Elämänturva30.9.2024”Luonnonkatastrofien ennaltaehkäisy tulee aina edullisemmaksi kuin tuhojen korjaaminen" – LähiTapiola lahjoittaa 200 000 euroa WWF:n uuteen rahastoonLuontokadon ja ilmastokriisin edetessä tarvitaan yhä enemmän varoja luonnonkatastrofeihin varautumiseen ja niiden aiheuttamien tuhojen korjaamiseen. Uudella luonnonkatastrofirahastolla WWF toivoo pystyvänsä lisäämään katastrofeja ehkäisevää työtä niin Suomessa kuin maailmalla. Ensimmäisen lahjoituksen rahastoon tekee LähiTapiola.

Äkillisten ilmastonmuutokseen ja sään ääri-ilmiöihin liittyvien katastrofien määrä on kasvanut yli 40 prosentilla viimeisen 20 vuoden aikana. Euroopassa koetut helleaallot ovat jo vuosittaisia, ja ympäri maailmaa kärsitään tulvien, metsäpalojen, kuivuuden ja myrskyjen tuhoisista vaikutuksista. ”Elämme kiihtyvien epävarmuuksien aikaa, mutta uhkakuvien maalaamisen sijaan haluamme keskittyä toimimaan. Teemme jo nyt töitä sen eteen, että luontokadon ja ilmastonmuutoksen seuraukset eri elinympäristöille eivät olisi niin tuhoisia ja että luonnonkatastrofien uhat olisivat pienempiä. Tämä uusi rahasto auttaa meitä lisäämään ennalta ehkäisevää työtä sekä toimimaan nopeasti katastrofin hetkellä”, sanoo WWF:n pääsihteeri Jari Luukkonen. Luonnonkatastrofirahaston perustaminen on yksi merkki siitä, ettei ihmiskunta ole onnistunut ratkaisemaan aikamme suuria ympäristökriisejä. Nyt on löydettävä uusia tapoja toimia. “Mitä enemmän saamme lahjoituksia luonnonkatastrofirahastoon, sitä paremmin pystymme auttamaan hädän iskiessä. Toivomme myös, että rahaston perustaminen herättää ihmiset ajattelemaan luontokadon ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen tärkeyttä. Jos teemme kaikkemme niiden torjumiseksi, luonto ja ihmiset säästyisivät paljolta kärsimykseltä”, Luukkonen toteaa. Ensimmäisen lahjoituksen luonnonkatastrofirahastoon tekee vakuutusyhtiö LähiTapiola. LähiTapiola Vahinkoyhtiö lahjoittaa rahastoon 200 000 euroa. ”Luonnonkatastrofien ennaltaehkäisy tulee yhteiskunnalle aina edullisemmaksi kuin tuhojen korjaaminen. Paras vahinko onkin se, jota ei koskaan sattunut. Riskien ennaltaehkäisyn asiantuntijana haluamme yhdessä WWF:n kanssa minimoida luonnolle ja ihmisille aiheutuvia vahinkoja”, sanoo LähiTapiola Vahinkoyhtiön palvelujohtaja Markus Kääriäinen. Uhkia myös Suomessa myrskyistä öljyonnettomuuksiin Sään ääri-ilmiöt aiheuttavat jo nyt mittavia tuhoja myös Suomessa. LähiTapiola on korvannut keskimäärin tuhansia merkittävien sääilmiöiden aiheuttamia vahinkoja vuosittain viimeisten 15 vuoden aikana. Eniten kustannuksia aiheuttavat myrskyt: yksittäisen myrskyn vahinkojen korvaussumma on noussut jopa yli 50 miljoonaan euroon. ”Vakuutusyhtiönä meillä on tärkeä rooli sään ääri-ilmiöihin varautumisessa, sillä Suomessa valtio ei korvaa mitään poikkeavista sääolosuhteista aiheutuneita vahinkoja. Ilman vakuutusta vahingonkärsijä joutuu kantamaan kohtuuttomatkin vahingot yksin. Vakuuttamattomissa kohteissa vahingon aiheuttamat tuhot voivat moninkertaistua alkuperäisestä, sillä toipuminen on vaikeaa. Rahaston kautta pääsemme edistämään myös tällaisten kohteiden toipumista”, Kääriäinen kertoo. Ilmastokriisin ja luontokadon lisäksi myös muu ihmisen toiminta aiheuttaa luonnolle uhkia. Esimerkiksi Itämerellä öljyonnettomuuden riski on kasvanut. ”Itämeri on luokiteltu erityisen herkäksi merialueeksi, jolla liikkuu isoja, huonokuntoisia öljytankkereita erityisesti Venäjän pakotteiden takia. Öljyonnettomuuden sattuessa öljylautta voi levitä nopeasti rannoille ja aiheuttaa mittaamatonta tuhoa niin meriluonnolle, linnuille kuin muille eläimille. Yksi työmme kivijalka on ylläpitää ja kouluttaa vapaaehtoisia öljyntorjuntajoukkoja, jotka onnettomuuden sattuessa hälytetään WWF:n johdolla viranomaisten avuksi”, kertoo WWF:n pääsihteeri Luukkonen. Mitä luonnonkatastrofirahaston lahjoituksilla tehdään? Luonnonkatastrofirahaston varoilla autetaan luontoa ja paikallisyhteisöjä toipumaan katastrofeista ja ennallistetaan luontoa, jotta tulevat luonnonkatastrofit eivät aiheuttaisi yhtä suurta tuhoa. Kosteikot varastoivat tulvavesiä, metsät ja kasvit suojaavat rannikoita myrskyiltä, joentörmiä ja rinteitä eroosiolta ja ehkäisevät maanvyöryjä. Mahdollisia avustuskohteita voivat olla esimerkiksi Amazonin sademetsiä tuhoavien metsäpalojen torjunta ja tuhojen korjaaminen sekä kuivuudesta tai tulvista kärsivän alueen tukeminen. Rahaston tuella on mahdollista myös ennallistaa mangrovemetsiä hirmumyrskyille alttiilla Madagaskarilla tai toteuttaa muita luontopohjaisia ratkaisuja, jotka hillitsevät myrskyjen ja tulvien voimakkuutta ja tuhoja. Suomessa WWF ylläpitää noin 10 000 vapaaehtoisen öljyntorjuntajoukkoja, jotka ovat valmiina toimimaan öljyonnettomuuden sattuessa. Ilmastonmuutos voi Suomessakin aiheuttaa kriisejä, joihin pitää vastata: esimerkiksi saimaannorppa voi tarvita ihmisen apua pesinnän onnistumiseen, jos talvi on lumeton ja Saimaa jäätön. Kaikki luonnonkatastrofirahastoon tulleet lahjoitukset käytetään joko WWF:n omaan tai luotettavien kumppaneiden tekemään työhön. ”Tuhojen korjaamisen ja tarkkojen varautumistoimien lisäksi on todella tärkeää keskittyä ongelmien juurisyiden ratkomiseen, jotta ongelmat eivät karkaa käsistä. Se vaatii usein pitkäjänteistä poliittista vaikuttamistyötä, jota jatkamme niin kotimaassa, EU:ssa kuin kansainvälisissä neuvottelupöydissä”, Luukkonen sanoo. Tee lahjoitus ja lue, mitä kaikkea varoilla saadaan aikaan: wwf.fi/sos

