Mikä ihmeen sääilmiövakuutus? Uudenlainen vakuutus kannustaa viljelijöitä varautumaan sään ääri-ilmiöihin

Viljelijöiden riski kohdata sään ääri-ilmiö on kasvanut joka puolella maailmaa. Suomessa ilmastonmuutoksen vaikutukset maatalouteen ovat kaksijakoisia: toisaalta kasvukausi voi olla pidempi ja lämpöä on enemmän, toisaalta kuumuus ja kuivuus aiheuttavat täälläkin ongelmia.

– Sään ääri-ilmiöiden aiheuttama uhka maatiloille kasvaa, joten meidän on vakuutusyhtiönä kehitettävä keinoja auttaa viljelijöiden sopeutumista muuttuviin sääoloihin. Meille on tärkeää etsiä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen, ja siinä kehitystyössä asiakkaidemme eli omistajiemme mielipide on ensiarvoisen tärkeä, sanoo LähiTapiolan maatilaliiketoiminnan johtava asiantuntija Sami Myyrä.

LähiTapiolassa onkin luotu syksyn 2023 aikana viljelijöille kysely kiinnostuksesta sääilmiövakuutuksia, eli ns. parametrisia vakuutuksia kohtaan. Kysely on osa PIISA-tutkimushanketta, jossa LähiTapiola on mukana 11 muun eurooppalaisen toimijan kanssa ja jota koordinoi Ilmatieteen laitos.

– Maataloudessa tarvitaan uusia ja ennakkoluulottomia vakuutuksia sääriskien varalta. Sääilmiövakuutuksia ei ole vielä Suomen markkinoilla, mutta tutkimme paraikaa viljelijöiden kiinnostusta niitä kohtaan. Haluamme olla turvaamassa suomalaista huoltovarmuutta jatkossakin, Myyrä kertoo.

Nykyiset maatilavakuutukset perustuvat aiheutuneen vahingon korvaamiseen. Uudentyyppinen sääilmiövakuutus tarjoaa ennalta määritettyjä vakuutuskorvauksia sovitun ilmiön tai tapahtuman toteutuessa. Vakuutettavat ilmiöt riippuvat vakuutuksen luonteesta ja asiakkaan tekemistä valinnoista. Sami Myyrä antaa esimerkin:

– Jos maatilayrittäjä kohtaa tilanteen, jossa toukokuun ensimmäisestä päivästä alkaen ei sada sataan päivään, hän saa vakuutuskorvauksen kuivuuden aiheuttamasta vahingosta. Vahinkoa ei erikseen tarkasteta tilalla.

Viljelijän valitsema korvaustaso vaikuttaa vakuutuksen hintaan.

– Viljelijä voi halutessaan vaihtaa laskennan aloituspäivää ja kuivuusjakson pituutta. Myös molemmat nämä muutokset vaikuttavat vakuutuksen hintaan.

Sääilmiöiden todentaminen voi perustua Ilmatieteen laitoksen mittauksiin tai maatilan oman sääaseman tietoihin.

– Nyt käynnissä olevalla tutkimuksella selvitetään, haluavatko maanviljelijät mittausten perustuvan julkisiin mittausasemiin vai asiakkaiden omiin sääasemiin, Myyrä selventää.

Ilmiöpohjaisten vakuutusten yksi keskeisimpiä etuja on se, että vakuutuskorvaukset maksetaan nopeasti.

– Ilmiöpohjainen vakuuttaminen kannustaa riskeiltä suojautumiseen, sillä korvauksen voi saada, vaikka vahinko ei olisikaan realisoitunut. Vahinkoja kannattaa siis yrittää ehkäistä. Maatilan riskienhallinnassa ennaltaehkäisy on kaiken keskiössä.

Haasteena ilmiöpohjaisessa vakuuttamisessa on se, että joissain tapauksissa mitattavissa oleva sääilmiö ei korreloi vakuutetun kokemien tuhojen kanssa.

– Tämä voi johtua esimerkiksi mittausaseman ja asiakkaan välisestä etäisyydestä. Sademittareita ei välttämättä voi olla kaikilla viljelijän pelloilla, vaan on tyydyttävä yhteen tilakohtaiseen mittaukseen.