Koronlaskut lähestyvät – miten kiinteistömarkkina reagoi?
Markkinat hinnoittelevat jo koronlaskuja ensi vuodelle. Korkotason vakiintuessa myös kiinteistöjen hintojen odotetaan löytävän kestävämmän tason.
Vuoden 2022 kesästä lähtien nopeasti noussut yleinen korkotaso aiheutti shokin kiinteistömarkkinoille. Kohonneet tuottovaatimukset ovat painaneet kiinteistöjen arvoja samalla kun rahoituskustannusten nousu on rasittanut kiinteistösijoittajien tuottoa. Korkotason nousun taustalla on voimakkaasti noussut inflaatio ja sitä hillitsemään pyrkivien Euroopan sekä Yhdysvaltain keskuspankkien aggressiiviset ohjauskorkojen nostot.
Kesän ja syksyn 2023 aikana keskuspankkien toimet ovat alkaneet purra ja inflaatio on kääntynyt laskuun. Euroalueen inflaatio oli marraskuussa enää 2,4 prosenttia ja ensi vuonna inflaation ennustetaan painuvan edelleen lähemmäksi tavoiteltua kahta prosenttia. Keskuspankit ovat ilmoittaneet ohjauskoron olevan toistaiseksi riittävän korkealla tasolla.
– Markkinakorot ovat alkaneet jo hinnoitella tulevia koronlaskuja, joita odotetaan tapahtuvaksi ensi keväänä. 12 kuukauden euribor on laskenut 4,2 prosentin tasolta jo 3,7 prosentin tuntumaan ja alittanut samalla useimmat lyhyemmät euriborit, mitä voidaan myös pitää signaalina markkinakorkojen laskuodotuksista. Korkotason vakiintuessa myös kiinteistöjen hintojen odotetaan löytävän kestävän tason ja lopulta kääntyvän nousuun, sanoo LähiTapiola Vaihtoehtorahastot Oy:n salkunhoitaja Antti Lahtinen.
Uusien asuntojen tarpeen odotetaan kasvukeskuksissa pysyvän ennallaan samalla kun asuntoaloitukset putoavat rakentamisen hiipuessa jopa puoleen aikaisempien vuosien tasoista. Tämän seurauksena markkinoille kertynyt asuntojen ylitarjonta ajan myötä supistuu ja asuntomarkkinoiden odotetaan saavuttavan tasapainon muutaman vuoden kuluessa.
Vakaata kassavirtaa tuottava kiinteistöportfolio on kohonneiden tuottovaatimusten ja laskusuuntaisten korkojen ympäristössä houkutteleva ja kilpailukykyinen omaisuusluokka. Kiinteistöt tarjoavat myös pitkän aikavälin inflaatiosuojaa nousevien vuokrien kautta.
– Kiinteistömarkkinassa matala velkaisuusaste ja likviditeetin turvaaminen ovat edelleen avainasemassa tarjoten mahdollisuuden tehdä myös harkittuja ostoja. Erikoissijoitusrahasto LähiTapiola Sijoituskiinteistöt -rahasto on laajasti eri kiinteistöluokkiin hajautettu salkku maltillisella 15 prosentin velkavivulla, joten se on luonteva osa pitkäaikaisen ja tuottohakuisen sijoittajan sijoitusvarallisuutta.
Vastuunrajoitus: Tämä on mainos. Tutustu ennen lopullisten sijoituspäätösten tekemistä rahaston rahastoesitteeseen ja avaintietoasiakirjaan. LähiTapiola-rahastojen rahasto-ja avaintietoasiakirjat ovat saatavilla suomeksi ja ruotsiksi osoitteessa www.lahitapiola.fi/rahastot. Tämä esitys on LähiTapiola Vaihtoehtorahastot Oy:n laatima ja perustuu sen näkemyksiin taloudesta ja sijoitusmarkkinasta. Esityksen sisältämät arviot, tiedot ja mielipiteet perustuvat LähiTapiola Vaihtoehtorahastot Oy:n omiin laskelmiin tai lähteisiin, joita LähiTapiola Vaihtoehtorahastot Oy pitää oikeina ja luotettavina. Tätä esitystä ei tule yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana eikä esityksessä esitettyä tietoa ole tarkoitettu kehotukseksi käydä kauppaa sijoitustuotteilla tai -palveluilla. Sijoitusten arvo voi nousta tai laskea ja sijoittaja voi menettää sijoittamiaan varoja. Tulevia tuottoja ei voida päätellä aiemmasta tuloksesta. Asiakkaan tulee ennen sijoituspäätöksen tekemistä tutustua sijoitustuotetta tai -palvelua koskeviin materiaaleihin. LähiTapiola Vaihtoehtorahastot Oy ei vastaa tämän esityksen mahdollisista puutteista, virheistä tai sen käytöstä aiheutuneista välittömistä tai välillisistä vahingoista. Tätä esitystä tai sen osaa ei saa jäljentää tai siirtää elektronisesti, kopioimalla, nauhoittamalla tai muuten tallentaa ilman LähiTapiola Vaihtoehtorahastot Oy:n kirjallista lupaa. Tämä julkaisu on tarkoitettu ainoastaan yksityiseen käyttöön. Kaikki oikeudet pidätetään. Esitystä siteerattaessa on lähteenä mainittava LähiTapiola Vaihtoehtorahastot Oy.
Ajankohtaista
Elämänturva12.12.2024Sairauspäivärahan leikkaus osuu tuhansilla euroilla keskituloisiin – pitkä sairastuminen vie tuloista yli kolmanneksen mediaanipalkalla
Kelan sairauspäivärahan laskentaa muutetaan 1.1.2025. Leikkaus tietää keskimäärin 17 prosentin vähennystä sairauspäivärahan määrään sen kohteeksi joutuvissa tuloluokissa. Sairastuminen on taloudellinen tuplariski, ja hoidon viivästyminen voi tietää nopeasti kertautuvaa toimeentulo-ongelmaa.Elämänturva11.12.2024Green Cardin voi esittää vuoden alusta alkaen myös digitaalisesti
Green Cardin eli Vihreän kortin voi esittää 1.1.2025 alkaen joko paperisena tai suoraan mobiililaitteen kuten matkapuhelimen näytöltä. Uudistus tuo joustavuutta kuljetusyrityksille sekä niille, jotka matkustavat omalla ajoneuvolla Suomen rajojen ulkopuolelle. Terveys11.12.2024Hoitoonpääsyn haaste ei ole yksin julkisen terveydenhuollon ongelma, myös terveysvakuutusten kannattavuus on heikko – ”Vastakkainasettelu julkisen ja yksityisen terveydenhuollon sekä vakuutusten välillä turhaa”
Tuoreen kyselyn mukaan 82 prosenttia suomalaisista hakeutuisi ensisijaisesti julkiseen terveydenhuoltoon, jos vakuutusta tai mahdollisuutta työterveys- tai opiskelijaterveydenhuoltoon ei olisi, kerrottiin LähiTapiolan mediatilaisuudessa.
Katso lisää ajankohtaisia
Uutishuone
Ajankohtaista
Koronlaskut lähestyvät – miten kiinteistömarkkina reagoi?
Asiointikielen vaihtaminen sulkee käynnissä olevan chat-keskustelun.