Siirry suoraan sisältöönSiirry suoraan alatunnisteeseen
HenkilöasiakkaatYritysasiakkaatMaatila-asiakkaatTietoa LähiTapiolasta
FI
UutishuoneLähiTapiola-ryhmäTöihin meilleVastuullisuus
AjankohtaistaYhtiöt tiedottavatNäkökulmia
EtusivuUutishuoneAjankohtaistaYhtiöt tiedottavatNäkökulmiaLähiTapiola-ryhmäYhtiöryhmätietoaYhtiötToiminnan tarkoitusLähiTapiola-ryhmän raportitKumppanuudet ja yhteistyöTöihin meilleLähiTapiola työnantajanaYrittäjänä LähiTapiolassaOpiskelijalleAvoimet työpaikatVastuullisuusVastuullisuus LähiTapiolassaYhteiskuntasuhteetKumppanuudet ja lahjoituksetHenkilöasiakkaatYritysasiakkaatMaatila-asiakkaatTietoa LähiTapiolasta
UutishuoneLähiTapiola-ryhmäTöihin meilleVastuullisuus
AjankohtaistaAjankohtaistaYhtiöt tiedottavatNäkökulmia
Terveys11.12.2024Hoitoonpääsyn haaste ei ole yksin julkisen terveydenhuollon ongelma, myös terveysvakuutusten kannattavuus on heikko – ”Vastakkainasettelu julkisen ja yksityisen terveydenhuollon sekä vakuutusten välillä turhaa”Tuoreen kyselyn mukaan 82 prosenttia suomalaisista hakeutuisi ensisijaisesti julkiseen terveydenhuoltoon, jos vakuutusta tai mahdollisuutta työterveys- tai opiskelijaterveydenhuoltoon ei olisi, kerrottiin LähiTapiolan mediatilaisuudessa.
Isä ottaa kuvaa lapsen ihottumasta terveyden etäasiointipalvelua varten.
Halu varmistaa nopea hoitoonpääsy on yksi yleisimmistä syistä hankkia terveysvakuutus, selviää LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselystä. Nopean hoitoonpääsyn kertoo vakuutuksen hankkimisen syyksi 40 prosenttia kyselyn vastaajista, joilla on yksityinen terveysvakuutus.Kyselyn mukaan jo 43 prosenttia suomalaisista kokee, että yhteiskunnan tarjoamat terveydenhuollon peruspalvelut eivät ole riittäviä, kun vuonna 2021 vastaava osuus oli 30 prosenttia. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian*.– Luottamus julkiseen terveydenhuoltoon on heikentynyt. Suomalaiset haluavat ymmärrettävästi päästä nopeasti hoitoon. Ongelma ei ole luottamuksen puute julkisiin palveluihin sinänsä vaan luottamuksen puute näiden saatavuuteen, ja se näkyy vakuutusten yleistymisenä, sanoo LähiTapiolan terveysvakuuttamisen kehitysjohtaja Laura Miettunen.Finanssiala ry:n tilastojen mukaan vapaaehtoisten sairauskuluvakuutusten määrä on kasvanut vajaa 20 prosenttia viimeisen noin kymmenen vuoden aikana. Vakuutusten kannattavuuden heikkeneminen ei ole kestävää asiakkaankaan kannaltaTerveysvakuutusten yleistymisen lisäksi niitä myös käytetään entistä enemmän. LähiTapiolan sairauskuluvakuutetuista jo joka toinen käyttää vakuutustaan vuoden aikana.Terveysvakuutusten käytön lisääntyminen ei ole ongelmatonta, sillä samaan aikaan myös hoidon kustannukset ovat nousseet. Esimerkiksi terveydenhuoltopalvelujen tuottajahintaindeksi nousi Tilastokeskuksen mukaan yhteensä lähes 30 prosenttia vuosina 2015–2023. Finanssialan mukaan vakuutusyhtiöt maksoivat vapaaehtoisista henkilövakuutuksista jokaista 100:aa asiakkailta kerättyä euroa kohti 112 euroa korvauksia ja toimintakuluja vuonna 2023. Terveysvakuutusten vahinkosuhde oli huonoimmalla tolalla 20 vuoteen. Vakuutukset eivät ole vakuutusyhtiölle kannattavia, jos korvauksia ja korvaustoiminnan hoitokuluja maksetaan vakuutusmaksuja enemmän. – Haluamme pystyä tarjoamaan terveysvakuutuksen tuomaa turvaa mahdollisimman monelle. Nyt olemme tavallaan oravanpyörässä. Kun luottamus julkisen perusterveydenhuollon saatavuuteen on heikentynyt, terveysvakuutukset ovat menettäneet vakuutuksen perustarkoitustaan eli sitä, että niihin turvauduttaisiin äkillisen ja yllättävän sairauden tai tapaturman sattuessa, Miettunen sanoo.Yleisin diagnoosi, josta LähiTapiolan sairauskuluvakuutuksista maksetaan korvauksia, on akuutti ylähengitystieinfektio eli esimerkiksi flunssa. Tähän liittyvistä lääkärikäynneistä kaksi kolmasosaa on erikoislääkärikäyntejä, vaikka flunssa ei hoitosuositusten mukaan yleensä vaadi lääkärikäyntiä vaan paranee levolla ja kipulääkkeillä. – Tietysti jokaisella