Suomalaiset tyrmäävät eläkeindeksien leikkauspuheet – ”Riittävä turva rakentuu työeläkkeen ja omaehtoisen säästämisen yhteistyönä”

Suomen uuden hallituksen tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta yhteensä kuudella miljardilla eurolla vaalikauden aikana. Hallitus haluaa säästöjä myös eläkejärjestelmästä, vaikka ohjelmassaan se vasta haluaa aloittaa kolmikantaisen valmistelutyön työeläkelainsäädännön muutoksista.

Jo keväällä valtiovarainministeriö esitti muun muassa, että indeksisidonnaisista menoista voisi säästää nettona noin 1,5 miljardia euroa neljän vuoden aikana, jos indeksikorotuksia pienennettäisiin prosenttiyksiköllä vuodessa neljän vuoden aikana. Isoin säästö saataisiin työeläkeindeksin pienentämisestä.

Isolle osalle suomalaisista työeläkeindeksiin kajoaminen ei käy. LähiTapiolan teettämässä Arjen katsaus –kyselyssä yli kahdesta tuhannesta vastaajasta 58 prosenttia oli sitä mieltä, että eläkeindekseistä ei saa leikata osana sopeutuspakettia. Vain joka kuudes vastaaja olisi valmis leikkauksiin. Hieman enemmän kuin joka neljäs ei osannut sanoa kantaansa.

Selvimmin leikkauksia ovat vastaan eläkeläiset ja eläkeikää lähestyvät vastaajat. Nuorimmista alle 25 –vuotiaista vastaajista 21 prosenttia kannattaa ja 39 prosenttia vastustaa leikkauksia.

- Suomalaiset ovat valmiita hyväksymään kipeitäkin toimia julkisen talouden tasapainottamiseksi ja kaikkein mieluisimpana keinona kansa pitää julkisten menojen ja palveluiden leikkaamista, näin todettiin jo pari vuotta sitten Arjen Katsaus -kyselyssä. Kuin todistuksena tästä eduskuntavaalitkin voitettiin lupaamalla tasapainottaa julkinen talous (VM:n 6+3 mallin mukaan) ja nimenomaan menoja suitsimalla. Mutta sitten tulee aika täydellinen takinkääntö, sillä eläkemenoista harva on valmis leikkaamaan. Sopeutuksen konkretisoituessa ja osuessa omaan nilkkaan mielipiteet voivat muuttua, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

- Esimerkiksi ikäluokassa 65-74 –vuotiaat vain 6 prosenttia vastaajista hyväksyy eläkeindeksin leikkauksen ja 81 prosenttia vastustaa (loput 15 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa). Tulokset ovat ymmärrettäviä, kun jo eläkkeellä olevilla ei ole enää mahdollisuutta elinkaaren aikana varautua paremmin eläkevuosiin. Toisaalta kotitalouksien varallisuus on keskittynyt voimakkaasti vanhemmille sukupolville, joten osalla eläkeläisistäkin olisi hyvä mahdollisuus osallistua julkisen talouden tasapainottamistalkoisiin.

Nummiaro muistuttaa, että eläkesopeutuksen vastustajat voivat toistaiseksi huokaista helpotuksesta, sillä hallitusohjelmassa ei linjattu pikaisista eläkeindeksileikkauksista, vaan eläkeuudistuksen valmistelusta. Keinoista nostettiin ensimmäisenä esiin eläkevarojen sijoittamisen kehittäminen parempien tuottojen saamiseksi. Lisäksi mainitaan ”sääntöpohjaisen vakautusjärjestelmän” kehittäminen. Tämä Nummiaron mukaan voi hyvin sisältyä jonkinlainen indeksijarru, jossa työeläkeindeksejä voitaisiin heikentää eläkejärjestelmän rahoitustasapainon palauttamiseksi.

Vakautusjärjestelmään voi liittyä muitakin keinoja, kuten elinaikakertoimen tapainen eläkeoikeuden tarkistus, eläkeiän alarajan nosto tai muu työurien pidentymiseen tähtäävä malli. Lisäksi uudistuksessa todennäköisesti mietitään eläkkeiden karttumasääntöjen heikennyksiä, kuten työttömyyden ja perhevapaiden aikana kertyviä eläkeoikeuksia.

-Aikataulu näyttää siltä, että parissa vuodessa voitaisiin saada uudistuslinjat sovituksi, mutta voimaantulo asettunee aikaisintaan vuoden 2027 tienoille, eli noin 10 vuoden kuluessa edellisestä isommasta vuoden 2017 uudistuksesta. Eli toisaalta vielä on ihan hyvin aikaa varautua oman talouden kannalta.

Arjen katsaus –kyselyssä kysyttiin myös suomalaisten mielipidettä, miten työeläkeindeksin tarkistusmalli tulisi määräytyä. Se on vaikea kysymys, sillä enemmistö vastaajista eli 38 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

Nykyisin työeläkeindeksikorotuksia tehdään mallilla, jossa hintatason muutokset eli inflaatio vaikuttaa 80 prosentin painolla ja palkansaajien ansiotason muutokset 20 prosentin painolla. Arjen katsaus –kyselyssä nykymallia kannatti 13 prosenttia vastaajista.

Joka kymmenes vastaaja olisi valmis muuttamaan sekä inflaation että palkkojen painoarvon 50 prosenttiin.

