Lapsiperheet turvaavat talouttaan henkivakuutuksella – moni uskoo satatonnia olevan riittävä turvan taso
Erityisesti lapsiperheet turvaavat talouttaan henkivakuutuksella. LähiTapiolan teettämässä Arjen katsaus –kyselyssä riittävä turvan taso arvioidaan olevan satatuhatta euroa. LähiTapiola Henkivakuutuksen myyntijohtaja Eeli Hulmin mukaan henkivakuutuksen mitoitusta mietittäessä on olennaista tietää, mitä vakuutuksella halutaan kattaa.
Mitä teen henkivakuutuksella? LähiTapiolan teettämässä Arjen katsaus –kyselyssä yli puolet vastanneista kertoi, ettei heillä ole henkivakuutusta. Heistä melkein puolet arvioi, ettei heillä ole tarvetta henkivakuutukselle. Lapsiperheissä asia nähdään aivan toisin. Kaksi kolmesta vähintään yhden lapsen perheestä sanoo hankkineensa henkivakuutuksen.
- Henkivakuutuksen päätavoite on turvata taloudellisesti muita, usein juuri lähimmäisiä perheenjäseniä. Avainkysymykset henkivakuutuksen tarvetta mietittäessä ovat, miten akuutista tilanteesta selvitään rahallisesti, onko isoja vastuita, kuten juuri lainaa kodista ja toisaalta pidempi kaava: kuinka perhe ja lapset jatkavat elämää, tulevina vuosinakin jos minä en olisi enää mukana arjessa. Raha-asiat läheisen kuollessa eivät välttämättä ole ensimmäisenä mielessä, mutta jos tätä ei ole mietitty etukäteen kuntoon, näihin joudutaan ennemmin tai myöhemmin ottamaan kantaa, LähiTapiola Henkiyhtiön myyntijohtaja Eeli Hulmi sanoo.
- Lohdullista on, että elämä jatkuu ja moni meistä haluaa turvata hyvän tulevaisuuden rakkailleen – tai vähintään minimoida hankaluudet. Henkivakuutuksen keinoin voidaan tätä arjen kulmaa suojata – ja ainakin näihin kysymyksiin on hyvä muodostaa oma kanta etukäteen, jottei perheessä jouduta vain reagoimaan tilanteeseen, kun se on jo päällä.
Vaikka kysely osoittaa monien perheiden turvaavan talouttaan toisen elättäjän kuollessa, kaikkiaan suomalaiset turvaavat henkivakuutuksiin melko vähän. Etlan viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan vapaaehtoinen henkivakuutus on kahdeksalla prosentilla aineistossa mukana olleilla. Keskimääräinen turvan taso oli 73 000 euroa.
Tutkimuksessa esitettyjen vakuutusvajelaskelmien mukaan vähintään kahden hengen talouksissa eläville aiheutuu perheen toisen elättäjän kuolemasta keskimäärin 65 000 – 70 000 euron vaje. Tämän suuruinen lisäturva säilyttäisi eloon jääneelle hänen kulutusmahdollisuutensa ennallaan.
Perheiden mielestä satatonnia riittää
Suomalaisten mielestä ihan pienellä summalla perheen taloutta ei turvata, jos perheen toinen elättäjä kuolee. Arjen katsaus –kyselyssä enemmistö (21 prosenttia vastanneista) uskoi, että vähintään 100 000 euroa on riittävä kertakorvaus henkivakuutuksesta ja sillä perheen talous myös turvataan kuoleman sattuessa. Tätä mieltä oli myös enemmistö kyselyn lapsiperheistä.
Suurituloisilla näkemys turvan tarpeesta kasvaa. Yli 85 000 euroa vuodessa ansaitsevista 23 prosenttia sanoi, että turvan taso olisi hyvä olla vähintään 200 000 euroa, kun vähintään 100 000 euroon tyytyi 24 prosenttia vastanneista.
- Mitoitukseen vaikuttaa aivan olennaisesti perusajatus, mitä henkivakuutuksella haetaan. Esimerkiksi kun vakuutuksella halutaan turvata akuutti taloudellinen tilanne, perheen vuoden tulot toimivat tässä hyvänä mittarina. Vastaavasti jos esim. asuntolainan takaisinmaksu halutaan turvata, lainojen euromääräinen summa on syytä sisällyttää vakuutusmäärään joko täysin tai osittain. Jos vakuutuksenottajalla on omaisuutta, perintöverotus on asia, joka voidaan huomioida vakuutusmäärässä. Tämä korostuu erityisesti silloin, kun omaisuus on pääasiassa kiinteässä muodossa, Hulmi sanoo.
- Kodista tai kesämökistä ei välttämättä haluta joutua pakkotilanteessa luopumaan tai niitä on hankala muuttaa rahaksi. Vaikka henkivakuutus onkin loppu viimein hyvin yksinkertainen vakuutus, juuri vakuutusmäärällä ja sillä kenelle summa maksetaan, on merkitystä. Tärkeää onkin aina ensiksi pohtia, mitä käytännössä halutaan vakuutuksella taloudellisesti turvata ja tehdä mitoitus sekä edunsaajamääräykset tämän mukaisesti. Useimmiten näitä teemoja on hyvä selkeyttää ajatuksella; henkivakuuttamisen asiantuntijat LähiTapiolassa auttavatkin näiden kysymysten selvittämisessä.
Huomioi nämä henkivakuutuksesta
Myyntijohtaja Eeli Hulmi antaa kuusi vinkkiä, jotka kannattaa huomioida henkivakuutusta mietittäessä.
1. Läheiset. Keiden toimeentulo olisi turvattava, jos itse kuolee tai joutuu työkyvyttömäksi tai toisinpäin keiden kuolema tai työkyvyttömyys vaikuttaisi omaan toimeentulooni niin, että minulla ja lapsillani olisi vaikea selviytyä.
2. Velka. Henkivakuutuksen mitoittamiseen vaikuttaa se, kuinka paljon henkilöllä on velkaa. Kuoleman sattuessa läheisten tulisi selviytyä velanhoidosta, kun kuolleen tuloja ei enää ole. Sama koskee työkyvyttömyyttä.
3. Tulot. Oma tulotaso vaikuttaa henkivakuutuksen tarpeeseen sekä sen suuruuteen ja sitä kautta myös maksettavan henkivakuutusmaksun suuruuteen.
4. Muu turva. Esimerkiksi työnantajan tarjoama turva tai yhteiskunnan tarjoama sosiaaliturva kannattaa huomioida henkivakuutusta hankittaessa. Kannattaa miettiä, mihin riskeihin haluaa varautua, mihin riskeihin muut ovat varautuneet puolestasi ja mitä riskejä kannat itse.
5. Ajankohta. Henkivakuutus on aina ajankohtainen. Turva kannattaa laittaa kuntoon ennen kuin jotain ikävää tapahtuu. Turvaa on syytä tarkistaa määräajoin. Elämässä tapahtuvat muutokset vaikuttavat henkivakuutuksen tarpeeseen.
6. Älä unohda säästämistä. Hyvä nyrkkisääntö on, että vaikutuksiltaan isot riskit kannattaa vakuuttaa ja pienempiin voi rakentaa puskuria myös säästöillä. Pitkäjänteisellä säästämisellä turvataan toimeentuloa nyt ja tulevaisuudessa ja on hyvää talouden suunnittelua.