Talous15.8.2024Jokaisen sukupolven tulisi kustantaa omat eläkkeensä, sanoo suurin osa suomalaisista – yli puolet uskoo saavansa paremman tuoton sijoittamalla itseMittaushistorian matalin syntyvyys vaikeuttaa eläkkeiden rahoitusta. Nuoret ikäluokat uskovat lakisääteisen eläkejärjestelmän tuottoon selvästi edeltäjiään vähemmän, selviää LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselystä.

Suomessa lakisääteiset työeläkkeet rahoitetaan pääasiassa jakojärjestelmällä, jossa työssäkäyvien sukupolvi maksaa edeltäjiensä eläkkeet. LähiTapiolan Arjen katsaus -kysely paljastaa, että suurin osa suomalaisista tekisi toisin. Lähes kaksi kolmasosaa kantansa kertoneista vastaajista (64 prosenttia, ”en osaa/halua sanoa” -vastaukset poistettu) sanoi kyselyssä, että jokaisen sukupolven tulisi kustantaa omat eläkkeensä. Osuus oli noin kolme prosenttiyksikköä suurempi kuin vuoden 2021 kyselyssä. Molempiin kyselyihin vastasi reilu tuhat suomalaista ja ne toteutti tutkimusyhtiö Verian (ent. Kantar Public)*.– Näyttää siltä, että suomalaiset rakentaisivat eläkejärjestelmän vahvemmin rahastoivaksi, jolloin suurikaan syntyvyyden lasku ei uhkaisi sitä. Kun sukupolvet pienenevät, eläkemaksujen maksajia on vähemmän ja syntyy painetta nostaa maksuja. Jos suurien ikäluokkien eläkemaksut olisi aikanaan rahastoitu käytettäväksi heidän omiin eläkkeisiinsä ja sijoitettu vuosikymmeniksi kerryttämään tuottoa, seisoisi koko järjestelmä vakaammalla pohjalla, sanoo LähiTapiola Varainhoidon ekonomisti Hannu Nummiaro.Osa lakisääteisistä eläkkeistä rahoitetaan jo nyt osittain rahastoivan periaatteen mukaan, eli niihin käytetään sekä työeläkemaksuja että aiemmin kerättyjä maksuja, jotka rahastoidaan ja sijoitetaan. Yksi tapa lisätä eläkejärjestelmän tuottoa olisi höllentää eläkeyhtiöiden vakavaraisuussääntelyä ja antaa niiden sijoittaa eläkevarat riskisemmin.– Nykyinen sääntely ohjaa eläkeyhtiöitä pitämään osakkeiden painon noin puolessa kaikesta sijoitusomaisuudesta. Suurempi osakepaino voisi nostaa lakisääteisen järjestelmän tuottoa ja ehkä siten lisätä suomalaisten tyytyväisyyttä siihen. Eläkesäästämisessä sijoitushorisontti on pitkä, jolloin riskitaso voi olla korkea, koska luontaiset markkinoiden vaihtelut ehtivät tasoittua, Nummiaro pohtii.Muutos osittain rahastoivasta järjestelmästä kokonaan rahastoivaan olisi vaikea – ellei mahdoton.– Työikäiset joutuisivat silloin maksamaan sekä aiempien sukupolvien eläkkeitä että rahastoimaan eläkemaksujaan omia eläkkeitään varten. Täysin rahastoiva järjestelmä olisi pitänyt ottaa käyttöön heti eläkejärjestelmää perustettaessa, mutta tuskin siinä vaiheessa osattiin ollenkaan ennakoida, kuinka epävakaaksi länsimaiden väestörakenne lopulta voikaan muuttua. Yksittäiset kotitaloudet voivat sitten paikata eläkeajan toimeentuloaan kotikutoisella ”rahastoivalla järjestelmällä” eli säännöllisellä ja pitkäjänteisellä sijoittamisella, ekonomisti neuvoo.Nuorilla eniten uskoa oman eläkesäästämisen tuottoihin56 prosenttia kantansa kertoneista suomalaisista arvioi Arjen katsaus -kyselyssä saavansa eläkemaksuilleen paremman tuoton omaehtoisesta eläkesäästämisestä kuin lakisääteisestä järjestelmästä. 25–34-vuotiaista tätä mieltä oli jopa 77 prosenttia kantansa kertoneista, yli 75-vuotiaista vain 13 prosenttia.– Heille, jotka nyt nostavat eläkettä, lakisääteinen järjestelmä on ollut ihan kelpo diili. 75-vuotiaat saavat eläkejärjestelmästä 3,3 euroa eläkettä jokaista maksamaansa euroa kohti, kun vuonna 2010 syntyneillä suhdeluku jää 1,7:ään. On hyvin todennäköistä, että nuoret saavat itse sijoittamalla paremman tuoton ja samalla vähennettyä elintasonsa riippuvuutta huojuvasta julkisesta taloudesta. Toki pitää muistaa, että lakisääteinen eläkejärjestelmä tarjoaa turvaa myös työkyvyttömyyden ja perheen huoltajan kuoleman varalle, Nummiaro huomauttaa.Hallitus ja työmarkkinajärjestöt pohtivat parhaillaan toimia eläketurvan uudistamiseksi. Tavoitteena on tukea julkista taloutta ja estää eläkemaksuja nousemasta. Valmisteluaikaa on hallituksen puoliväliriiheen asti eli tammikuuhun 2025. Ihmelääkkeitä ei kannata Nummiaron mukaan odottaa.– Uudistus voi purkaa kasvupainetta, joka kohdistuu eläkemaksuihin, mutta ongelmien juurisyitä – syntyvyyden laskua, huoltosuhteen heikkenemistä ja heikkoa talouskasvua – se ei pyyhi pois. Lakisääteinen järjestelmä turvaa kyllä peruselintason eläkkeellä, mutta ei sen varaan kannata koko eläkeiän toimeentuloa jättää. Varautumalla omiin eläkepäiviin ajoissa tekee palveluksen paitsi itselleen myös koko yhteiskunnalle, ekonomisti sanoo.

*) LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyt

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyihin vastasi 1 053 henkilöä 26.4.–2.5.2024 välisenä aikana ja 1 014 henkilöä 24.11.–2.12.2021 välisenä aikana. Kyselyt toteutti tutkimusyhtiö Verian (ent. Kantar Public).Vastaajat edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat) vuoden 2024 kyselyssä ja 15-vuotta täyttänyttä väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat) vuoden 2021 kyselyssä. Haastattelut kerättiin Kantar Forumissa (2024) ja Gallup Forumissa (2021). Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin +3,1 prosenttiyksikköä vuoden 2024 kyselyssä ja +3,1 prosenttiyksikköä vuoden 2021 kyselyssä.

Ajankohtaista

Elämänturva12.12.2024Sairauspäivärahan leikkaus osuu tuhansilla euroilla keskituloisiin – pitkä sairastuminen vie tuloista yli kolmanneksen mediaanipalkallaKelan sairauspäivärahan laskentaa muutetaan 1.1.2025. Leikkaus tietää keskimäärin 17 prosentin vähennystä sairauspäivärahan määrään sen kohteeksi joutuvissa tuloluokissa. Sairastuminen on taloudellinen tuplariski, ja hoidon viivästyminen voi tietää nopeasti kertautuvaa toimeentulo-ongelmaa.Elämänturva11.12.2024Green Cardin voi esittää vuoden alusta alkaen myös digitaalisestiGreen Cardin eli Vihreän kortin voi esittää 1.1.2025 alkaen joko paperisena tai suoraan mobiililaitteen kuten matkapuhelimen näytöltä. Uudistus tuo joustavuutta kuljetusyrityksille sekä niille, jotka matkustavat omalla ajoneuvolla Suomen rajojen ulkopuolelle. Terveys11.12.2024Hoitoonpääsyn haaste ei ole yksin julkisen terveydenhuollon ongelma, myös terveysvakuutusten kannattavuus on heikko – ”Vastakkainasettelu julkisen ja yksityisen terveydenhuollon sekä vakuutusten välillä turhaa”Tuoreen kyselyn mukaan 82 prosenttia suomalaisista hakeutuisi ensisijaisesti julkiseen terveydenhuoltoon, jos vakuutusta tai mahdollisuutta työterveys- tai opiskelijaterveydenhuoltoon ei olisi, kerrottiin LähiTapiolan mediatilaisuudessa.

Katso lisää ajankohtaisia