Kotien yleisimmistä tulipaloista uutta tietoa – Liedellä syttyvät ruoan lisäksi kahvinkeittimet ja mikrokuvut

Kodin tulipalot saavat usein alkunsa keittiöstä. Pelastustoimen tilastojen mukaan asuinrakennuspaloja syttyy vuosittain noin 2 800, ja niistä 800–900 liittyy lieteen. Pelkkä tyhjä liesi ei silti yksinään ole yleensä syypää palon roihahtamiseen.

– Ylivoimaisesti suurin syy keittiön tulipaloon on se, että liedellä tai sen läheisyydessä on ylimääräisiä asioita, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tutkija Laura Kuurne kertoo.

Kärähtänyt ruoka ja kuuma rasva aiheuttavat vuodessa satoja tulipaloja. Kokkauksen jälkeen jäähtynyt ruoka tulisi ottaa pois liedeltä. Liedellä syttyy myös tavaroita, jotka eivät sinne kuulu. Näistä yleisimpiä ovat muoviastiat, kahvinkeitin, vedenkeitin, mikrokupu, leikkuulauta, patalappu ja tuttipullo.

Tutkija on huomannut monissa asuntojen vuokrailmoituksissa kuvia keittiöistä, joissa liedellä on tavaraa.

– Valitettavan monelle se on normaali näky, mutta itse saan siitä slaagin, koska tiedän, miten yleisiä keittiöstä lähteneet tulipalot ovat. Pienissä asunnoissa säilytystila on toki vähissä, mutta sitä suuremmalla syyllä olisi syytä kiinnittää huomiota lieteen liittyviin paloriskeihin, Kuurne sanoo.

Ylimääräinen tavara liedellä tai sen välittömässä läheisyydessä aiheuttaa tulipaloja eri syistä. Tuoreen tutkimuksen mukaan lapsi, lemmikki tai rollaattori voi tökkäistä lieden vahingossa päälle. Joskus taas kokatessa laitetaan päälle väärä levy, jolla sattuukin olemaan ylimääräistä tavaraa.

Myös kotieläinten aiheuttamista liesipaloista 67 prosenttia johtui siitä, että ihminen on jättänyt ylimääräisiä tavaroita liedelle. Tavarat ovat syttyneet, kun lemmikki on saanut lieden päälle vahingossa.

Tiedot selviävät tänään julkaistusta tutkimuksesta, jossa SPEK on analysoinut vakuutusyhtiö LähiTapiolan ja pelastustoimen onnettomuustietoja. Vakuutusyhtiölle ilmoitetut vahingot antavat aiempaa tarkempaa kuvaa esimerkiksi palojen syttymistilanteista ja vahinkojen laajuudesta. Monista vaaratilanteista ei tehdä ilmoitusta hätäkeskukseen, jos palo ei leviä.

– Tärkeintä liesipaloissa on muistaa, että näitä sattuu kenelle tahansa. Tutkimuksen mukaan vaaratilanteita tapahtuu ihan tavallisten kotien arjessa, eikä kyse ole vain riskiryhmistä. Jokaisen olisi hyvä miettiä, miten toimii keittiössä turvallisella tavalla, toteaa LähiTapiola Pirkanmaan korvausjohtaja Antti Määttänen .

Valvomaton ruoanlaitto ja rasvapalo olivat yleisiä syitä siihen, miksi tulipalo pääsee alkamaan keittiössä.

Tyypillisissä tilanteissa ihminen poistuu toiseen huoneeseen hoitamaan muita asioita siksi aikaa, kun liesi kuumenee tai ruoka valmistuu liedellä. Ruoanlaiton keskeyttää myös välillä ovikello, puhelin tai lapsi. Kun ruoka tai öljy ylikuumenee yksin liedellä, se voi syttyä tuleen eikä tilanteeseen aina reagoida ajoissa. Rasvan aiheuttamat palot voivat eskaloitua nopeasti.

Monissa tapauksissa ruoanlaitto on unohtunut ihmisten mielestä ja siihen on havahduttu vasta, kun ruoka on alkanut käryttää tai palovaroitin soi. Toimiva palovaroitin kotona on kokkaajalle tärkeä.

Tutkimuksessa tuli lisäksi esiin useita tilanteita, joissa oli kaksi onnettomuuteen johtanutta syytä, kuten liedellä ylimääräistä tavaraa ja samalla vahingossa väärä levy päällä.

– Näissä tapauksissa paloa ei olisi todennäköisesti syttynyt, jos liedellä tai sen välittömässä läheisyydessä ei olisi ollut ylimääräistä, tutkija Kuurne toteaa.

– Siinä ottaa aina riskin, kun jättää ruoanjämät tai laittaa ylimääräistä tavaraa liedelle tai pöydälle sen viereen. Tärkein viesti onkin, että liesi ei ole säilytyspaikka, Kuurne sanoo.

Liesipalojen määrä on kokonaisuudessaan vähentynyt tasaisesti vuosien 2017–2020 aikana sekä vakuutusyhtiön että pelastustoimen tilastojen perusteella. Niitä tapahtuu silti vuosittain useita satoja. Liesipalon kustannukset voivat vakuutusyhtiön tietojen mukaan vaihdella aina joistain sadoista yli miljoonaan euroon.

Monissa tapauksissa ihmiset pystyvät itse sammuttamaan tulipalon, jos he huomaavat palon ajoissa ja osaavat sammuttaa sen käsisammuttimella, sammutuspeitteellä tai esimerkiksi rasvapalon kuivalla kattilalla.

– Kattilankansi ei tutkimuksen perusteella muistu ihmisille mieleen alkusammutuskeinona, vaikka se on helposti kaikkien käsillä. Kuiva kattilankansi on halpa tapa sammuttaa erityisesti rasvapalo, joka on kallein ja usein vaarallisin keittiön tulipaloista, Antti Määttänen kommentoi.

Suurimmassa osassa tapauksia liesiturvalaite ja induktioliesi olisivat ehkäisseet palon. Liesivahti on näistä tehokkain. Se havaitsee alkavan palon lämpötilamuutosten perusteella, ja hälyttää ja sammuttaa lieden, jos hälytykseen ei reagoida. Myös liesityypillä on vaikutusta turvallisuuteen.

Tutustu tutkimusraporttiin: Liesipalot vakuutusyhtiölle tehtyjen vahinkoilmoitusten näkökulmasta

Tutkimuksessa analysoitiin LähiTapiolalle vuosina 2017–2020 koti- ja yritysvakuutuksista tehtyjä vahinkoilmoituksia ja verrattiin niitä pelastustoimen PRONTO-tietokannan tietoihin samalta ajanjaksolta. LähiTapiola rahoitti tutkimuksen, koska yhtiö haluaa auttaa kotien tulipalojen ja vaaratilanteiden ehkäisyssä.