Ajankohtaista

Elämänturva11.12.2024Green Cardin voi esittää vuoden alusta alkaen myös digitaalisestiGreen Cardin eli Vihreän kortin voi esittää 1.1.2025 alkaen joko paperisena tai suoraan mobiililaitteen kuten matkapuhelimen näytöltä. Uudistus tuo joustavuutta kuljetusyrityksille sekä niille, jotka matkustavat omalla ajoneuvolla Suomen rajojen ulkopuolelle. Terveys11.12.2024Hoitoonpääsyn haaste ei ole yksin julkisen terveydenhuollon ongelma, myös terveysvakuutusten kannattavuus on heikko – ”Vastakkainasettelu julkisen ja yksityisen terveydenhuollon sekä vakuutusten välillä turhaa”Tuoreen kyselyn mukaan 82 prosenttia suomalaisista hakeutuisi ensisijaisesti julkiseen terveydenhuoltoon, jos vakuutusta tai mahdollisuutta työterveys- tai opiskelijaterveydenhuoltoon ei olisi, kerrottiin LähiTapiolan mediatilaisuudessa.Elämänturva9.12.2024Toisen huoltajan kuolema vie perheen tuloista puolet, mutta kuluista vain viidenneksen – vain 14 prosenttia varautunut henkivakuutuksellaSuomalaiset eivät varaudu kuoleman taloudellisiin vaikutuksiin riittävästi. Elämisen kulut on yleensä mitoitettu nykyisen tulotason mukaan, joten ongelmia voi syntyä, jos rahaa ei kuukausittain tule entiseen tapaan.

Katso lisää ajankohtaisia