44 prosenttia suomalaisista säästää eläkeaikaa varten – tärkein syy epäluottamus eläkejärjestelmään

LähiTapiolan teettämän tuoreen kyselytutkimuksen mukaan hieman alle puolet suomalaisista (44 %) varautuu eläkeaikaan säästämällä. Eläkesäästäminen on selvästi yleisempää miehillä, joista 53 prosenttia kertoi säästävänsä eläkeajan toimeentuloaan varten. Naisista osuus oli 35 prosenttia. LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 1 092 suomalaista, ja sen toteutti tutkimusyhtiö Verian (ent. Kantar Public) *. Eläkesäästämisestä kysyttiin vastaajilta, jotka eivät olleet eläkkeellä (n=647).

LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro ihmettelee, ettei eläkesäästäjiä ole enemmän.

– Tietysti pienemmästä palkasta on vaikeampi saada säästettyä, mutta kyselyn mukaan 50 000–80 000 euron tuloluokassakin vain puolet säästää eläkeaikaa varten. Suomen eläkejärjestelmässä on paljon hyvää, mutta sanoisin, että se on hidastanut sijoitustaitojen kehittymistä ja osaltaan pitänyt meidät suomalaiset eurooppalaisittain tarkasteltuna suhteellisen köyhinä.

Kyselytutkimuksen mukaan tärkein syy säästää eläkeajan toimeentuloa varten on epäluottamus Suomen eläkejärjestelmää kohtaan. 47 prosenttia kyselyyn vastanneista eläkesäästäjistä mainitsi tämän syyksi säästää. Moni säästää myös, jotta voisi tehdä eläkkeellä enemmän asioita kuin työssä ollessaan (34 % vastaajista), kasvattaa nykyistä elintasoaan (34 %), jäädä pois työelämästä ennen vanhuuseläkkeen alkamista (23 %), säilyttää nykyisen elintasonsa (22 %) tai auttaa jälkikasvuaan rahallisesti (20 %).

– Eläkkeiden ostovoima on säilynyt inflaatioshokissa hyvin, mutta tulevaisuudessa siihen ei ehkä enää luoteta yhtä varauksetta. Huolta on voinut aiheuttaa valmisteilla oleva eläkeuudistus sekä eläkeindeksien mahdollinen jäädytys, jota on väläytetty yhtenä vaihtona julkisen talouden sopeuttamiseen, Nummiaro pohtii.

Eläketurvakeskuksen Eläkebarometri paljastaa, että nuoret ikäluokat luottavat eläkejärjestelmään vähemmän kuin vanhat. Keskuksen laskelmista selviää myös, ettei järjestelmä kohtele sukupolvia tasan: vuonna 1940 syntyneet saavat jokaista maksamaansa euroa vasten yli 5 euroa eläkettä, kun taas vuonna 2010 syntyneillä suhdeluku jää 1,7:ään.

– Laskelman voi esittää myös niin, että 1940-luvulla syntyneet saavat palkansaajien eläkemaksuille 6,6 prosentin reaalituoton ja nykynuoret joutuvat tyytymään 1,8 prosentin tuottoon, Nummiaro havainnollistaa.

Suomessa lakisääteiset työeläkkeet rahoitetaan pääasiassa jakojärjestelmällä, eli vuoden aikana tilitetyt eläkkeet haalitaan saman vuoden työeläkemaksuista. Käytännössä palkkasummasta lohkaistaan siis osa, joka siirretään eläkeläisten tileille.

– Tällaisen jakojärjestelmän perustaminen johtaa helposti siihen, että aluksi eläkemaksut ovat pieniä ja järjestelmän piirissä tehdyt työuratkin jäävät varttuneimmilla lyhyiksi. Tällöin kohtuulliseksi arvioidun eläkkeen saa järjestelmästä suhteellisen pienin maksuin. Järjestelmän kypsyessä ja eläkemaksun noustessa sukupolvierot kuitenkin tasoittuvat.

Suosituin tapa säästää eläkeajan toimeentuloa varten on sijoittaa rahastoihin. LähiTapiolan kyselytutkimukseen vastanneista eläkesäästäjistä 58 prosenttia kertoi säästävänsä rahastoon, 43 prosenttia tilille, 39 prosenttia osakkeisiin ja 24 prosenttia omaan asuntoon. Naisissa tilisäästäjiä on enemmän, miehet taas suosivat enemmän osakkeita.

Nummiaro vertaili suomalaisten suosimia säästötapoja laskemalla, miten osakkeiden, korkosijoitusten, asuntojen, määräaikaisten talletusten ja käteisen rahan arvo on muuttunut vuosituhannen vaihteesta. Edukseen erottuvat osakkeet ja korkosijoitukset.

