Talous17.12.2022Hintojen nousu syö suomalaisten joulubudjetteja – keskimääräinen joulubudjetti on jopa koronajoulua pienempiJoka kolmas suomalainen arvioi käyttävänsä rahaa jouluun vähemmän kuin aiempina vuosina. Yleinen hintojen nousu on kiristänyt monen kotitalouden taloutta ja rahaa joulunviettoon käytetään 60 euroa vähemmän kuin viime vuonna. LähiTapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro arvioi taloudellisen hyvinvoinnin laskevan tänä jouluna 17 prosenttia viime joulusta.

Suomalaisille joulu on yksi vuoden tärkeimmistä juhlista ja siihen on haluttu panostaa myös rahallisesti. Tänä jouluna monessa kotitaloudessa tilanne on kuitenkin toinen. Suomalaiset pyrkivät viettämään joulua entistä pienemmällä budjetilla. Kuluttajahintojen raju nousu on ajanut monet kotitaloudet ahtaalle, eikä joulunviettoon ole käytettävissä rahaa entiseen malliin.LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn mukaan noin joka kolmas kyselyyn vastannut arvioi joulubudjettinsa pienenevän vähintään jonkin verran tänä jouluna. Joulubudjettinsa pienenemistä arvioivien määrä on noussut viime vuoden kyselystä noin kymmenen prosenttiyksikköä. (Lue lisää viime vuoden kyselyn tuloksista täältä. Budjetinpienentäjien määrä on jopa suurempi kuin koronapandemian kurjistamana jouluna 2020.Valtaosalla eli noin puolella kyselyyn vastanneista budjetti säilyy ennallaan ja noin yhdeksän prosenttia arvioi budjetin kasvavan vähintään jonkin verran.-Tämän joulun rahahuolet tulevat kyselyssä selvästi esiin, sillä 34 prosenttia vastaajista sanoo pienentävänsä joulubudjettia. Toki osalla kotitalouksista joulubudjettien pienentäminen on normaalia vuosittaista vaihtelua, riippuen esimerkiksi sattuuko isoja jouluun ajoitettuja hankintoja tai matkoja, mutta esimerkiksi koronavuoden 2020 jouluun verrattuna budjetin leikkaajia on miltei tuplasti enemmän. Se kertoo karua kieltään, että nykyinen inflaatio leikkaa joulun ajan hyvinvointia huomattavasti enemmän kuin lomautukset pari vuotta aiemmin, LähiTapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

Kesimääräinen joulubudjetti pienin neljään vuoteenKotitalouksien talousvaikeudet heijastuvat myös arvioihin jouluun käytettävästä rahamäärästä. Suomalaiset uskovat käyttävänsä jouluun rahaa keskimäärin 455 euroa. Se on 60 euroa vähemmän kuin viime jouluna.Kuluvan vuoden joulubudjetti on jopa pienempi kuin pahimman koronasulun aikaan vuonna 2019, jolloin suomalaiset arvioivat käyttävänsä jouluun noin kymmenen euroa enemmän kuin nyt. Myös vuonna 2020 arviot rahankäyttöön jouluna olivat nykyistä korkeammat.-Joulubudjetti on kaikilla kotitalouksilla keskimäärin 455 euroa, lapsettomilla 420 euroa ja lapsiperheillä keskimäärin 600 euroa. Eniten budjetista ovat joutuneet tinkimään lapsiperheet. He ovat varanneet jouluun satanen vähemmän kuin edellisvuonna. Lapsettomat sanovat tinkivänsä neljäkymmentäviisi euroa. Kaikilla kotitalouksilla yhteensä joulubudjetti on kuusikymppiä pienempi, Nummiaro sanoo.-Joulun taloudellinen hyvinvointi pienenee tänä jouluna kahdella tapaa, mutta niiden molempien voidaan sanoa johtuvan inflaatiosta. Ensinnäkin keskimääräiset joulubudjetit pienenevät. Energiakriisi, velallisilla korkokulujen nousu ja arkiruokakorin hinnannousu syövät hurjasti ostovoimaa, jolloin käteen jää vähemmän juhla-aikaan käytettäväksi. Toiseksi hinnat ovat nousseet myös tyypillisesti pukinkonttiin hankittavissa tuotteissa, esimerkiksi kovista paketeista, kuten pelit, lelut ovat kuusi prosenttia ja puhelimet 12 prosenttia kalliimpia ja pehmeistä paketeista vaatteet ovat kallistuneet kaksi prosenttia ja kodintekstiilit kahdeksan prosenttia. Kokonaisuudessaan arvioin joulun taloudellisen hyvinvoinnin laskevan edellisvuodesta 17 prosenttia, josta 11 prosenttiyksikköä tulee kyselyn mukaisesta keskimääräisen joulubudjetin leikkauksesta ja loput keskimääräisen pukinkontin inflaation syömänä.

LähiTapiolan teettämän kyselyn toteutti Kantar Public. Kyselyyn vastasi 7.-13.10.2022 yhteensä 1 020 suomalaista, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta. Kyselyn tilastollinen virhemarginaali on +/- 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Ajankohtaista

Elämänturva12.12.2024Sairauspäivärahan leikkaus osuu tuhansilla euroilla keskituloisiin – pitkä sairastuminen vie tuloista yli kolmanneksen mediaanipalkallaKelan sairauspäivärahan laskentaa muutetaan 1.1.2025. Leikkaus tietää keskimäärin 17 prosentin vähennystä sairauspäivärahan määrään sen kohteeksi joutuvissa tuloluokissa. Sairastuminen on taloudellinen tuplariski, ja hoidon viivästyminen voi tietää nopeasti kertautuvaa toimeentulo-ongelmaa.Elämänturva11.12.2024Green Cardin voi esittää vuoden alusta alkaen myös digitaalisestiGreen Cardin eli Vihreän kortin voi esittää 1.1.2025 alkaen joko paperisena tai suoraan mobiililaitteen kuten matkapuhelimen näytöltä. Uudistus tuo joustavuutta kuljetusyrityksille sekä niille, jotka matkustavat omalla ajoneuvolla Suomen rajojen ulkopuolelle. Terveys11.12.2024Hoitoonpääsyn haaste ei ole yksin julkisen terveydenhuollon ongelma, myös terveysvakuutusten kannattavuus on heikko – ”Vastakkainasettelu julkisen ja yksityisen terveydenhuollon sekä vakuutusten välillä turhaa”Tuoreen kyselyn mukaan 82 prosenttia suomalaisista hakeutuisi ensisijaisesti julkiseen terveydenhuoltoon, jos vakuutusta tai mahdollisuutta työterveys- tai opiskelijaterveydenhuoltoon ei olisi, kerrottiin LähiTapiolan mediatilaisuudessa.

Katso lisää ajankohtaisia