Työkyvyttömyys 40-vuotiaana voi tietää yli kolmannesmiljoonan tulonmenetyksiä – vain kolmasosa suomalaisista varautunut
LähiTapiolan kyselystä selviää, että joka kolmas suomalainen ajattelee taloudellisen varautumisen olevan ensisijaisesti yhteiskunnan vastuulla työkyvyttömyyden riskin osalta. Ainoastaan 33 prosenttia suomalaisista on varautunut työkyvyttömyyteen taloudellisesti.
– Onhan se hurjaa, että 59 prosenttia suomalaisista ei ole varautunut työkyvyttömyyden varalle lainkaan, johtaja Veera Lammi LähiTapiola Henkivakuutusyhtiöstä hämmästelee kyselyn tuloksia.
Vuonna 2022 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi lähes 17 900 suomalaista. Eläkkeelle siirtyneiden keskiarvoikä oli lähes 53 vuotta. Tyypillisin syy eläkkeelle jäämiseen olivat tuki- ja liikuntaelimien sairaudet. Työkyvyttömyyseläke on keskimäärin 1 171 euroa kuukaudessa.
– Pitäisi varmistaa, ettei työkyvyttömyys pääse yllättämään taloudellisesti. Usein ongelmana on, että menot voivat sairastelun myötä kasvaa, mutta tulot tippuvat pysyvästi, koska palkkatuloja ei tule, Lammi sanoo.
Työkyvyttömyys tulee kalliiksi – suurin huoli liittyy lainaan
Työkyvyttömyyden kohdatessa tulevaisuuden suunnitelmat menevät monin tavoin uusiksi. Tyypillisin huolenaihe liittyy lainasta selviämiseen. Esimerkiksi viime vuonna suomalaisilla asuntokunnilla oli keskimäärin lainaa 110 000 euroa.
– Jos työkyvyttömyys on pysyvää, pohdittavaksi tulee myös, mitä se tarkoittaa loppuelämän kannalta. Nuorelle ihmiselle vaikutus voi olla satojatuhansia euroja koko työuran näkökulmasta, Lammi pohtii.
LähiTapiola Henkivakuutusyhtiön tuore laskelma kertoo, että työkyvyttömyys vie tuloista huomattavan osan. Laskelmassa tarkasteltiin, mitä työkyvyttömyyseläkkeelle joutuminen tarkoittaisi keskituloiselle henkilölle, jonka bruttopalkka on noin 3 800 euroa kuussa.1 Työkyvyttömyyseläkkeellä nettotulot laskisivat noin tuhat euroa kuukaudessa ja jäisivät alle 1 700 euroon. Jos tällainen henkilö joutuisi työkyvyttömäksi 40-vuotiaana, hänen ansionmenetyksensä eläkeikään mennessä olisivat yli kolmannesmiljoona euroa (noin 360 000 €).
– Kolmannesmiljoonan säästäminen on monelle käytännössä mahdotonta, joten vaihtoehtoja tilanteeseen tulee ehdottomasti pohtia ajoissa, Lammi kehottaa.
Varautuminen sekä yksilön että yhteiskunnan vastuulla
Kolmasosa LähiTapiolan kyselyyn vastanneista koki, että yhteiskunta on ensisijaisesti vastuussa taloudellisesta varautumisesta työkyvyttömyyteen. 14 prosentin mielestä vastuu on etenkin yksilöllä, ja 45 prosenttia mielsi sen jakautuvan näiden kahden välillä.
– Suomalaiset eivät enää odota, että yhteiskunta kantaa koko vastuun ja pohtivat sitä, mikä on riittävä taso oman talouden turvaamiseen, Lammi tulkitsee kyselyn tuloksia.
Niistä LähiTapiolan kyselyyn vastanneista, jotka olivat varautuneet työkyvyttömyyteen, 51 % kertoi tehneensä sen vakuutuksen muodossa. Lähes puolet (49 %) kertoi varautuneensa säästämällä tilille tai sijoittamalla.
– Työkyvyttömyys vaikuttaa esimerkiksi tulevaan eläkkeeseen, joten kannattaa miettiä, riittääkö pelkkä säästäminen tai sijoittaminen kattamaan ansionmenetykset, Lammi kehottaa.
– Pysyvän työkyvyttömyyden vakuutuksessa vakuutusturva mitoitetaan suuruudeltaan sellaiseksi, että maksettava kertakorvaus mahdollistaa esimerkiksi asuntolainan maksamisen, hän muistuttaa.
LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen osallistui toukokuussa kaikkiaan 2 129 suomalaista. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Kantar.
1) Tilastokeskuksen arvio kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan keskiansioista, jotka sisältävät myös kalenterivuoden aikana maksetut tulospalkkiot jaettuna kuukautta kohden.