”Korona-aikana uuden ostamisen arvostus väheni” – kokosimme vinkkejä käytettyjen laitteiden turvalliseen ostoon
Käytettynä ostamalla voi tehdä persoonallisia löytöjä ja säästää ympäristöä. Elektroniikkaa ostaessa kannattaa kuitenkin olla tarkkana, koska viallinen laite voi olla tulipaloriski.
Noin 75 prosenttia suomalaisista hankkii huonekaluja, astioita ja muita kodin käyttö- tai koriste-esineitä käytettynä ainakin silloin tällöin, selviää LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselystä. Myös vaatteet, kengät ja esimerkiksi kodin laitteet voivat monen mielestä olla jonkun muun aiemmin omistamia, samoin kuin lastentarvikkeet. Voit katsoa kyselyn tarkemmat tulokset tämän jutun lopusta.
– Ihmisten asenteet käytettynä ostamista kohtaan ovat muuttuneet paljon. Jos ennen kirppistavaran imago oli ankea ja liittyi siihen, ettei ollut varaa ostaa uutta, nyt nähdään käytetyn tavaran arvo. Moni etsii kirpputoreilta nykyään laatutavaraa, designia ja brändejä, sanoo kulutustutkija ja Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilska.
Vaikka ekologinen kestävyys on jo pitkään ollut monelle tärkeä syy ostaa tavaraa käytettynä, koronavuosilla on Wilskan mukaan ilman muuta ollut vaikutusta vihreiden arvojen nousuun.
– Koronan aikana uuden ostamisen arvostus väheni, koska ei ollut paikkoja, joissa esitellä tavaroitaan. Samalla moni tajusi, että tulee toimeen vähemmälläkin. Myös energiakriisi on vauhdittanut ilmastotietoisuutta.
Nuorille käytettynä ostaminen on trendi
Erityisen suosittua käytettyjen tavaroiden ostaminen on nuorten keskuudessa. Wilskan omien tutkimusten mukaan alle 25-vuotiaista jopa puolet suosii kierrätettyjä tuotteita, kun taas yli viisikymppisten ikäryhmissä vastaava osuus on vain vähän yli neljänneksen luokkaa. Käytetyn suosion kasvu on ollut huima, koska esimerkiksi 2000-luvun alussa nuorista suosi käytettyä vain noin joka kymmenes.
– Tytöt ja naiset suosivat käytettynä ostamista hieman enemmän kuin pojat ja miehet. Tämä liittyy siihen, että miehet ostavat ylipäänsä naisia enemmän teknologiaa, kun taas naiset ostavat miehiä enemmän esimerkiksi vaatteita ja kodintarvikkeita.
Kiinnostavaa on, ettei Wilskan mukaan esimerkiksi Ruotsissa ja Iso-Britanniassa ole vastaavaa sukupuoleen liittyvää eroa käytetyn tavaran kuluttamisessa.
Vioittunut akku voi pullistua
Elektroniikan kohdalla käytettynä ostamisen esteenä on usein se, että laitteet kuluvat käytössä ja toisaalta vanhenevat ominaisuuksiltaan melko nopeasti, kun markkinoille tulee älykkäämpiä ratkaisuja. Kuitenkin Arjen katsaus -kyselyn vastaajista 19 prosenttia ostaa elektroniikkaa tai kodinkoneita käytettynä joskus, kaksi prosenttia usein.
Käytetyn elektroniikan ostoon voi liittyä turvallisuusriskejä. Erityisesti litiumioniakulla toimivat laitteet, kuten kannettavat tietokoneet ja matkapuhelimet, on syytä tarkastaa ennen ostoa. Moni ei tule ajatelleeksi, että myös vaikkapa robotti-imureissa tai sähköpyörissä on akku.
– Litiumioniakku on herkkä vikaantumaan, jos laitetta on vaikkapa kolhittu tai kasteltu. Usein vioittunut akku pullistuu, mutta aina vikaa ei huomaa päälle päin mitenkään, sanoo LähiTapiolan projektijohtaja Antti Määttänen.
Vioittuneen akun käyttöä ei saa jatkaa, koska se voi ylikuumentua ja lopulta syttyä palamaan.
Lue lisää:
Sivuääni tai ylimääräinen haju hälytysmerkkinä
Mikä tahansa sähkölaite, oli siinä akkua tai ei, kannattaa kytkeä kirpputorilla tai myyjän luona verkkovirtaan, vinkkaa Määttänen. Jos laite pitää ylimääräistä sivuääntä tai haisee ”sähköltä”, kannattaa kaupat perua.
Pesukonetta, jääkaappia tai pakastinta suositellaan usein kuljettamaan vain pystyasennossa. Kylmälaitteissa tämä liittyy jäähdytinnesteiden tasaantumiseen, pesukoneessa rummun pysymiseen paikoillaan. Jos pesukoneen rummun kuljetustapit ovat tallella, ne tulee kiinnittää kuljetuksen ajaksi. Akkulaitteissa taas on syytä tarkistaa, että alkuperäinen laturi on tallella.
– Oma lukunsa sähköturvallisuuden kannalta ovat hyvin vanhat sähkölaitteet, kuten design-lamput. Varminta on tarkistuttaa ja asennuttaa ne sähköasentajalla, kertoo Määttänen.
Myyjältä on myös hyvä kysyä laitteen käytöstä ja sen taustatarinasta. Samalla voi yrittää varmistua, että laite ei ole esimerkiksi varastettu.
Näin kertoo LähiTapiolan kysely: Ostoskoriin päätyy käytettynä vaatteita, huonekaluja ja laitteita
77 prosenttia kyselyn vastaajista ostaa käytettynä huonekaluja, astioita ja muita kodin käyttö- tai koriste-esineitä. 5 prosenttia kertoo tekevänsä näin usein, 32 prosenttia joskus ja 40 prosenttia harvoin.
Vaatteita, kenkiä ja muita kodintekstiilejä ostaa käytettynä usein 11 prosenttia ja joskus noin joka kolmas.
Laitteita, kodinkoneita ja muuta kodin elektroniikkaa ostaa käytettynä joskus 19 prosenttia ja usein 2 prosenttia. Lisäksi ’harvoin’ näin kertoo tekevänsä 39 prosenttia vastaajista, joten ylipäätään elektroniikkaa ostaa käytettynä 60 prosenttia.
Lapsiperheet hankkivat lasten tarvikkeita ja leluja keskimääräistä useammin käytettynä. 44 prosenttia puolison ja lasten kanssa asuvista tekee niin vähintään joskus.
Joka toinen niistä, jotka joutuvat tinkimään ostoksistaan lähes aina, ostaa vaatteita, kenkiä ja muita kodin tekstiilejä käytettynä ainakin joskus.
LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselyn toteutti Kantar Public. Kysely on tehty 7.–13.10.2022 ja siihen vastasi 1 020 henkilöä. Vastaajat edustavat Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Tulosten tilastollinen virhemarginaali on +/- 3,1 prosenttiyksikköä.