<link rel="stylesheet" href="/cs/chat/stylesheets/lahitapiola-chat.css"/>
Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen
Talous 27.6.2023

Inflaatio ahmii sukanvarsisäästäjän säästöt - joko määräaikaistalletuskin olisi vaihtoehto?

Sukanvarsisäästöjen ostovoima pienenee hurjaa tahtia. Kenkälaatikkoon piilotetun 10 000 euron säästön ostoivoma on pienentynyt kahdessa vuodessa yli tuhat euroa. Asiantuntijan mielestä kaikkein vähäriskisimmissäkin sijoituskohteissa alkaa olla jo itua.

Kuluttajahintojen voimakas nousu on myrkkyä sukanvarteen säästöjään jemmaavalle säästäjälle. LähiTapiolan yksityistalouden ekonomistin Hannu Nummiaron laskelmien mukaan kahden viime vuoden kuluessa käteisenä pidetyn 10 000 euron säästön ostovoima on supistunut 1 250 euroa.

Kahden viime vuoden aikana hinnat ovat nousseet yli 14 prosenttia. Viimeksi vuonna 1985 kahden vuoden inflaation nousuvauhti oli nykyistä kiivaampaa. Kenkälaatikkoon tai sukanvarteen piilotetuille säästöille hintojen nousu tarkoittaa, että säästöillä saa vähemmän tuotteita ja palveluita kuin säästöhetken alussa.

Pitkällä aikavälillä inflaation vaikutus käteissäästöihin on vieläkin rajumpi. Kymmenessä vuodessa kymppitonnin säästöjen ostovoimasta on huvennut yli 1 800 euroa ja 30 –vuodessa yli 4 100 euroa. Jos rahat olisi piilottanut kenkälaatikkoon 60 –luvun alussa, ostovoimasta olisi jäljellä enää 655 euroa.

-Laskelma perustuu siihen, että säästöt pidetään seteleinä tai kolikkoina, joille ei kerry minkäänlaista korkoa tai muutakaan tuottoa, jonka avulla säästöt voisivat kasvaa samaa tahtia kuin kulutuskorin hinnat nousevat. Näin reaalinen ostovoima pienenee, eli säästöillä saa pienemmän kulutuskorin tai kulutuskorin sisällössä joutuu tinkimään kunnes rahat siihen riittävät. Nollakorkomaailmassa pankkitileiltä ei juuri saanut korkoa, joten niiden avulla ostovoima ei myöskään säilynyt, mutta nyt korkojen noustessa uusia vähäriskisiä korkomahdollisuuksia alkaa ilmaantua, Nummiaro sanoo.

Pankkitilille jemmatun käteisen ostovoima on säilynyt hieman käteistä paremmin, sillä käyttelytilien varoille on maksettu vuosien mittaan pientä korkoa. 2000-luvun alussa tehdyn 10 000 euron käyttelytilitalletuksen ostovoima on pudonnut noin 7 000 euroon, mutta se on sentään yli 600 euroa parempi kuin käteisen ostovoima.

Määräaikaistalletusten houkuttelevuus kasvaa

Suomalaiset ovat perinteisesti tallettajakansaa, mutta raju inflaatio on kääntänyt suomalaisten säästäjien katsetta muihinkin vaihtoehtoihin. Suomen Pankin tilastojen mukaan huhtikuussa suomalaisten käyttelytilitalletusten määrä laski vuotta aiemmasta, kun määräaikaistalletusten kanta nousi selvästi.

Pankin mukaan suomalaisilla oli yön yli –talletuksissa eli käyttelytileillä vajaat 100 miljardia euroa. Sen sijaan määräaikaistalletukset olivat kivunneet yli kuuteen miljardiin euroon. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli 2,52 prosenttia. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan parhaimmillaan pankkien tarjoama talletuskorko nousee selvästi yli kolmen prosentin.

Nummiaron laskelmien mukaan määräaikaistalletukset ovat pärjänneet inflaatiolle kohtalaisen hyvin viime vuosia lukuun ottamatta. Vuoden mittaisen ja keskikorkoisen 10 000 euron määräaikaistalletuksen ostovoima on toki heikentynyt 2000 –luvun aikana, mutta lasku on runsaat 500 euroa.

-Kymppitonnin määräaikaiselle vuoden tai kahden vuoden talletukselle saa nykyisin jo useasta pankista vähintään kolmen prosentin koron. Ostovoiman säilymisen kannalta tilanne on muuttunut ratkaisevalla tavalla kotitalouksien eduksi, sillä tällä tuotolla on hyvin mahdollista kattaa täysin seuraavan vuoden tai kahden vuoden hintojen nousu. Esimerkiksi markkinat hinnoittelevat euroalueella hintojen nousevan 2,9 prosenttia seuraavan vuoden aikana ja kahden vuoden aikana 2,6 prosenttia vuosittain. Asiaa pohtiessa kannatta kiinnittää huomio pariin seikkaan, Nummiaro muistuttaa.

Ekonomistin kolme neuvoa:

  1. 1.

    Kuukausittain julkaistavat inflaatioluvut. Suomessa hinnat nousivat 6,8 prosenttia toukokuussa vuotta aiemmasta. Inflaatioluvut kuvaavat viimeisimmän vuoden hinnannousua, mutta vuoden määräaikaisen talletuksen korko on korvaus rahojen luovuttamiseksi pankin haltuun tulevan vuoden ajaksi. Kolmen prosentin korvaus ei tietenkään korvaa jo tapahtunutta ostovoiman laskua, mutta peräpeiliin on aivan turha tuijotella. Tänään tehtävillä päätöksillä voi kuitenkin pysäyttää tulevan ostovoiman rapautumisen.

