Siirry suoraan sisältöönSiirry suoraan alatunnisteeseen
Maa- ja metsätalous30.4.2024

Kevät paljastaa metsätuhot – hyönteis- ja sienituhot ovat levittäytyneet yhä pohjoisemmaksi

Hyönteistuhojen määrä on viisinkertaistunut viidessä vuodessa. Metsänomistajan kannattaa kevätkäynnillä tarkistaa hyönteistuhojen ohella mahdolliset lumen, jänisten, myyrien ja sorkkaeläinten tekemät tuhot.

Hyönteisten ja sienten aiheuttamat metsätuhot ovat lisääntyneet viime vuosina ja siirtyneet yhä pohjoisemmaksi.

– Pahimmat alueet ovat Kaakkois- ja Etelä-Suomessa, mutta myös Keski-Suomessa on isoja tuhoalueita. Enää ei voi tuudittautua siihen, että tämä on vain etelän ongelma, sanoo metsätalouden johtava asiantuntija Marika Makkonen LähiTapiolasta.

Vuonna 2021 hyönteisvahinkoja ilmoitettiin LähiTapiolalle 350 kappaletta ja korvausmeno oli 1,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2022 vahinkoja oli 650 ja korvausmeno jo 1,9 miljoonaa euroa.

– Vuonna2023 saatamme ylittää vuoden 2022 korvausmenon. Metsänomistajat ilmoittavat viime vuoden vahingoista nyt vielä kevään ja kesän aikana, kertoo asiantuntija Anu Kemppainen.

Riskialueet voi käydä tarkistamassa Metsäkeskuksen ylläpitämästä kartasta.

Kirjanpainajien parveilu alkamassa

Kevät on edennyt tänä vuonna hitaasti. Nyt lumien sulettua kevätkäynnin yhteydessä on hyvä tarkkailla puuston kuntoa.

– Pystyyn kuivaneet kuuset voivat olla merkki kirjanpainajatuhosta. Jos terveen näköisten puiden rungolla näkyy pieniä reikiä tai kaarna on jo irronnut ja sen alta paljastuu rungonsuuntainen emokäytävä sekä siitä molemmille sivuille erkanevat toukkien kaivamat käytävät, kirjanpainajan iskeymästä voi olla varma, Makkonen sanoo.

Jo kuolleet puut eivät aiheuta enää lisätuhoa, mutta siltä varalta, että tuho on levinnyt vielä elossa oleviin kuusiin, kannattaa olla nopea.

– Metsäammattilainen voi todeta onko tuho levinnyt, jolloin puut on syytä hakata ja kuljettaa pois metsästä ennen kuin uusi kirjanpainajasukupolvi lähtee parveilemaan.

Parveilu alkaa viimeistään silloin, kun ilman lämpötila on noussut +18 asteeseen ja maaperä on saavuttanut +9 asteen lämpötilan.

Tarvetta täydennysistutukselle?

Samalla metsäkäynnillä on hyvä tarkistaa mahdolliset lumen, jänisten, myyrien ja sorkkaeläinten tekemät tuhot. Pakkas- ja suojasään vaihtelut ovat kuluneena talvena kasvattaneet lumikuormaa ja koetelleet metsiä.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurantojen perusteella myyräkannoissa on suuria eroja eri puolilla maata. Oulun–Kainuun korkeudella myyräkannat ovat vahvat jo toista vuotta.

– Jos tuhoja on tullut, kannattaa ottaa yhteyttä omaan vakuutusyhtiöönsä tai hirvieläintapauksissa Suomen metsäkeskukseen ja arvioida mahdollista täydennysistutuksen tarvetta, ettei taimikko jää liian harvaksi, Makkonen sanoo.

Asiantuntijat muistuttavat säännöllisen tarkastuskäynnin tärkeydestä, jotta korjaaviin toimiin voi tarttua ripeästi. Kevät tai alkukesä on parasta aikaa tarkkailla varttuneita kuusikoita, sillä silloin kuoriaiset ovat vielä puun sisällä.

– Käynnit ovat metsäverotuksessa vähennettäviä matkakuluja, ja meno kannattaa ilmoittaa vaikka kyseiseltä vuodelta ei metsätalouden tuloa olisikaan, Makkonen muistuttaa.

Näin voit ennaltaehkäistä ja vähentää tuholaisten aiheuttamia metsävahinkoja
  • Seuraa aktiivisesti metsäsi tilaa, jotta mahdolliset vahingot eivät ehdi levitä.

  • Korjaa kaatuneet puut pois metsästä mahdollisimman pian myrskyn jälkeen.

  • Istuta jalostettuja taimia, vältä kuusikoita ja suosi sekametsiä.

  • Vältä paahteisten kuusikkometsänreunojen syntymistä hakkuiden yhteydessä.

  • Jätä lehtipuita kuusien joukkoon. Pyydä tarvittaessa metsäammattilaisen apua hoito- ja hakkuiden suunnitteluun.

  • Jos omistat metsää, jota et ehdi itse hoitaa esimerkiksi pitkän etäisyyden takia, harkitse liittymistä yhteismetsään, jossa ammattilainen huolehtii metsänhoidosta puolestasi.

Lue lisää metsätuhoista ja ilmoita vahingosta