Siirry suoraan sisältöönSiirry suoraan alatunnisteeseen
Elämänturva16.7.2024

Akun kestävyys mietityttää yli puolta suomalaisista sähköauton hankinnassa – todellisuudessa akkuvahingot ovat harvinaisia

Entistä suurempi osa suomalaisia voisi harkita sähköautoa, selviää LähiTapiolan kyselystä. Kalliit akkuvahingot ovat herättäneet paljon huomiota, vaikka valtaosa sähköautojen vahingoista on pieniä parkkipaikka- ja peräänajovahinkoja, joiden korjauskustannuksissa ei ole eroa vastaavanlaisiin polttomoottoriautoihin verrattuna.

Kaksi miestä pakkaa kasseja keltaisen auton takakonttiin.

Vajaa puolet suomalaisista (42 prosenttia) voisi harkita ladattavaa hybridisähköautoa ja yli neljännes (27 prosenttia) täyssähköautoa, jos olisi hankkimassa autoa, selviää LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä. Bensiiniautoa voisi harkita 49 prosenttia vastaajista, dieselautoa 19 prosenttia.

Täyssähköautoa mahdollisena pitävien osuus on noussut selvästi: LähiTapiolan vuonna 2022 teettämässä kyselyssä osuus oli 20 prosenttia. Kyselyt toteutti tutkimusyhtiö Verian (aiemmin Kantar TNS)*.

Tuoreen kyselyn mukaan yleisin sähköauton hankinnassa suomalaisia mietityttävä asia on akkujen kestävyys, jota pohti 56 prosenttia vastaajista. LähiTapiolan autopalveluista ja liikenneturvallisuudesta vastaava johtaja Tapani Alaviiri uskoo, että ihmisten mielikuviin vaikuttaa se, miten paljon huomiota akkuvahingot ovat herättäneet julkisuudessa.

– Sähköautojen kalliit akkuvahingot ovat olleet isosti otsikoissa, vaikka tällaiset vahingot ovat todellisuudessa harvinaisia. On totta, että sähköautojen ajoakuston vaurioita voi olla kallista tai jopa mahdotonta korjata, mutta valtaosa sähköautojen vahingoista on pieniä parkkipaikka- ja peräänajovahinkoja, joiden korjauskustannuksissa ei ole eroa vastaavan ikäisiin ja vastaavasti varusteltuihin polttomoottoriautoihin verrattuna. Sähköautojen akkuteknologia on jo nyt osoittautunut luotettavaksi, mistä kertovat myös niiden pitkät akkutakuut. Ajoakuston korjausmahdollisuudet, varaosien saatavuus sekä korjausosaaminen myös kehittyvät koko ajan.

Motivan mukaan sähköauton akuille annetaan keskimäärin pitkä 5–8 vuoden tai 100 000–200 000 ajokilometrin takuu. Tyypillisesti akku ei hajoa vuosienkaan jälkeen kokonaan, vaan sen toimintakyky laskee.

– Sähköauton akun kestävyyttä voi itse edistää sillä, ettei esimerkiksi seisota täyteen ladattua sähköautoa pitkiä aikoja ajamatta. Valmistajan ohjetta akun lataamisesta korkeintaan noin 80 prosenttiin kannattaa myös noudattaa, ellei täyteen lataamiselle ole tosiasiallista tarvetta, Alaviiri sanoo.

Alavireinen taloustilanne painaa autokauppaa

Suomen teillä kulkee tällä hetkellä noin 250 000 ladattavaa henkilöautoa, ja määrän ennustetaan moninkertaistuvan tulevina vuosina. Autoalan keväällä julkaiseman ennusteen mukaan Suomen autokannassa on vuonna 2030 hieman alle 800 000 ladattavaa henkilöautoa, joista täyssähköisiä on noin 500 000. Ladattavien autojen osuus henkilöautokannasta on tällöin noin 27 prosenttia ja täyssähköautojen 18 prosenttia.