vakuutuksenottajalla on oikeus käydä lääkärissä flunssassa, ovathan he maksaneet vakuutuksestaan. Sillä on kuitenkin välillisesti hintansa. Vakuutuslogiikkahan toimii siten, että keräämme yhteiseen pottiin esimerkiksi sairausvahinkojen riskiin ja niiden hoitokulujen korvauksiin nähden riittävästi maksuja. Jos joillekin tulee terveysmenoja, kuluja voidaan maksaa. Kaikki vakuutuksenottajat maksavat näin toistensa hoitokäynneistä. Myös niistä, joissa esimerkiksi julkinen voisi palvella, mikäli hoitoon voisi päästä kohtuuajassa. Julkisen terveydenhuollon hoitoonpääsyn haasteet ja vakuutusten kannattavuuden heikkeneminen eivät ole kestävä tilanne kenenkään kannalta. Varsinkaan pitkällä aikavälillä, Miettunen sanoo.Miettunen korostaa, että tällä hetkellä terveydenhuoltojärjestelmässä on päällekkäisyyttä eivätkä resurssit kohdennu tehokkaasti. – Työssäkäyvät maksavat jo nyt sairausvakuutuksesta verojen muodossa. Ihminen voi myös maksaa erillisestä yksityisestä terveysvakuutuksesta ja hänen työnantajansa vielä työterveyshuollon lisäksi kolmannesta vakuutuksesta työntekijälleen. Olisi todella tärkeää kehittää julkista perusterveydenhuoltoa niin, että kaikki suomalaiset pääsisivät hoitoon mahdollisimman nopeasti riippumatta siitä, onko yksityistä terveysvakuutusta vai ei, tai siitä, onko hoidon tuottaja julkinen tai yksityinen.Miettusen mukaan ratkaisuja tarvitaan monella tasolla, ja vakuutusyhtiöiden on etsittävä keinoja yhdessä terveyspalvelujen tarjoajien kanssa. Yksi esimerkki on etäpalvelujen käytön lisääminen silloin, kun tilanne ei vaadi käyntiä vastaanotolla. Lisäksi olisi pystyttävä ratkomaan julkisen terveydenhuollon haasteiden juurisyitä ja kohdentamaan terveydenhuollon resurssit tehokkaasti.– Vastakkainasettelu julkisen ja yksityisen terveydenhuollon sekä vakuutusten välillä on turhaa. Kaikilla on tehtävänsä ja paikkansa. Suomessa vakuutukset täydentävät julkista terveydenhuoltoa ja tuovat valinnanvapautta sen suhteen, missä itseään haluaa hoidettavan. Mahdollisimman hyvä hoidon vaikuttavuus ja hyvinvoinnin edistäminen ovat niin julkisen ja yksityisen terveydenhuollon kuin vakuuttajien intresseissä. * Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 1 047 henkilöä 24.10.–1.11.2024 välisenä aikana. Vastaajista 345:llä oli yksityinen terveysvakuutus. Kyselytutkimukseen vastanneet edustavat Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa koko aineiston tasolla.
Ajankohtaista
Elämänturva20.3.2025Lemmikkien sairauden hoitokulut nousivat lähes neljänneksen – merkittävä ennaltaehkäisykeino jää monilta koiranomistajilta tekemättäLähiTapiolan Arjen katsaus -kyselytutkimuksen mukaan yli viidesosa koiranomistajista ei huolehdi siitä, että lemmikki saa rokotussuositusten mukaiset rokotukset ajallaan. Myös lemmikin hampaista huolehtiminen, joka herkästi vaikuttaa eläinlääkärimenoihin, jää monella tekemättä.Elämänturva17.3.2025”Joka viides kohtaa vakavan sairauden työuransa aikana” – vakuutusturvan myynti kasvaa kymmeniä prosentteja vuodessaSairauspäivärahan leikkaus ja julkisen terveydenhuollon haasteet lisäävät tarvetta varautua vakavaan sairauteen taloudellisesti. Viisi prosenttia suomalaisista kertoo harkinneensa vakuutusturvaa luettuaan julkisuuden henkilöiden sairastumisista. LähiTapiolassa vakuutusturvan myynti on kasvanut kymmenillä prosenteilla vuodessa koko 2020-luvun.Maa- ja metsätalous14.3.2025Näin turvaat maatilan jatkon kriisitilanteessa – avioehto voi pelastaa monelta harmiltaPuhu käytännön asiat selväksi läheistesi kanssa jo hyvissä ajoin. Avioehto suojaa avioerossa, ja henkivakuutus turvaa jäljelle jääneiden elämää yrittäjän kuoleman jälkeen.
Katso lisää ajankohtaisia
UutishuoneAjankohtaistaHoitoonpääsyn haaste ei ole yksin julkisen terveydenhuollon ongelma, myös terveysvakuutusten kannattavuus on heikko – ”Vastakkainasettelu julkisen ja yksityisen terveydenhuollon sekä vakuutusten välillä turhaa”Haluatko silti vaihtaa kielen?KylläEn