Työelämä7.3.2025Jo lähes tonni lisää kuussa – keskimääräinen lisäeläke jatkaa kasvuaanLähiTapiolan ryhmäeläkkeestä maksettavat eläkkeet ovat nousseet neljässä vuodessa 36 prosenttia. Vuonna 2020 maksettu keskieläke oli 727 euroa kuukaudessa ja vuonna 2024 jo 987 euroa kuussa. Katso laskelmastamme, kuinka paljon yrityksen pitää säästää eri-ikäisille, jotta lisäeläkettä voi nostaa 1 000 euroa esimerkiksi 65-vuotiaana.

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn* mukaan tuleva eläke herättää huolta joka toisessa suomalaisessa. Samaa kertoo Finanssiala ry:n kysely, jonka mukaan lähes puolet suomalaisista ei usko pystyvänsä hankkimaan kaikkia tarvitsemiaan palveluita lakisääteisen eläkkeen turvin, jos elää yli 80-vuotiaaksi. – Koko ajan saamme lukea tutkimustuloksia siitä, että lakisääteinen eläke koetaan riittämättömäksi. Varautumista tulevaan pitää siis tehdä – ja sitä voivat tehdä yksilöt, mutta myös yritykset. Esimerkiksi lisäeläke on mahtava työnantajan tarjoama etu, joka tuo joustoa työuran loppupäähän ja turvaa eläkeajan toimeentuloa, sanoo LähiTapiola Henkiyhtiön myyntijohtaja Noora Grönlund. LähiTapiolan lisäeläkevakuutusten määrä on kasvanut vuosien mittaan kaiken kokoisissa yrityksissä. Ryhmäeläkevakuutusten lisäksi myös työnantajien yksilöllisten eläkevakuutusten suosio on kasvanut. LähiTapiolan ryhmäeläkkeestä maksettavat eläkkeet ovat nousseet neljässä vuodessa 36 prosenttia. – Vuonna 2020 maksettu keskieläke oli 727 euroa kuukaudessa ja vuonna 2024 jo 987 euroa kuussa. Keskieläkkeen määrä ei kuitenkaan kerro kaikkea, koska aikaväli jona eläkettä maksetaan, voi vaihdella merkittävästikin sopimusten välillä, Grönlund muistuttaa.Lisäeläkkeestä kilpailuetua ja pitovoimaaLähiTapiolan syksyllä 2024 teettämästä palkitsemistutkimuksesta ilmeni, että työntekijät kokevat yrityksen tarjoamat vakuutusedut, kuten vakavan sairauden varalta otetun vakuutuksen, henkivakuutuksen ja ryhmäeläkkeen hyvänä vetovoimatekijänä. Lisäeläkkeet nousivat kärkikymmenikköön, kun vastaajilta kysyttiin kaikista sitouttavimpia palkitsemisen tapoja.– Kuitenkin näitä vakuutuksia hyödynnetään yrityksissä vielä suhteellisen vähän. Samaan aikaan kilpailu parhaista osaajista kiristyy. Yrityksillä, jotka haluavat parantaa omaa veto- ja pitovoimaansa, onkin tässä mahdollisuus erottautua myönteisesti, Grönlund toteaa.

Ryhmäeläkevakuutuksen piirissä oleva työntekijä voi alkaa nostaa eläkettään, kun hän saavuttaa sovitun eläkeiän. Eläkeaika on aina vähintään kaksi vuotta, esimerkiksi ikävälillä 63–65 vuotta, mutta voi olla sopimuksen mukaan myös esimerkiksi kymmenen vuotta. Näin ollen maksettavan eläkkeen määrään vaikuttaa muun muassa eläkeajan pituus. Yritykset mitoittavat sopimusten eläkeiät oman tilanteen mukaan. Grönlund uskoo, että yritysten henkilöstön vakuuttaminen tulee kasvamaan tulevina vuosina entisestään. – Ei voida huokaista, että ongelmat olisi ratkaistu tämän viimeisimmän eläkeuudistuksen myötä. Eläkkeiden riittävyys tulee varmasti puhututtamaan jatkossakin, ja yritysten tarjoamat lisäedut voivat tuntua enemmän kuin tarpeellisilta.Näin paljon eri-ikäisille pitää säästää 1 000 euron lisäeläkettä varten Noora Grönlund avaa, kuinka paljon eri-ikäisille tulisi säästää tonnin lisäeläkettä varten (taulukko 1).