Ainoa selvä leikkauskohta suomalaisten mielestä ovat suuret eläkkeet, joilta indeksikorotukset voisi poistaa. Kyselyssä tätä mieltä oli 21 prosenttia vastaajista.

- Työeläkeindeksin painoista käytiin reilut puolitoista vuotta sitten vilkasta keskustelua, kun Kimmo Kiljunen (sdp) esitti nykyisen ns. taitetun indeksin (inflaatio 80% ja palkat 20%) palauttamista aiemmin käytössä olleeseen puoliväli-indeksiin (inflaatio 50% ja palkat 50%). Pitkässä juoksussa palkat nousevat inflaatiota enemmän, joten puoliväli-indeksi toimisi indeksikiihdyttimenä (käänteinen indeksijarru) lisäten eläkeläisten ostovoimaa, mutta heikentäen eläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä. Kansan tuomiossa nykymalli selviytyi paremmin 13 prosentin kannatuksella puoliväli-indeksi jäädessä 10 prosentin kannatukseen. Vastuullinen taloudenpito niukasti voitti.

Kyselyssä oli kolme erilaista indeksimallia, jotka nostavat eläkemenoja vähemmän kuin nykymalli. Nummiaron mukaan mallien yhteenlaskettu kannatus oli 17 prosenttia, joten indeksijarru näyttäytyy tässä kysymyksessä paljon hyväksytymmältä kuin yllä esitettiin.

-Koko kysymys voi olla kansan syville riveille aika vaikea, kuten suuri ”en osaa sanoa” vastauksen määrä vihjaa. Voi myös olla mahdollista, että osa on tulkinnut edellisen kysymyksen ”leikkauksen” pessimistisesti eläkkeitä pienentävä toimena, vaikka indeksijarrun idea on vain hidastaa eläkkeiden kasvua. Joka tapauksessa eniten kannatusta sai malli, jossa eläkkeitä käytännössä nostetaan yleensä inflaatio verran, paitsi jos inflaatio on suurempi kuin palkankorotukset, niin eläkkeitä nostettaisiinkin maltillisemmin vain palkkojen verran. Tällä mallilla nykyisen kaltaisessa inflaatioshokissa eläkkeiden ostovoima säilyisi heikommin, mikä lisäisi omaehtoisen eläkeaikaisen varautumisen tärkeyttä.

Kyselyn selvä ykkönen oli vaihtoehto, jossa isommilta eläkkeiltä poistetaan indeksikasvu, eli jarrutus kohdennetaan isojen elinkaaritulojen kautta ansaittuihin isoihin eläkkeisiin.

-Tulos ei ole yllätys, sillä aiemmin Arjen katsaus -kyselystä on käynyt selväksi, että eläkekatto on kansan suursuosikki eläkejärjestelmän kehittämiseksi. Isot eläkkeet näyttävät aiheuttavat eriarvoisuuden tunnetta, etenkin kun isoja eläkkeitä saavat ovat yleensä muutenkin vauraita. Mielenkiintoista onkin nähdä, selvitetäänkö eläkeuudistuksen valmistelussa esimerkiksi ns. taitettua eläkekattoa, jolloin eläkeoikeuden kertyminen pienenisi tulojen kasvaessa. Jos pitäisi arvata, luulisin, että aihe sivuutetaan, koska eläkejärjestelmän periaatteiden katsotaan taipuvan heikosti tulonsiirtoihin, joiden ajatellaan kuuluvan verotuksen kentälle.

Vaikka indeksikorotusmallista harvalla on selkeää mielipidettä, eläkkeiden taso on suuri huolenaihe. Kyselyn mukaan puolet vastanneista on huolissaan oman eläkkeensä tasosta.

Eniten taso huolettaa jo työelämässä olevia sekä eläkeikää lähestyviä. Sen sijaan kyselyn nuorimmista vastaajista 50 prosenttia sanoi, ettei oman eläkkeen taso huoleta heitä.

- Eläkejärjestelmästä turhan usein esitetään kauhuskenaarioita. Ei se mihinkään kaatumassa ole, vaan edelleen tarjoaa vähintään perustoimeentulon. Mutta näyttää siltä, että eläkelupaus on ollut hiukan liian suuri tuleviin sukupolviin ja heidän pyörittämäänsä kansantalouteen suhteutettuna, joten järjestelmän kestävyyttä parantava eläkeuudistus jälleen tarvitaan. Syntyvyys on kehittynyt heikosti, mutta viime vuonna maahanmuutto paikkasi väestörakenteen rapautumista, Nummiaro sanoo.

- Toinen järjestelmää tukeva tekijä on ollut hyvät sijoitustuotot. Eläkejärjestelmän varat on jatkossa tavoitteena sijoittaa entistä tuottohakuisemmin. Sijoitusreseptiä kannattaa monistaa myös omaehtoisena eläkevarautumiseen. Riittävä elämänturva rakentuu varmimmin lakisääteisen työeläkkeen ja omaehtoisen säästämisen ja sijoittaminen saumattomana yhteistyönä. Nuorilla on aikaa varautua, joten huolet ovat pienemmät. Paine näyttää olevan suurin 40-50 -vuotiailla, mutta silloinkin aloittamalla ehtii vielä hyvin kerryttää lisäturvaa eläkejärjestelmän yskimisen varalle.

LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn toteutti Kantar Public. Kyselyyn vastasi 19.-25.5.2023 välisenä aikana 2 129 henkilöä, jotka edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Kyselyn virhemarginaali on +/- 2,1 prosenttiyksikköä.