit, puhelimet, hirvet ja peurat sekä sähköpotkulaudat ovat suomalaisten yleisimpiä pelkoja liikenteessä, selviää LähiTapiolan teettämästä kyselystä. Vappuna on olennaista tiedostaa, että alkoholi lisää riskejä liikenteessä myös silloin, kun promillemäärät jäävät alle rattijuopumuksen rajan, sanoo LähiTapiolan johtaja Tapani Alaviiri.Työelämä24.4.2025Kysely: Palkitseminen toisi säästöjä kuntiin ja hyvinvointialueille, mutta sen kehittämiseen ei ole aikaa65 prosenttia kyselyyn vastanneista kuntien ja hyvinvointialueiden johtajista ja luottamushenkilöistä piti organisaationsa palkitsemiskäytäntöjä riittämättöminä. Yli 90 prosenttia vastaajista uskoi, että palkitsemisella voitaisiin lisätä tuottavuutta ja saavuttaa säästöjä. Esteenä on ajan ja taloudellisten resurssien puute.

Katso lisää ajankohtaisia