  2. 2.

    Kuinka varmaa ostovoiman säilyminen tulevaisuudesssa on? Määräaikaiseen talletukseen liittyy vähän riskejä, koska korko on sovittu etukäteen ja talletussuoja turvaa rahat pankin kaatuessa. Ostovoiman osalta siis vain tuleva inflaatio on tuntematon, joten on mahdollista, että lopulta talletusajalta realisoituva reaalituotto jää negatiiviseksi, jos inflaatio on kiivaampaa kuin nykyiset markkinaodotukset. Toisaalta inflaatio voi myös yllättää mataluudellaan, jolloin reaalituotto muodostuu korkeammaksi.

  3. 3.

    Määräaikainen talletus nimensä mukaisesti palautuu vasta laina-ajan päätyttyä. Rahat eivät siten ole käyttelytilillä olevien säästöjen tavoin aina käytettävissä pahan päivän varalle. Kannattaa miettiä, paljonko todella tarvitsee joustoa ja loput laittaa kasvamaan korkoa.

Riskiäkarttavan vaihtoehdoissa on jo valinnanvaraa

Hyvin matalan riskin vaihtoehtoja etsivän säästäjän ei tarvitse tyytyä määräaikaistalletuksiin. Korkojen nousun myötä myös muita vaihtoehtoja on tarjolla.

-Säästäjälle on avautunut parempikin vaihtoehto kuin määräaikaiset talletukset, nimittäinen lyhyiden korkosijoitusten rahastot, joissa tuotto-odotus on selvästi parempi, mutta riskitaso edelleen hyvin maltillinen.

Lyhyitä korkosijoituksia voi pohtia näin:

  • Koronnostojen vaikutus. Korkojen noston myötä vuoden lyhytaikaisen rahoituksen hinta on noussut voimakkaasti, esimerkiksi asuntolainoissa yleisimmin viitekorkona oleva Euribor 12kk on noussut neljään prosenttiin. Tämä on rahan hinta isojen vakuudettomien rahoituskauppojen tukkumarkkinoilla.

  • Riskilisä nostaa tuotto-odotusta. Kotitalouksille on tuttua asuntolainamarginaalin lisääminen Euribor –viitekoron päälle. Marginaali on riskilisä, jonka pankki vaatii kattamaan riskiä, että asuntolainen ottaja joutuu lainanhoitovaikeuksiin. Vastaavasti yritykset ja pienemmät rahoitusmarkkinatoimijat joutuvat maksamaan riskilisää saadakseen rahoitusta. Lyhyen koron rahasto voi sijoittamalla korkean luottoluokituksen (Investment Grade, IG) sijoituksiin saada esimerkiksi 1,3 prosenttiyksikköä euriboria korkeamman tuoton vuoden rahoituksesta. Kulujen jälkeenkin tuotto-odotukseksi muodostuu viisi prosenttia. (Euribor 12kk 4,0% + Riskilisä 1,3% - rahaston kulut 0,3% = tuotto-odotus 5,0 %).

  • Mitä eroa on lyhyen koron rahastolla ja määräaikaisella talletuksella?

    • Rahaston korkosijoitukset hinnoitellaan markkinoilla päivittäin. Toisin kuin talletuksissa rahaston arvo elää päivittäin. Lyhyen koron sijoitukset ovat kuitenkin sijoituksista kaikkein vähäriskisimpiä. Esimerkiksi riskiä mittaava volatiliteetti –tunnusluku on vain noin prosentin, kun esimerkiksi osakeindekseillä pitkän ajan volatiliteetti voi olla luokkaa 15-20 prosenttia. Käytännössä rahastojen historiallista arvonkehitystä tarkastelemalla saa hyvän käsityksen, paljonko arvo voi esimerkiksi vuodessa muuttua.

    • Korkosijoitusten päivittäiset arvonmuutokset riippuvat markkinoiden korkotason muutoksista. Yleisesti korkosijoituksen tuoton voi sanoa koostuvan kahdesta osasta: 1)korkotasosta sijoitusperiodin alussa, joka edellisessä esimerkissä oli 5,3 prosenttia (=4,0%+1,3%), sekä 2)korkotason muutoksen aiheuttamasta arvonmuutoksesta, joka voidaan laskea korkosijoitusten duraation perusteella. Lyhyiden korkosijoitusten duraatio on alhainen, esimerkin tapauksessa 0,7 vuotta, mikä tarkoittaa että äkillinen yhden prosenttiyksikön korkojen nousu aiheuttaa 0,7 prosentin arvonlaskun. Tuotto-odotuksessa en käyttänyt mitään oletusta korkotason muutoksesta, vaan oletin korkojen pysyvän samoina vuoden ajan. Korkojennostosykli on jo oletettavasti hyvin pitkällä, joten 1-2 vuoden horisontilla uskoisin korkojen laskevan, joten 5%:n tuotto-odotustani korkeampienkin tuottojen saaminen on mahdollista, mutta ei varmaa.

    • Rahasto-osuuden on lunastettavissa normaalitilanteessa jokaisena pankkipäivänä, joten ne soveltuvat myös pahan päivän varalla säästettäessä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että rahojen saapuminen käytettäväksi omalla pankkitilille voi viedä 2-3 pankkipäivää.