LähiTapiolan salkunhoitaja: Pörssiyhtiöiden tulosten nollakasvu olisi jo hyvä saavutus
Amerikkalaisen Silicon Valley Bankin ja sveitsiläisen Credit Suissen ongelmat osoittavat, millaisia vaikutuksia keskuspankkien nopeilla koronnostoilla on yrityskenttään laajemminkin. Toistaiseksi pörssiyritysten tuloskunto niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa on säilynyt hyvänä. Mutta tulosnäkymät eivät ole enää yhtä toiveikkaat, sanoo LähiTapiolan salkunhoitaja Heikki Urpelainen.
Pörssiyhtiöiden ensimmäisen vuosineljänneksen tulosjulkistuskausi käynnistyy muutaman viikon kuluttua. Alkuvuodesta moni yhtiö yllätti sijoittajat ja yhtiöiden omistajat esittelemällä heille huipputuloksia ja hienoja kannattavuuslukuja korkeasta inflaatiosta, sota-ajasta ja muista merkittävistä epävarmuuksista huolimatta.
Analyytikkojen odotukset sekä amerikkalaisten että eurooppalaisten pörssiyhtiöiden tuloksiksi eivät ole enää yhtä positiiviset. Analyytikot ennustavat sekä amerikkalaisten että eurooppalaisten pörssiyhtiöiden tulosten jäävän tänä vuonna viime vuoden tasolle eli tulokset eivät kasva. LähiTapiolan salkunhoitaja Heikki Urpelainen sanookin, että huipulta on enää vaikea päästä ylöspäin.
- Tälle vuodelle haasteena on se, että tulokset ovat melko lähellä huippujaan. Kysymys on, mistä löytyisi tuloksille kasvun potentiaali? Myös kannattavuudet ovat historiallisen korkeita, Urpelainen sanoo.
- Mietitäänpä tekijöitä, jotka yleensä voisivat parantaa tuloksia. Ensimmäisenä on työllisyys. Se tuskin enää paranee. Toinen on korkokehitys, mutta nyt sekin on enemminkin taakka. Kolmantena olisi talouskehitys, mutta senkin odotetaan kehittyvän melko heikosti. Jos historiaan peilaa ja katsoo vastaavia tilanteita, jossa on ollut koronnostosykli ja talous on sen aikana heikentynyt, historiassa tuloskehitys on ollut selvästi heikompaa kuin nyt.
Mutta jotain positiivista tässäkin ajassa yhä on. Urpelaisen mukaan merkittävä osa yrityksistä ja kuluttajista ei tällä kertaa siirry heikompaan taloussykliin yli-investoiduin tasein eikä ylivelkaisina. Koronastakin vielä elvytään, mikä pitää yllä kysyntää ja hyvää työllisyyttä sekä tukee yrityksiä. Myös Kiina on vasta avautumassa koronan jälkeen. Sekin tukee maailmantaloutta, vaikka maan kehitys on yhä iso kysymysmerkki.
- Osakkeissa on nyt se hyvä puoli, että talousodotukset ovat historian valossa aika heikot. Talous ei ole ylikuumentunut, on hyvä työllisyys ja yrityksillä on hinnoitteluvoimaa. Nämä ovat tekijöitä, jotka ylläpitävät tuloksia pelättyä paremmin.
Finanssisektori oli vielä vähän aikaa sitten sijoittajien suosikki, koska korkojen nousu paisutti tulosta ja luottotappiot ovat säilyneet pieninä.
-Nyt on herätty siihen, että korkeat korot ovat madaltaneet pääomapuskurien arvoa ja kiristäneet pankkien kilpailua rahoituksesta. Esimerkiksi tilisäästöille on vaihtoehtona korkorahastot, elleivät rahat ole kuluneet inflaatiolaskuihin tai yritysten tapauksessa liiketoiminnan kuluihin. Korkojen nousu nostaa viiveellä luottotappioita esimerkiksi kiinteistöalalla, mitä ei ole vielä juuri nähty. Kokonaisuutena pankkien hankaluudet jarruttavat lainanantoa ja taloutta, Urpelainen sanoo.
-Eurooppalaiset pankit ovat Yhdysvaltalaisia paremmassa kunnossa vahvemman pääomituksen ja pienemmän korkojen nousun ansiosta.
Viime vuonna yritykset yllättivät hinnoitteluvoimallaan
Viime vuoden suuria puheenaiheita taloudessa olivat Venäjän hyökkäyssodan lisäksi ja osin sen seurauksena raju energiahintojen nousu sekä yleinen kuluttajahintojen huomattava kallistuminen sekä nopea korkojen nousu. Kriisitunnelmista huolimatta oli yllättävää, että pörssiyhtiöt niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin säilyttivät hyvän tuloskuntonsa.
-Kokonaiskuvassa tulokset säilyivät hyvinä. Vahva työllisyys on tukenut sekä kulutusta että tuloksia. Lisäksi tulosten tukena on ollut koronaelpyminen sekä se, että yritykset ovat yllättävän hyvin pystyneet siirtämän kasvaneet tuotantokustannukset hintoihinsa. Teollisuudessa on vaikuttanut myös varovaisuus, yritykset eivät ole normaalin loppusyklin tapaan yli-investoineet vaan ovat investoineet hyvin maltillisesti, salkunhoitaja Urpelainen analysoi.
Toimialoista etenkin finanssi- ja energiasektori esittelivät viime vuodelta huomattavasti parantuneita tuloksiaan. Sen sijaan loppuvuotta kohden hintojen nousun aiheuttamat ongelmat niin kysyntään kuin tuotantoon alkoivat jo näkyä. Urpelaisen mukaan vuoden viimeisellä neljänneksellä eurooppalaisten pörssiyhtiöiden tuloskehitys ilman parhaiten pärjännyttä finanssi- ja energiasektoria oli itseasiassa selvästi edellisen vuoden vertailukautta heikompi.
-Kuluttajatoimiala on ollut hieman kaksijakoinen, sillä hintoja on saatu nostettua työllisyyden ja koronasäästöjen ansiosta, mutta toisaalta ostovoiman heikkeneminen inflaation ja korkojen nousun takia näkyy aika lailla. Palvelualoilla puolestaan näkyy, että palkkapaineet etenkin länsimaissa ovat olleet huomattavat. Toisaalta vastavoimana on vielä toiminut se, että koronaelpyminen on tukenut kulutusta sekä hyvä työllisyys, Urpelainen sanoo
-It-toimialalla toki varmasti jatkossakin investoidaan, mutta siellä näkyy se, että monissa yrityksissä teknologiabudjetit ovat paisuneet jo niin suuriksi, että varovaisuutta niiden kasvattamiseen on olemassa enemmän kuin mitä on näkynyt aiemmissa heikkenevissä suhdanteissa. Perinteinen heiluja eli teolliset investoinnit, kuten konepajatuotteet, siellä lähtötaso on ollut jo sen verran alhainen että suuria heilahduksia ei ole näkynyt. Tokihan sektori heiluu talouden mukana, kuten aina, mutta nyt vähemmän kuin mitä voisi talouden heikkenevän kehityksen perusteella olettaa.
