Puolet suomalaisista uskoo pärjäävänsä viitebudjetilla – asumisen kulut tuottavat eniten epäilyjä

Talous25.9.2023

Iso osa suomalaisista arvelee, että he pärjäisivät hyväksyttävään elintasoon riittävällä viitebudjetilla. Pääkaupunkiseudulla asuvalle yksineläjälle se tarkoittaisi reilua 1500 euroa kuussa.

Kuinka suurella kuukausisummalla pystyisit elämään? Suomalaisten hyväksyttävään elintasoon riittävä budjetti päivitetään vuosittain ja sen mukaan yksinelävän pääkaupunkiseutulaisen pitäisi pärjätä reilulla 1 500 eurolla kuussa ja nelihenkisen lapsiperheen enintään runsaalla 3 600 eurolla kuussa. Muualla Suomessa asuville budjetit ovat joitakin satoja euroa pienemmät.

LähiTapiola kysyi suomalaisilta, pärjäisivätkö he viitebudjettien antamalla rahamäärällä. Tulos on optimistinen: 50 prosenttia vastanneista uskoi pärjäävänsä rahamäärällä, joka on arvoitu riittävän heidän elämäntilanteeseensa.

Miehet ovat naisia aavistuksen verran optimistisempia. Selvemmät erot ovat ikäluokkien välillä, etenkin kyselyn nuorimmista vastaajista 64 prosenttia arvioi pärjäävänsä viitebudjetilla. Sen sijaan vähiten optimismia oli 45–54-vuotiaissa vastaajissa.

- Kyselyn pienimmässä tuloluokassa, eli talouden bruttovuositulojen ollessa alle 20 000 euroa, 66 prosenttia sanoo pystyvänsä elämään viitebudjetilla. Talouden bruttovuositulojen noustessa yli 50 000 euron enää 45 prosenttia uskoo pystyvänsä elämään viitebudjetilla. Pienemmillä tuloilla myös arjen jatkuva kulurakenne on täytynyt rakentaa matalammaksi, jolloin ollaan jo lähtökohtaisesti lähempänä viitebudjettia tai jo sen alla. Isommilla tuloilla elämäntyyli tai esimerkiksi asumisen valinnat voivat johtaa rakenteellisesti korkeampiin menoihin, joista tinkiminen huomattavasti totuttua pienempiin viitebudjetteihin voi osoittautua hyvinkin vaikeaksi, LähiTapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro muotoilee.

Keskituloisille viitebudjettiin siirtyminen voi mahdollistaa jopa menojen puolittamisen, jos aiemmin menot ovat vastanneet tuloja, Nummiaro arvioi. Tämä tarkoittaa 50 prosentin kuukausittaisia säästöjä, kun siirtyy käyttämään rahaa ainoastaan viitebudjetin määrittämiin perustarpeisiin, eli suojaan, lämpöön, ravintoon, lääkkeisiin sekä välttämättömään liikkumiseen.

-Viitebudjetilla eläessä joutuu jättämään suurempia hankintoja väliin, joten menojen puolittaminen voi pidemmällä ajalla tulle hyvin vaikeaksi, kun kulumista ja korvaustarpeita ilmaantuu. Oman talouden budjetointi auttaa hahmottamaan, mitä realistisesti ja pysyvästi pystyisi säästämään. Pienituloisten on kuitenkin miltei mahdotonta säästää näin paljon kohtuullisen hyvinvoinnin samalla säilyttäen.

Katso kaikki viitebudjetit täältä

Asumisen ja ruuan kuluissa eniten epävarmuutta

Iso osa viitebudjettien aluekohtaisista eroista selittyy asumisen kustannuksilla. Viitebudjeteissa Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun vuokramäärä on arvioitu useita satoja euroja korkeammaksi kuin muualla Suomessa. Esimerkiksi yksin asuvan vuokraksi on arvioitu pääkaupunkiseudulla lähes 800 euroa kuukaudessa, kun vuokra-arvio suurissa yliopistokaupungeissa on runsaat 500 euroa ja muualla Suomessa runsaat 400 euroa.

Arjen katsaus -kyselyssä asuminen olikin viitebudjetin osa-alueista eniten epävarmuutta aiheuttanut kulu. Enemmän kuin joka kolmas kyselyyn vastannut epäili, että asumiseen arvioitu kulutaso voi olla vaikea toteuttaa. Enemmistö vastanneista ennakoi, että asumiseen tarvittaisiin ainakin 200 euroa enemmän kuukaudessa.

- Asuminen lohkaisee isoimman osan kotitalouksien keskimääräisestä budjetista, esimerkiksi kuluttajahintaindeksissä sen osuus on 27 prosenttia. Viitebudjetti perustuu vuokra-asumiseen, mutta omistusasujilla on erilainen kulurakenne, josta voi olla käytännössä aika vaikea tinkiä, etenkin jos korkokulut ovat nousseet. Lisäksi asumisen kustannukset ovat paikka- ja kiinteistöriippuvaisia, joten kalliimmin asuville keskimääräiset viitearvot ovat aina vaikeita saavuttaa, koska se käytännössä tarkoittaisi asumismuodon muutosta.

