<link rel="stylesheet" href="/cs/chat/stylesheets/lahitapiola-chat.css"/>
Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen
Talous 10.7.2023

Suomalaisten varallisuus tuottaa taas aiempaa vähemmän – kuilu pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä kasvaa

Suomalaisten varallisuuden tuotto kääntyi laskuun vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, ilmenee LähiTapiola Varainhoidon laskelmista. Oman asunnon arvon lasku painaa varallisuuden kehitystä. LähiTapiolan ekonomisti Hannu Nummiaron mukaan erityisesti Itä-Suomessa kehitys on vaikea.

Suomalaisten varallisuuden tuotto kääntyi laskuun vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. LähiTapiola Varainhoidon ekonomistin Hannu Nummiaron laskema varallisuusindeksi kertoo suomalaisten varallisuuden keskimääräisen, kumulatiivisen tuoton laskeneen 13 600 euroon per kotitalous, kun edellisellä neljänneksellä tuotto oli yli 15 000 euroa.

Tuoton laskua selittää oman asunnon arvon lasku. Vielä korona-aikana oman asunnon tuotto kipusi lähes käsi kädessä rahoitusvarallisuuden eli talletusten, rahasto-osuuksien ja pörssiosakkeiden kanssa ylöspäin. Rahapolitiikan selvä kiristyminen ja sota Ukrainassa ovat kääntäneet asuntovarallisuuden tuoton selvään laskuun.

Myös rahoitusvarallisuudessa korona-aikainen nousukiito on ohitettu. Mutta rahoitusvarallisuudessa tuoton laskukausi päättyi viime vuoden syksyllä ja on siitä asti kivunnut lähes yhtäjaksoisesti ylöspäin.

- Kotitalouksien varallisuusindeksi tuo hyvin esiin viime vuosikymmenen kolme varallisuuden aikakautta. Ennen koronaa vietettiin alueellisen eriytymisen aikaa, jota tahditti pääkaupunkiseudun reilusti nousevat ja muualla Suomen lievästi laskevat osakeasuntojen (kerros- ja rivitalot) hinnat. Tällä periodilla omakotitalojen hinnat laskivat kautta maan, mutta voimakkaammin syrjäisemmillä seuduilla ja etenkin Itä-Suomessa. Muuttoliike ja aluetalouden erkanevat näkymät jakoivat asunnon omistajat eri laareihin, toisilla kodin arvo nousi luoden varallisuutta ja vaihtoehtoja elämänmuutoksin elinkaaren edetessä, ja toisilla varallisuus laski, ellei ollut riittävästi tasapainottavia rahastoja ja osakkeita, Nummiaro selittää.

Nummiaron mukaan korona-aikana ensisäikähdys laski ensin lyhyesti varallisuutta, mutta elvyttävän raha- ja finanssipolitiikan tuella alkoi noin kahden vuoden erittäin suotuisa varallisuusralli. Korona johti asumistarpeiden uudelleenarviointiin ja omakotitalojen arvonnousun ryydittämään varallisuuden yhtäaikaiseen nousuun kaikkialla Suomessa. Tästä huolimatta varallisuus jatkoi keskittymistä pääkaupunkiseudulle, joka vaurastui voimakkaammin sekä asuntojen että isompien sijoitussalkkujen ansiosta.

-Kolmannen vaiheen käynnistivät sota, inflaatio ja rahapolitiikan historiallisen nopea kiristäminen. Sijoitusten ja asunnon arvot liikkuivat eri rytmissä kuvastaen sijoitusluokkien eroja. Osakkeet hinnoiteltiin nopeasti ja mahdollisesti ylireagoiden uuteen maailmaan, kun kodinostajien asunnonostokyky uudessa korkomaailmassa alkoi valjeta hiukan myöhemmin. Viimeisen reilun puolen vuoden aikana ympyrä on sulkeutunut ja jälleen rahoitusvarallisuus tasapainottaa heikkoja asuntomarkkinoita.

Varallisuuden kuilu syvenee pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä

Suomalaisten varallisuus on pysynyt kasvussa vuoden 2016 viimeisestä neljänneksestä lähtien. Nummiaron laskelmien mukaan varallisuus on kasvanut keskimäärin 181 euroa kuussa. Laskelma ei huomioi lisäsäästöjä tai hankittua uutta varallisuutta.