– Jos yritys alkaa maksaa 30-vuotiaalle 168 euroa kuussa lisäeläkkeeseen, niin hän saa 65–75-vuotiaana 1 000 euroa kuussa lisää eläkettä. Jos taas aletaan maksaa 40-vuotiaalle, olisi se 277 euroa kuussa, jotta hän saa tonnin 65–75-vuotiaana.

Ryhmäeläkevakuutus voidaan tehdä tietylle henkilöstöryhmälle tai koko yrityksen henkilöstölle. Vakuutusmaksuja ei pääsääntöisesti lueta palkaksi, jolloin yrityksen ei tarvitse maksaa niistä työnantajan sivukuluja. Vakuutusmaksut ovat pääsääntöisesti vähennyskelpoisia yrityksen verotuksessa. Yritys voi myös ottaa ryhmäeläkevakuutuksen osaksi työntekijöiden kokonaispalkitsemisjärjestelyä.– Yritys voi esimerkiksi sitoa tulospalkkiojärjestelmän ryhmäeläkevakuutukseen, jolloin tulospalkkiosta osan tai kokonaan voi ohjata eläkevakuutukseen, Grönlund sanoo.

Taulukko 1. Lisäeläkelaskelman arvio, jossa tuotto-oletus on 5 %. Tuotto-oletus ei ole tae tulevista tuotoista. Toteutunut tuotto voi olla pienempi tai suurempi. Mikä ryhmäeläkevakuutus?

• Ryhmäeläkevakuutus on ratkaisu, joka täydentää lakisääteistä eläketurvaa. Se tuo eläkkeelle jäämiseen joustavuutta ja kannustaa samalla työntekijää sitoutumaan työpaikkaansa eläkeikään asti.
• Eläkevakuutuksen säästöjen sijoituskohteeksi voi valita esimerkiksi laajan hajautuksen varainhoitosalkkuja tai tehokkaita indeksirahastoja.
• Ryhmäeläkevakuutukseen sisältyy lisäksi aina turva työkyvyttömyyden ja työttömyyden varalle. Vakuutus sisältää myös turvan kuoleman varalta.

*LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyyn eläkkeistä vastasi 1 053 henkilöä 26.4.–2.5.2024 välisenä aikana.

Lue, miksi insinööritoimisto Talotuki Oy valitsi työntekijöilleen ryhmäeläkevakuutuksen.Palveluntarjoaja: Työnantajan ottamat ryhmäeläke- ja yksilölliset eläkevakuutukset myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö.

Ajankohtaista

Talous2.5.2025Velkavipu kääntyi kotitalouksia vastaan ja varallisuuserot repesivät – nyt käänne on käsillä, arvioi ekonomistiTilastokeskuksen uudessa varallisuustilastossa koko Suomi köyhtyi, mutta varakkaimmat suomalaiset köyhtyivät vähiten, mistä syystä varallisuuserot kasvoivat. Nyt tuuli on kääntymässä, arvioi ekonomisti Hannu Nummiaro. Tänä vuonna varallisuuserot voivat jo kaventua.Turvallisuus29.4.2025Kysely paljastaa, mitä suomalaiset oikeasti pelkäävät liikenteessä – ”Kyydissä istuvilla on velvollisuus puuttua”Päihtyneet kuskit, puhelimet, hirvet ja peurat sekä sähköpotkulaudat ovat suomalaisten yleisimpiä pelkoja liikenteessä, selviää LähiTapiolan teettämästä kyselystä. Vappuna on olennaista tiedostaa, että alkoholi lisää riskejä liikenteessä myös silloin, kun promillemäärät jäävät alle rattijuopumuksen rajan, sanoo LähiTapiolan johtaja Tapani Alaviiri.Työelämä24.4.2025Kysely: Palkitseminen toisi säästöjä kuntiin ja hyvinvointialueille, mutta sen kehittämiseen ei ole aikaa65 prosenttia kyselyyn vastanneista kuntien ja hyvinvointialueiden johtajista ja luottamushenkilöistä piti organisaationsa palkitsemiskäytäntöjä riittämättöminä. Yli 90 prosenttia vastaajista uskoi, että palkitsemisella voitaisiin lisätä tuottavuutta ja saavuttaa säästöjä. Esteenä on ajan ja taloudellisten resurssien puute.

Katso lisää ajankohtaisia