Kyselyn mukaan merkittävä osa vastanneista epäili myös, että toteuttamisvaikeuksia saattaisivat tuottaa ruokaan ja muuhun asumiseen, kuten sähköön, veteen ja vakuutuksiin viitebudjeteissa arvioidut rahamäärät. Esimerkiksi ruokaan on viitebudjetissa budjetoitu runsaat 200 euroa iästä ja sukupuolesta riippuen, kun nelihenkisessä perheessä budjetti lähentelee tuhatta euroa.

Kyselyn mukaan suomalaisten mielestä autoilun kustannukset on arvioitu viitebudjetissa alakanttiin. Kyselyssä joka neljäs oli sitä mieltä, että budjetin antama rahamäärä ei tule riittämään autoiluun. Enemmistön mielestä kuukausibudjettiin pitäisi lisätä ainakin 200 euroa lisää. Viitebudjetissa autoilun kustannuksiksi oli arvioitu 416 euroa kuussa.

LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselyn toteutti Kantar Public. Kyselyyn vastasi 19.-25.5.2023 välisenä aikana 2 129 henkilöä, jotka edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Kyselyn virhemarginaali on +/- 2,1 prosenttiyksikköä.

Näin voit säästää menoissa – Lue ekonomistin vinkit

1.
Tee budjetti ja täytä säännöllisesti. Budjetti ja sen seuraaminen auttavat hahmottamaan, mihin rahat menevät. Isoimmat ja tärkeimmät menot kannattaa luokitella omiksi erikseen ja pitää ne omilla riveillään. Muut kulut voi niputtaa välttämättömyysjärjestyksessä isompiin ryhmiin.
2.
Käy läpi kaikki menot. Kokoa ensin olennaiset menot, tulot, varat ja velat useiden kuukausien ajalta. Käy kaikki menot läpi tarkasti. Tietoisuus omasta taloudesta on budjetoinnin tärkein vaihe. Korttimaksaja voi helposti seurata menoja tiliotteesta.
3.
Harkitse, mistä voisit säästää. Selvitä, käytätkö rahaa esimerkiksi turhiin ylimääräisiin palveluihin. Voisiko niistä säästää? Arjen ylellisyydet voivat syödä tulevaisuuden perustarpeista. Älä sivuuta vaikeita aiheita, esimerkiksi päihde- ja peliriippuvuudet kaatavat monen talouden.
4.
Vertaile ja kilpailuta myös välttämättömiä. Välttämättömistä menoistakin voi säästää vertailemalla tai kilpailuttamalla. Oletko kilpailuttanut sähkölaskusi tai vakuutukset, entä voisitko käyttää pyörää autoilun sijaan? Syötkö usein eineksiä tai pikaruokaa, olisiko ostoskorissasi muutettavaa? Vertaile kulutustasi viitebudjetteihin.
5.
Kun budjetin tulot ylittävät menot, säästät. Parin kolmen kuukauden nettopalkka on hyvä pahan päivän puskuri. Säästämismahdollisuudet vaihtelevat elämänvaiheiden mukaan ja joskus säästöjä käytetään tuomaan elämänturvaa. Tilisäästäminen tarjoaa varman ostovoimatappion, joten harkitse säännöllistä rahastosäästämistä.
6.
Voisitko hankkia lisätuloja? Jos rahaa ei jää käteen ja säästämismahdollisuuksia ei ole, pohdi lisätulojen hankkimista. Lyhyellä aikavälillä se voi olla mahdollista lisätöitä hankkimalla, pitkällä aikavälillä vaikkapa lisäkoulutuksella. Lisää tuloja voi saada myös vuokraamalla omaisuuttaan – onko sinulla esimerkiksi mökki tai asuntoauto, jota voisi vuokrata aika-ajoin?

Ajankohtaista

Elämänturva12.12.2024Sairauspäivärahan leikkaus osuu tuhansilla euroilla keskituloisiin – pitkä sairastuminen vie tuloista yli kolmanneksen mediaanipalkalla

Kelan sairauspäivärahan laskentaa muutetaan 1.1.2025. Leikkaus tietää keskimäärin 17 prosentin vähennystä sairauspäivärahan määrään sen kohteeksi joutuvissa tuloluokissa. Sairastuminen on taloudellinen tuplariski, ja hoidon viivästyminen voi tietää nopeasti kertautuvaa toimeentulo-ongelmaa.

Elämänturva11.12.2024Green Cardin voi esittää vuoden alusta alkaen myös digitaalisesti

Green Cardin eli Vihreän kortin voi esittää 1.1.2025 alkaen joko paperisena tai suoraan mobiililaitteen kuten matkapuhelimen näytöltä. Uudistus tuo joustavuutta kuljetusyrityksille sekä niille, jotka matkustavat omalla ajoneuvolla Suomen rajojen ulkopuolelle.

Terveys11.12.2024Hoitoonpääsyn haaste ei ole yksin julkisen terveydenhuollon ongelma, myös terveysvakuutusten kannattavuus on heikko – ”Vastakkainasettelu julkisen ja yksityisen terveydenhuollon sekä vakuutusten välillä turhaa”

Tuoreen kyselyn mukaan 82 prosenttia suomalaisista hakeutuisi ensisijaisesti julkiseen terveydenhuoltoon, jos vakuutusta tai mahdollisuutta työterveys- tai opiskelijaterveydenhuoltoon ei olisi, kerrottiin LähiTapiolan mediatilaisuudessa.

Katso lisää ajankohtaisia