Ennusteen mukaan sähköistymisen eteneminen hidastuu tänä vuonna johtuen talouden matalasuhdanteesta ja korkeista koroista, jotka vähentävät kotitalouksien mahdollisuuksia uusia autojaan. Alkuvuonna henkilöautojen ensirekisteröinnit ovat kaikkiaan jääneet selvästi viime vuoden vastaavista luvuista.

LähiTapiolan kyselyn mukaan hankintahinta on toiseksi yleisin sähköauton hankinnassa mietityttävä asia.

– Auton hankinta on usein kotitalouksien suurimpia hankintoja asunnon jälkeen. On luonnollista, että se mietityttää nykyisessä taloustilanteessa. Käytettyjen sähköautojen keskihinta kuitenkin laski viime vuonna ja tarjonta kasvoi, ja käytettyjen autojen kauppa onkin käynyt vilkkaana, Alaviiri sanoo.

Latauspysähdykset kannattaa suunnitella etukäteen kesälläkin

Kyselyn vastaajista lähes puolta mietitytti myös sähköauton toimintasäde (46 prosenttia) ja latausverkoston kattavuus (44 prosenttia).

Matkareitti ja latauspysähdykset kannattaa suunnitella etukäteen kesäreissuillakin, Alaviiri sanoo.

– Harvaan asutuilla alueilla latauspisteitä on vähemmän, sillä käyttäjiäkin on vähemmän, ja tämä kannattaa ennakoida latauspisteitä suunnitellessa. Ennen tien päälle lähtemistä kannattaa myös tarkistaa, että kaikki lataukseen tarvittavat sovellukset ovat käytössä ja ne on päivitetty. Jos mukana on apukuljettaja, hänenkin kannattaa ladata samat sovellukset, jotta kuljettaja voi keskittyä ajamiseen.

Vinkit sujuvaan kesälomaliikenteeseen sähköautolla:

  • Suunnittele matkareitti ja latauspisteet etukäteen. Tarkista erityisesti latauspisteiden katvealueet, jotta voit ennakoida ja pysähtyä lataamaan ennen niitä.

  • Lataa akku ennen lähtöä.

  • Tarkista, että sinulla on tarvittavat latausoperattoreiden sovellukset ja päivitä ne tarvittaessa viimeisimpiin versioihin. Tarkista myös, että sovelluksiin liitetty maksukortti on voimassa.

  • Jos käytät RFID-tunnisteita eli tägejä, varmista, että ne ovat voimassa ja löytyvät autosta helposti.

  • Pyri lähtemään matkaan ruuhkahuippujen ulkopuolella. Varaa matkantekoon aikaa siltä varalta, että joudut esimerkiksi odottamaan latauspisteellä tai viilaamaan reittisuunnitelmaa. Suunnitellun latauspisteen ruuhkatilanteen voi tarkastaa etukäteen latausoperaattorin sovelluksesta.

  • Jos sinulla on kannettava latauskaapeli tai tason 1 laturi, ota se mukaan. Se voi olla kätevä yllättävissä tilanteissa tai jos latausaseman käyttömahdollisuudet ovat rajalliset.

  • Ota mukaan vähimmäistarpeet, kuten riittävästi vettä, siltä varalta, että jotain yllättävää tapahtuu ja joudut odottamaan. LähiTapiolan vakuutusasiakkaana voit akuuteissa tilanteissa ja matkan keskeydyttyä soittaa Hätäpalveluun, joka palvelee vuorokauden ympäri numerossa 0800 0 4531.

*Vuoden 2024 kyselyyn vastasi 1 092 henkilöä 12.–19.1.2024 välisenä aikana. Kyselyyn vastanneet edustavat Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Haastattelut kerättiin Kantar Forumissa. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin + 3,0 prosenttiyksikköä.

Vuoden 2022 kyselyyn vastasi 5 796 henkilöä 5.–26.1.2022.Kyselyyn vastanneet edustavat Suomen 15–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Haastattelut kerättiin Gallup Forumissa. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin + 1,3 prosenttiyksikköä.