<link rel="stylesheet" href="/cs/chat/stylesheets/lahitapiola-chat.css"/>
Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen
Talous 16.6.2023

Eläkeläiset kipuavat jo ostovoimakuopasta – palkansaaja seuraa kohta perässä

Suomalaiskotitalouksien ostovoimaa huuhtovat inflaatioaallot laantuvat hiljalleen. Eläkeläisillä reaalinen ansiotaso on jo kääntynyt nousuun. Palkansaajilla ostovoima on yhä laskussa, mutta käänne on käsillä. LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro kuitenkin uskoo, että kuopan täyttämiseen menee useita vuosia.

Yleinen hintojen nousu on koetellut suomalaiskotitalouksien taloutta jo jonkin aikaa, mutta vihdoin alkaa helpotusta olla näköpiirissä. Tilastokeskus kertoi keskiviikkona hintojen nousseen 6,8 prosenttia toukokuussa vuotta aiemmasta, mutta edellisiin kuukausiin verrattuna nousu on jo hidastunut.

Suomalaisen kuluttajan ostovoimaa huuhtoneista inflaatioaalloista energian mainingit ovat jo laantuneet. Toukokuussa esimerkiksi bensiinin, dieselin ja lämmitysöljyn hinnat ovat laskeneet enimmillään 26 prosenttia. Sen sijaan kuluttajia suuresti huolettavat elintarvikkeet ovat yhä selvästi kalliimpia kuin vuosi sitten. Mutta niidenkin hintojen nousu on rauhoittumassa.

-Kotitaloudet ovat kohdanneet kolme kiusallista inflaatioaaltoa. Ensimmäinen oli energia, joka on jo täysin tyyntynyt. Liikenteen energiakulut ovat laskeneet vuoden takaisista huippuhinnoista, mutta sähkön hintojen nousu neutralisoi vaikutuksen kotitalouksille. Toinen aalto oli ruoan kallistuminen, mikä on selvästi myös tyyntymässä. Viljelystuotteiden maailmanmarkkinahinnat olivat jo pitkään laskusuunnassa, mutta padon murtuminen Ukrainassa ja mahdollinen El Nino –ilmiö voivat luoda uusia hintapaineita, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

-Kolmas aalto on korkokulujen nousu, joka osuu nimenomaan velallisiin kotitalouksiin. Korkojen noston tarkoitus on pienentää kokonaiskysyntää ja sen kautta inflaatiota, mutta matkallaan se ensin synnyttää inflaatioaallon, joka rauhoittuu täysin vuoden kuluessa korkojen nousun päätyttyä ja lopulta kääntyy inflaatiota pienentäväksi, kun korkoja jälleen lasketaan.

Nummiaro muistuttaa, että edellisestä kuukaudesta hinnat nousivat 0,3 prosenttia. Asuntolainojen korot, kulutusluottojen korot ja muut pankkimaksut nostivat hintatasoa jo yksin saman verran, eli velattomilla kotitalouksilla hintojen nousu käytännössä jo pysähtyi toukokuussa edelliseen kuukauteen verrattuna.

- Inflaatio onkin aina lopulta henkilö- tai kotitalouskohtainen ja siihen voi vaikuttaa kulutuskoria muuttamalla.

Eläkeläiset nousseet jo ansiokuopasta

Hintojen nousu on ollut rajua viime vuoden aikana. Suomalaisten palkansaajien ansiot eivät ole nousseet samassa tahdissa. Tästä on seurannut, että palkansaajien reaaliansiot ovat laskeneet ja ostovoima heikentynyt selvästi. Reaaliansiot ovat laskeneet 14 vuoden takaiselle tasolle. Pudotus on ollut lähes yhtä raju kuin toisessa öljykriisissä 1970-luvun puolivälissä. Tuolloin palkansaajien reaaliansioiden korjaukseen meni peräti seitsemän vuotta.

Valoa on kuitenkin näkyvissä. Myös eläkeläisillä ostovoima on heikentynyt rajusti, mutta käänne parempaan on jo tapahtunut. Reaalinen työeläkeindeksi kääntyi nousuun tänä vuonna, kun työeläkkeitä korotettiin huomattavasti vuodenvaihteessa.



-Eläkkeitä nostetaan aina tammikuussa työeläkeindeksin määrittämällä tavalla, eli edellisen syyskuun kuluttajahintaindeksin (paino 80%) ja ansiotasoindeksin (paino 20%) mukaisesti. Tammikuun eläkkeiden nosto näin aloitti kiinnikuromisen, jota loppuvuoden hintojen nousu kuitenkin vielä rapauttaa. Uskon kuitenkin, että eläkeläisten ostovoiman pohja on jo ohitettu, Nummiaro sanoo.

-Uskoisin, että palkansaajilla takapakki kurotaan kiinni 6-7 vuodessa (eli noin 2v alas ja 4-5v ylös). Alkuun käänne voi tapahtua nopeastikin, kun palkat nousevat jo tapahtunutta hintojen nousua kompensoiden ja samanaikaisesti inflaatio rauhoittuu kohti normaalia tahtia. 70-luvun toinen öljykriisi on minusta hyvä vertailukohta, energiashokki oli hyvin samaa luokkaa ja tällä hetkellä ainakin näyttää siltä, että myös pohjan syvyys ja ajoitus voivat hyvinkin olla samaa luokkaa.

Nummiaron mukaan kansantaloutta laajemmin kuvaavalla reaalisella palkkasummalla takapakki ei ole ollut yhtä suurta, koska vahvat työmarkkinat ovat mahdollistaneet siirtymää työttömistä tai työvoiman ulkopuolella olevista työllisiksi eli ansiotulojen piiriin. Työmahdollisuuksien lisäksi koronasäästöt ovat puskuroineet reaaliansioiden laskua.

-Tämä tarkastelu ei huomioi verotuksen tai tulonsiirtojen vaikutuksia ostovoimaan. Hallitusohjelma tulee osaltaan vaikuttamaan kuinka nopeasti kotitaloudet saavat inflaation rapauttaman elintasonsa palautettua.