Siirry suoraan sisältöönSiirry suoraan alatunnisteeseen
Talous15.11.2023

Marja kerryttää kuukausisäästämällä 100 000 euron eläkesäästöt – “Ajattelen, että eläkkeelle jäätyäni minun ei tarvitse miettiä jokaista euroa”

Tärkeintä on aloittaa, sanoo vuosikymmeniä eläkesäästänyt Marja Salenius. Hän ajattele, että säästäminen mahdollistaa talouden joustovaran.

Ulkoileva eläkeläispariskunta kävelysauvojen kanssa kallion laella.

Kuinka varautua eläkeaikaa varten? Monelle kysymys tulee mieleen oman työeläkeotteen vilkaisun jälkeen, koska summan pienuus saattaa yllättää. Moni pohtii myös eläkejärjestelmämme tulevaisuutta. Keskustelua suomalaisesta eläkejärjestelmästä on viime vuosina hallinnut huoli sen kantokyvystä: miten supistuvalla palkansaajien joukolla selviydytään tulevien eläkkeiden maksuista.

Jos oman eläkkeen määrään havahtuu vasta, kun on jo jäämässä eläkkeelle, on vaikeaa tehdä korjausliikkeitä. Siksi oma tapa säästää eläkettä varten kannattaa valita. Vaihtoehtoja on: rahastosäästäminen, osakkeisiin sijoittaminen tai esimerkiksi sijoitusvakuutus. Tärkeintä on kuitenkin aloittaa – ja mieluiten eilen, sanoo kolmikymppisenä eläkkeelle säästämisen aloittanut Marja Salenius.

Raaseporissa asuva Salenius kertoo elämän menneen tavanomaisia uria. Hänellä on puoliso, kaksi aikuista lasta ja yksi lapsenlapsi. Nyt 57-vuotiaana hän on vielä työelämässä. Salenius aloitti vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen säästämisen yli parikymmentä vuotta sitten. Hän oli ollut töissä meklarina, joten sijoitussidonnaisten tuotteiden edut olivat hänelle työn kautta tuttuja. Siksi juuri vapaaehtoinen eläkevakuutus tuntui itselle sopivalta vaihtoehdolta.

– Minusta pointti on siinä, että säästäminen tapahtuu kuin vahingossa, kun tililtä menee kuukausittain summa säästöön. Se on ollut helppoa, hän kuvaa säästämistään.

Hän sanoo, että tulevien eläkepäivien varalle on ollut mahdollista kerryttää hyvä potti säästämällä kuukausittain 100 euroa. Eläkevakuutukseen laittamalle se on kasvanut vuosikymmenten aikana mukavasti tuottoa, korkoa korolle -ilmiön ansiosta. – Veikkaisin, että kun pääsen nostamaan rahoja, minulla olisi lähemmäs 100 000 euroa kasassa. Tietenkin osake- ja korkokurssit merkitsevät paljon.

Hän nostaa esiin, kuinka eläkesäästämisessä on järkevää ottaa huomioon sijoittamisen horisontti – onko se kaukana vai lähellä. Alussa riskitaso voi olla korkeampi, kun mahdolliset laskut saa paikattua. Kun eläkeaika sitten lähenee, sijoituskohteet voi valita pienemmän riskitason tuotteista.

Saleniuksen eläkeaikaan on vielä aikaa. Hieman hän on jo kuitenkin pohtinut mitä vuosikymmeniä sitten aloitettu varautuminen mahdollistaa. Tarkkoja suunnitelmia ei ole, mutta yksi vaihtoehto on jäädä eläkkeelle aikaisemmin, kuin mitä työeläkkeen puolesta olisi mahdollista.

Säästöt myös mahdollistavat, etteivät mahdolliset elämän ikävämmät käänteet horjuta taloutta. Jos hän jäisi yksin, perheen tuloista puuttuisi puolet. Säästöt auttaisivat muuttuneessa tilanteessa.

– Enemmän kuitenkin ajattelen, että eläkkeelle jäätyäni minun ei tarvitse miettiä jokaista euroa. Voin käydä lomamatkoilla tai tehdä remontin, kun on puskuria. En joudu tinkimään ruuasta, että voin ostaa lääkeitä. Säästöt tuovat minulle turvallisen olon.

Ekonomistin vinkit, kun mietit varautumista eläkeaikaa varten

LähiTapiolan ekonomisti Hannu Nummiaron mielestä eläkeaikaan on syytä varautua, jos haluaa tasoittaa kulutusmahdollisuuksia koko elämän ajalle.

Elämänvaiheeseen valmistautuessa kannattaa pohtia kuinka varautunut on esimerkiksi kasvaneisiin terveydenhuollon kuluihin. Tai miten selvitä yllätyksistä, esimerkiksi remonteista, pienemmillä tuloilla? Mukavaa olisi varmistaa myös mahdollisuus nauttia elämästä: ehkä säästöjä voisi käyttää matkusteluun, kun aikaa on vihdoin enemmän.

Eläkeaikaan varautumiseen on tarjolla eri vaihtoehtoja: rahastoja, osakkeita ja vakuutuksia. Varallisuutta on voinut kartuttaa eläkeaikaa silmällä pitäen myös hankkimalla omistusasunnon tai omistamalla metsää, kuten sadat tuhannet muut suomalaiset. Nummiaro kuitenkin muistuttaa, että rahoitusvarallisuus eli osakkeet ja rahastot ovat helpommin muutettavissa rahaksi kuin asunnot tai männyt.

Nummiarosta parasta olisi aloittaa säästäminen mahdollisimman varhain, mielellään työuran alussa. Näin kuukausittaisen säästösumman ei tarvitse olla suuri. Summaa voi kasvattaa, kun tulot nousevat.

– Varautumisen päätepiste on pitkällä aikajanan toisessa päässä: sijoitusaika on siis tyypillisesti pitkä ja vuoristoradat tasoittuvat. Sijoittaa voi siis tuottohakuisemmin.

Työeläkejärjestelmä tarjoaa nyt ja tulevaisuudessa suomalaisille perusturvan. Tuleville ikäpolville se ei kuitenkaan tule enää takaamaan yhtä hyvää turvaa kuin mihin aiemmin olemme tottuneet, Nummiaro pohtii. Tilanteeseen on kuitenkin mahdollista vaikuttaa ja valita itselleen sopiva tapa hankkia lisäturvaa.– Nuorella työelämässä olevalla aikuisella on mahdollisuus pitkään säästämisaikaan ja korkoa korolle -ilmiöstä hyötymiseen, Nummiaro sanoo.

Myöhäistä ei ole aloittaa työuran loppupuolellakaan. Silloin ehkä asunto on maksettu, eikä perhe-elämä vie niin paljon rahaa, ja näin on mahdollista saada säästöön kuukausittain enemmän kuin ruuhkavuosina.