Huolestuttavaa on, että alueellisesti varallisuuden kasvuerot ovat suuret ja etenkin ero pääkaupunkiseutulaisten ja muun Suomen välillä vain kasvaa.

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä varallisuus tuotti heikoiten Itä-Suomessa, missä etenkin oman asunnon arvonlasku on ollut huomattava. Itä-Suomessa kotitalouksien varallisuus vain pienenee vuosi vuodelta. Rahoitusvarallisuuden tuoton nousu ei kokonaisvarallisuutta pysty paikkaamaan, sillä oman asunnon osuus itäsuomalaisten varallisuudessa on merkittävä.

- Itä-Suomen varallisuustilanne on silmiinpistävän huono. Mitä koronavaihe antoi, sen sota-aika vei. Oletettavasti suunta on jatkossakin köyhempään päin, sillä varallisuusindeksin asuntokomponentti tulee isoissa käännöksissä hiukan viiveellä näkyviin, koska se on määritetty vuoden liukuvana keskiarvona, jotta systemaattiset kausivaihtelut eivät vaikeuttaisi tulkintaa. Itä-Suomen omakotitalojen hinnat ovat vuoden olleet vapaapudotuksessa ja sen myötä on palattu ennen kriisivuosia vallinneelle trendille. Lisäksi rahoitusvarallisuutta on kertynyt Itä-Suomeen keskimääräistä vähemmän, joten hyvätkään sijoitusmarkkinatuotot tuskin pystyvät kompensoimaan kokonaisvarallisuuden tasolla. Varallisuuden tuottokehitys ei muualla Suomessa ole yhtä heikko kuin Itä-Suomessa, mutta ero pääkaupunkiseutuun verrattuna kasvaa muuallakin.


Myös pääkaupunkiseudulla oman asunnon keskimääräinen tuotto on kääntynyt laskuun, mutta lasku on vielä pientä muuhun Suomeen verrattuna. Rahoitusvarallisuuden määrä per kotitalous on pääkaupunkiseudulla niin suuri, että sen tuottokehitys pystyy hyvin kompensoimaan asuntovarallisuuden tuoton lievää laskua.

-Kotitalouksien varallisuus painottuu omaan kotiin, jonka paino kaikilla kotitalouksilla on 48 prosenttia Tilastokeskuksen vuoden 2019 varallisuustutkimuksessa. Kun tähän lisätään muut asunnot (kakkoskodit ja sijoitusasunnot 10%) ja vapaa-ajan asunnot (6%), saadaan kiinteistövarallisuuden osuudeksi yhteensä 64 prosenttia. Varallisuudeltaan keskiluokkaisilla kotitalouksilla oma asunto on jopa 70 prosenttia ja kaikki kiinteistöt 79 prosenttia varallisuudesta. Tätä keskittymäriskiä voi purkaa säästämällä muihin sijoituskohteisiin ja samalla ehkäistä kokonaisvarallisuuden vähenemistä. Koronakriisissä rahapolitiikan aalto nosti kaikkia laivoja, mutta nyt on palattu syviin ristivirtauksiin, joissa hyvä omaisuusluokkahajautus vähentää keikuntaa.



LähiTapiolan Kotitalouksien varallisuuden tuottoindeksi

  • Katsauksessa esitetty Kotitalouksien varallisuuden tuottoindeksi seuraa arvonmuutosten vaikutusta kotitalouksien varallisuuteen. Indeksi ei sisällä säästämisen, sijoitustransaktioiden tai asuntojen rakentamisen vaikutusta varallisuuden määrään. Indeksi ei sisällä kotitalouksien velkoja.

  • Indeksi koostuu kotitalouksien omista asunnoista, talletuksista, rahastoista ja pörssiosakkeista. Näiden neljän varallisuuserän painot on määritetty Tilastokeskuksen Kotitalouksien Varallisuus 2016 –tutkimuksen perusteella. Indeksi on markkina-arvoperusteinen.

  • Asunnoista indeksi huomioi vain hintatuoton, sillä vuokratuottoa vastaava osuus kulutetaan itse asumalla. Talletusten tuotto lasketaan Suomen Pankin talletuskorkotilastoista. Pörssisijoitusten tuotto arvioidaan kokonaistuottoindeksien perusteella. Rahastojen tuoton arvioinnissa käytetään Suomen Pankin rahastotilastoja.