LähiTapiola Yhteismetsän pinta-ala kasvoi vuodessa 250 prosenttia: ”Yhä useampi pieni yhteismetsä harkitsee isompaan liittymistä”
Yhteismetsien suosio on kasvanut. LähiTapiola Yhteismetsä on yksi Suomen nopeimmin kasvavista yhteismetsistä. Kokonaistuotto ylsi toisena toimintavuotena 8,4 prosenttiin ja pinta-ala kasvoi viime vuodesta kaksi ja puolikertaiseksi.
Vuosi 2023 oli LähiTapiola Yhteismetsälle voimakkaan kasvun vuosi. Kokonaispinta-ala kasvoi 7 358 hehtaariin*, josta 6 495 hehtaaria on tuottavaa metsämaata. Tilikauden 2022 lopussa kokonaispinta-ala oli 2 103 hehtaaria. Osakaskiinteistöjä oli vuoden 2023 lopussa 103, kun niitä vuosi takaperin oli 37.
− Takana on nyt kaksi tilikautta ja olemme yksi Suomen nopeimmin kasvavista yhteismetsistä. Jo toista vuotta peräkkäin olemme tehneet vahvan tuloksen. Kokonaistuotto päättyneeltä tilikaudelta oli 8,4 % ja osakkaille maksettiin 3,6prosentin ylijäämä, kuten viime vuonnakin, kertoo metsätalouden johtava asiantuntija Marika Makkonen LähiTapiolasta.
Tuotonmaksusta päätettiin osakaskunnan kokouksessa 6. maaliskuuta. Tuotto muodostuu puunmyynneistä ja suojelukorvauksesta sekä muiden kuin metsäkiinteistöjen myynneistä. Kasvu on tapahtunut sekä sijoituspanoksin, eli osakkaaksi haluavalle hankitaan metsä, joka liitetään yhteismetsään, että liittämisten kautta, eli metsänomistaja liittää oman metsän.
Makkonen arvioi, että yhteismetsien suosion kasvulle on yhtä monta syytä kuin yhteismetsän osakastakin, mutta yksi merkittävä tekijä on yhteismetsän helppous.
− Jos metsää ei pysty itse hoitamaan, muttei halua siitä luopua, niin yhteismetsä on helppo tapa säilyttää oma metsätila eheänä, hyvin hoidettuna ja tuottavana kokonaisuutena. Olemme koko Suomessa toimiva yhteismetsä, jossa luonnontuho- ja markkinariskit on hyvin hajautettu. Myös tälle vuodelle kasvu- ja tuotto-odotukset näyttävät hyvältä. Kartoitamme aktiivisesti myös uusiutuvan energian hankkeita.
Miten eroaa metsärahastoista?
Suomessa oli tammikuun alussa yhteensä 636 yhteismetsää. Yhteismetsien suosio on kasvanut tasaisesti, ja myös yhteismetsien fuusiot kasvattavat suosiota.
− Oikeasti isoja yhteismetsiä on vain kymmenisen kappaletta. Pienissä yhteismetsissä on huomattu, että on kannattavaa liittyä osaksi isompaa. Pienissä yhteismetsissä pakolliset hallinnointikulut voivat käydä suhteettoman suuriksi ja vähintään yhden metsätaloudesta innostuneen olisi hyvä olla osakaskunnassa, Marika Makkonen sanoo.
Makkosen mukaan LähiTapiola Yhteismetsän tunnettuus on kasvanut hyvin kahdessa vuodessa. Silti moni sekoittaa sen edelleen metsärahastoon.
Yhteismetsä on erillinen oikeushenkilö, jonka toimintaa ohjaa yhteismetsälaki. Valvontaviranomainen on Suomen metsäkeskus. Kaikki metsäomaisuus sijaitsee Suomessa, ja yhteismetsä maksaa veronsa Suomeen.
− Yhteismetsässä metsiä ei myydä eikä metsäkokonaisuuksia rikota. Irtaantuminen yhteismetsästä tapahtuu osuuksia myymällä. Meillä on pitkä sijoitushorisontti, koska yhteismetsällä ei ole päättymispäivää, Makkonen selventää.
Metsää vaalitaan perintönä jälkipolville
LähiTapiolan teettämän tuoreen kyselyn mukaan lähes puolet (44 %) metsänomistajista vaalii metsää jättääkseen sen perinnöksi jälkipolville. Kyselyyn vastasi 1 092 suomalaista, joista metsänomistajia oli 16 %. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian**.
− 44 prosenttia metsänomistajista toteaa, että he vaalivat metsää jättääkseen sen perinnöksi jälkipolville ja asettavat sen asian mielessään tuoton tai metsän tarjoaman tunnearvon edelle. Yhä useampi perhe tai suku valitseekin sukupolvenvaihdoksen yhteydessä metsän omistusmuodoksi yhteismetsän.
− Perinnönjaon yhteydessä on riski, että metsäomaisuus pirstoutuu pieniksi osiksi ja jää hoitamatta. Pitkään hoitamatta olleet metsät eivät tuota ja ovat pahimmillaan kuluerä, Makkonen sanoo.
Joka kolmas (34 %) omistaa metsää turvatakseen ympäristöarvoja. Neljäsosalle (26 %) metsänomistajista metsä tarkoittaa hätävaraa yllättävien menojen varalle tai satunnaista tuoton lähdettä. Kaikkein pienin osa (24 %) ajattelee, että oma metsä on tasaisen tuoton lähde ja jolle haluaa parasta mahdollista tuottoa.
Kyselyn mukaan enemmistö (55 %) metsänomistajista luottaa siihen, että metsätalouden toimintaympäristö säilyy Suomessa kilpailukykyisenä.
− Metsille asetetaan monenlaisia paineita ja on hyvä huomata, että suomalaiset uskovat tulevaisuudessakin kannattavaan metsänomistamiseen. Monia tavoitteita on mahdollista saavuttaa samanaikaisesti aina luonnon monimuotoisuuden kasvattamisesta hiilensidontaan ja nopeampaan fossiilitaloudesta luopumiseen. Näin metsänomistajille syntyy myös uusia tulovirtoja puuntuotannon oheen.
* Mukana lainvoimaiset liittymiset ja sopimuksen allekirjoittaneet metsänomistajat.
** Vastaajat edustavat 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn vastasi 1 092 henkilöä 12.–19.1.2024 välisenä aikana. Metsänomistajien määrän vähäisyys aineistossa ei tarjoa riittävän vakaata pohjaa väestöryhmäkohtaisille tarkasteluille. Haastattelut kerättiin Kantar Forumissa. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin + 3,0 prosenttiyksikköä.