Jos navetta palaa hyvästä riskienhallinnasta huolimatta, miten toimia sen jälkeen? Lue vinkit maitotilayrittäjälle
Sini Huuskosen vanhempien navetta paloi kesällä 2021. Järkyttävä tapahtuma poiki aiheen Huuskosen opinnäytetyöhön ja toimintaohjeen palon jälkiselvittelytöihin.
Sitä näkyä Sini Huuskonen ei unohda. Kesäkuisena iltana vuonna 2021 Huuskonen oli saanut tiedon palavasta navetasta vanhempiensa kotitilalla Sukevalla. Hän lähti kiireesti paikalle: savupilvet näkyivät kauas ja pihalla oli monta paloautoa.
Navetan katto oli jo romahtanut. Monta eläintä ehti menehtyä.
– Se on kova paikka, kun näkee perheensä elämäntyön palavan savuna ilmaan. Elinkeino, jolla ruoka on tuotu pöytään, kertoo agrologiksi keväällä 2022 valmistunut Sini Huuskonen.
Palon sattuessa Huuskosella oli juuri viimeinen harjoittelukesä opinnoissaan meneillään. Opinnäytetyön aihe oli jo valittuna, mutta Huuskonen vaihtoi sen uuteen.
– Halusin tehdä helppolukuisen toimintaohjeen tulipalon jälkiselvittelyistä maitotilayrittäjälle ja avata, mikä on eri tahojen ja asiantuntijoiden toimenkuva palotilanteessa. Se voi yllättää, kuinka paljon viranomaisia tilanteeseen tulee. Järkyttävässä shokkitilanteessa kaikki apu on yrittäjälle tarpeen.
Välillä opinnäytetyön tekeminen oli Huuskoselle rankkaa ja raskasta, kun hän mietti paloyön kulkua.
– Toisaalta oli myös draivia tehdä, koska aihe oli niin omakohtainen. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että kyllä se helpottaa, kun tietää asioista etukäteen.
Suomessa tapahtuu vuosittain navettapaloja hyvästä riskienhallinnasta huolimatta. Palot voivat olla pieniä tai suuria. Puurakenteinen lypsykarjanavetta eläimineen menetetään yleensä palossa kokonaan.
Huuskosen opinnäytetyön mukaan 2000-luvulla eniten lypsykarjanavettapaloja on ollut vuonna 2010, jolloin paloja oli 86. Vuonna 2020 paloja oli 17.
Usein syttymisen syynä ovat sähkölaitteet. Erilaisia syttymissyitä ovat muun muassa omat sähköasennukset, tilapäislämmityslaitteet sekä vanhat, pölyiset ja vialliset sähkölaitteet, esimerkiksi rikkinäiset pistorasiat ja valot sekä sähkömoottorit. Joissakin navettapaloissa syttymissyytä ei saada selville. Näin kävi myös Huuskosen kotitilalla.
– Ei myökään aateltu, että tällainen voisi sattua. Kaikki oli tilalla tiptop, paperit ja mahdolliset sähköviat oli tarkastettu.
Vanhemmissa puurakenteisissa navetoissa palo voi kehittyä niin nopeasti, ettei alkusammutukseen tai palon rajaamiseen yksinkertaisesti ehditä.
Toimintaohje jakoon tiloille
Sini Huuskosen opinnäytetyön toimeksiantajana toimi LähiTapiola Itä. Valmistumisen jälkeen Huuskonen työskenteli kokopäiväisesti kotitilallaan, ja marraskuusta 2022 alkaen hän on työskennellyt LähiTapiola Idässä maa- ja metsätalousasiakkaiden edustajana. Tilakäynneillä toimintaohjetta voidaan jakaa ennakkoon varautumisena.
Opinnäytetyössä ei tarkasteltu yksityiskohtaisesti vakuutusyhtiön roolia palon jälkeen, koska tarkoituksena oli muodostaa kokonaiskuva eri viranomaisten ja tahojen toiminnasta palotilanteessa.
– Vakuutusyhtiöt tarjoavat erilaisia vakuutuskokonaisuuksia maatilayrittäjille. Voisi olla hyvä jatkotutkimuksen aihe, mikä rooli vakuutuskorvauksilla on muun muassa yritystoiminnan jatkon kannalta.
Huuskosen perhe on palon jälkeen pyörittänyt vuokranavettaa.
– Jos mitään takapakkia ei tule, niin keväällä alkaa uuden navetan rakennus kotiseudun mailla, Huuskonen kertoo.
1. Akuutin tilanteen ensimmäinen kontakti on hätäkeskus. 112 Suomi -sovellus kannattaa ladata puhelimeen. Se nopeuttaa pelastuslaitoksen tuloa. Lataa 112 Suomi -sovellus
täältä .2. Mieti etukäteen, kuka voi olla johtohenkilö onnettomuustilanteessa. Johtohenkilö ottaa ohjat käsiinsä ja hankkii tarvittavan avun tilalle.
3. Poliisi suorittaa lain velvoittamaa palonsyyntutkintaa ja tulee yleensä paikalle ensimmäisenä. Poliisi tekee myös liikenteenohjausta.
4. Yleensä pelastuslaitos kutsuu eläinlääkärin paikalle tekemään nopean arvion ja tarkastamaan palosta selvinneet eläimet sekä lopettamaan kärsivät eläimet. Eläinlääkäri auttaa muun muassa tilapäisnavetan etsimisessä ja hätämajoituksen kanssa, raadonhävityksessä sekä eläinten jatkohoidossa.
5. Kriisiapua on saatavilla. Tutustu oman kunnan kriisiaputarjontaan etukäteen. Tutustu myös SPR:n palveluihin ja Välitä viljelijästä -projektiin. Lue Välitä viljelijästä -projektista
täältä .6. Yrittäjän, joka on menettänyt tuotantorakennuksen tulipalossa, tulee tehdä kunnan maaseutupalveluihin ilmoitus ylitsepääsemättömästä esteestä eli force majeure -tilanteesta. Tämä tallennetaan valvontaa varten ja liitetään joidenkin maataloustukien maksukäsittelyyn ja -päätöksiin. Palosta on ilmoitettava viivyttelemättä myös kunnan ympäristösuojeluviranomaiselle.
7. Naapureiden, muiden viljelijöiden ja sukulaisten apu on korvaamatonta tulipalotilanteessa. Mieti ja selvitä etukäteen, keitä voit pyytää tilanteessa apuun.
Jutun kuva: Sini Huuskonen
Lue lisää maatilayrittäjän vakuutuksista