– Vertailun aikajänne ei suosi osakkeita, koska 2000-luvun alun teknokupla pyyhki niiden arvosta jopa puolet pois. Silti osakkeista on saanut tälläkin ajanjaksolla parhaan reaalituoton: suomalaisista yhtiöistä noin 4,1 prosenttia vuodessa ja maailmalta keskimäärin 3,4 prosenttia vuodessa. Jos eläkesäästönsä sijoitti vuosituhannen alussa Suomen pörssiin, on potin ostovoima tänä päivänä yli kaksi ja puoli kertaa suurempi, Nummiaro laskee.

Ekonomistin mukaan tuotot ovat tällä vuosituhannella seuranneet teoriaa: isommalla riskillä on saanut enemmän, pienemmällä vähemmän.

– Euroalueella matalan riskin yritysjoukkovelkakirjat ovat tuottaneet tällä vuosituhannella noin 1,6 prosenttia vuodessa. Korkean riskin joukkovelkakirjoissa reaalituotto on ollut 2,6 prosenttia.

Nummiaron vertailussa rahan arvo on säilynyt suurin piirtein samana osakeasunnoissa ja määräaikaisissa talletuksissa. Sen sijaan käteisen ostovoimasta on kadonnut lähes 40 prosenttia. Ekonomisti muistuttaa, että eläkesäästämisessä sijoitushorisontti on pitkä. Silloin myös riskiä uskaltaa ottaa enemmän.

– Saman tuoton, mitä eläkejärjestelmä lupaa nykynuorille, olisi tällä vuosituhannella saanut sijoittamalla itse suhteellisen vähäriskisiin korkosijoituksiin. Osakkeista olisikin sitten saanut jo kaksi kertaa enemmän.

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 1 092 suomalaista 12.–19.1.2024 välisenä aikana. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian (ent. Kantar Public). Vastaajat edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Haastattelut kerättiin Kantar Forumissa. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin + 3,0 prosenttiyksikköä.

Säästätkö itse eläkeajan toimeentuloasi varten? (%), n=647
En 50
Kyllä 44
En osaa tai halua sanoa 6
^{Kysymys esitettiin heille, jotka eivät ole eläkkeellä.}

Miksi säästät eläkeajan toimeentuloasi varten? (%), n=278
Eläkejärjestelmämme on epävarmalla pohjalla 47
Haluan matkustella ja tehdä eläkkeellä enemmän asioita kuin työssä ollessani 34
Tiedän eläkkeeni tason ja haluan kasvattaa eläkeajan elintasoani nykyisestä 34
Haluan jäädä pois työelämästä ennen varsinaisen vanhuuseläkkeeni alkamista 23
Tuleva eläkkeeni on pieni ja en halua karsia nykyisestä elintasostani 22
Haluan auttaa jälkikasvuani rahallisesti myös eläkkeellä ollessani 20
Ei mikään edellä mainituista 4
En osaa sanoa 3
^{Kysymys esitettiin heille, jotka sanoivat säästävänsä eläkeajan toimeentuloaan varten.}

Miten säästät eläkeajan toimeentuloasi varten? (%), n=278
Säästän rahastoon 58
Säästän tilille 43
Säästän osakkeisiin 39
Olen säästänyt omaan asuntoon 24
Säästän eläkevakuutukseen 19
Olen ostanut sijoitusasunnon 14
Säästän sijoitusvakuutukseen 13
Olen hankkinut muuta myytävää omaisuutta 9
Odotan saavani riittävän suuren perinnön 7
Työnantajani on ottanut erillisen eläkevakuutuksen 3
Odotan puolisoni elättävän minua 1
Jotenkin muuten 5
En mihinkään edellä mainituista 0
En osaa tai halua sanoa 4
^{Kysymys esitettiin heille, jotka sanoivat säästävänsä eläkeajan toimeentuloaan varten.}

^{Tämä kirjoitus on LähiTapiola Varainhoito Oy:n laatima ja perustuu sen näkemyksiin taloudesta ja sijoitusmarkkinasta. Kirjoituksen sisältämät arviot, tiedot ja mielipiteet perustuvat LähiTapiola Varainhoidon omiin laskelmiin tai lähteisiin, joita LähiTapiola Varainhoito pitää oikeina ja luotettavina. Tätä kirjoitusta ei tule yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana eikä siinä esitettyä tietoa ole tarkoitettu kehotukseksi käydä kauppaa sijoitustuotteilla tai palveluilla.}