Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen
Talous 25.11.2022

Suursijoittaja Peter Seligson: Pörssissä monen hyvän yhtiön osakkeita myydään nyt alehintaan ja niitä et löydä toisia peesaamalla

Sijoitusyhtiö Ahlström Investin toimitusjohtajan Peter Seligsonin mielestä monia sijoittajia vaivaa kärsimättömyys ja osaamisen puute. Pörsseissä olisi nyt hyvääkin tavaraa halvalla tarjolla, mutta vain harva käyttää aikaansa hyvän etsimiseen. Euroopan näkymistä Seligsonilla on yllättävän positiivinen kuva.

Vuosi 2022 jäänee historiaan poikkeuksellisen heikkona sijoitusvuotena. Vuosi on ollut erityisen huono suurimmassa osassa maailman pörssejä. Osakekurssit ovat laskeneet toistakymmentä prosenttia. Paniikki on vallannut sijoittajat.

Ei tämä ole mitenkään poikkeuksellista, muistuttaa tunnettu sijoittaja, salkunhoitaja ja nykyisin sijoitusyhtiö Ahlström Investiä johtava Peter Seligson . Ylä- ja alamäet kuuluvat sijoittamiseen ja tästä vuodesta on tulossa alamäki. Se ei kuitenkaan tarkoita, että sijoittajan pitäisi panikoida ja juosta muiden mukana. Monien hyvien pörssiyhtiöiden arvostus on laskenut houkuttelevan alas. Pitkäaikaisella, rationaalisesti toimivalla sijoittajalla on hyvät edellytykset löytää houkuttelevat yhtiöt.

- Kun katsoo, miten ihmiset tänä päivänä sijoittavat, hyvin harva tekee enää analyysiä. Mennään sen mukaan, mikä on muodissa. Sijoittamisesta on tullut peliä. Kukaan ei enää katso kassavirtoja ja taseita, Seligson moittii.

- Edelleenkin pörssissä puolet yhtiöistä on hämmästyttävän kalliita, mutta puolet on hämmästyttävän halpoja.

Analysoinnin merkityksen korostaminen sijoittamisessa on Seligsonin puheissa tuttua. Hänet usein rinnastetaan arvosijoittajaksi, vaikka hän itse ei arvosijoittamisesta puhukaan. Hänen termistössään pörssistä alhaisesti arvostettuja, mutta hyvien näkymien yhtiöitä etsivä sijoittaja on rationaalinen sijoittaja.

Analyysin merkitys korostuu myös tämän päivän pörssissä, missä voimakkaan kurssilaskun seurauksena aliarvostettuja osakkeita näyttäisi olevan paljon. Pohdinnan kohteeksi käyvät esimerkiksi teräsala ja eurooppalaiset pankkiosakkeet.

Esimerkiksi pohjoismaisen teräyhtiö SSAB:n osakkeen p/e eli voittokerroin on 2,4 ja yhtiön markkina-arvo suhteessa yhtiön omaan pääomaan eli p/b on 0,58. Molemmat tunnusluvut kertovat yhtiön osakkeen matalasta arvostuksesta. Pelkkä tunnusluvun taso ei riitä sijoittamisen perusteeksi. On osattava arvioida, miksi tunnusluku on matala ja onko taso oikeutettu. Syitä on haettava yhtiön tulevaisuuden näkymistä.

SSAB:n kohdalla katseet kohdistuvat rakentamisen investointeihin, joita muun muassa Euroopassa tullaan tekemään runsaasti sodan ja energiakriisin jäljiltä. Teräkselle on kysyntää ja etenkin fossiilivapaalle teräkselle, jonka kehittelyssä SSAB on pitkällä.

- SSAB:tä ja muita sen tyyppisiä yhtiöitä haukutaan arvoyhtiöiksi. Toki niin sanottujen arvoyhtiöiden joukossa on paljon huonoja, konkurssin partaalla olevia yhtiöitä, mutta on paljon yhtiöitä, jotka aidosti tekevät hyviä ja oikeita asioita. Toinen esimerkki on monet eurooppalaiset pankkiosakkeet. Pankeilla on hirveä määrä talletuksia ja vihdoin korot ovat palautuneet, Seligson muistuttaa.

Viime vuosien matalien korkojen aikana monien pankkien on ollut hyvin vaikea tehdä hyvää tulosta. Niiden osakkeiden p/e:t ovat painuneet hyvin mataliksi ja vastaavasti hyvinä osingonmaksajina niiden osinkotuotot ovat korkeita.

- Voidaan miettiä, tuleeko pankkien bisnesmalli häviämään kokonaan. Siihen en usko. Totta kai taantumasta tulee luottotappioita, mutta kun korot ovat vaikkapa viisi prosenttia, tulos kestää vähän luottotappioitakin, Seligson analysoi.

- En sano, että sijoittajan pitäisi sijoittaa vain perinteisiin toimialoihin. Paras sijoituskohdehan olisi fiksusti arvostettu kasvuyhtiö ja onneksi niitäkin nyt on. Sijoittaminen on aina ollut sitä, että pitää ymmärtää, mitä tekee. Jos vain haluaa juosta toisten perässä, on parempi, että ostaa indeksirahastoa tai sijoittaa osaavan salkunhoitajan rahastoon, jossa rahat sijoitetaan puolestasi.

Euroopalla mahdollisuudet 50-luvun talousbuumiin

Samalla analyyttisellä otteella Seligson katsoo myös taloutta ja sen kehitystä, erityisesti Euroopassa. Hurjasti kohonnut inflaatio, energiakriisi ja Ukrainan sota ajavat talouksia taantumaa ympäri Eurooppaa. Tämä koskee myös Suomea.

- Toki tämä kipu, joka taantumasta seuraa, voi Suomessa olla melko kova. Tilanne muistuttaa hyvin paljon 90-luvun alkua. Onneksi olemme eurossa, mutta muut asiat ovat hyvin samanlaisia. Venäjä tai silloin Neuvostoliitto hävisi yhtäkkiä. Korot nousevat, tosin eivät yhtä nopeasti kuin silloin. Meillä on myös taloudellinen vakaus. Efektit ovat kuitenkin samat, jotka korkojen noususta ja eletystä kulutusjuhlista seuraavat. Samalla lailla ei voi enää kuluttaa ja taantumahan siitä seuraa.

Vaikka näkymät nyt näyttävät synkiltä, se ei tarkoita, että talouskasvu olisi menetetty vuosikymmeniksi. Seligsonin mielestä Euroopan osalta tulevaisuus näyttää yllättävän positiiviselta.

- Se Eurooppa, joka näistä hetkellisistä shokeista nousee, on äärimmäisen potentiaalisessa tilanteessa. Meillä on kaikki mahdollisuudet saada aikaan 50-luvun kaltainen buumi. Ukraina on rakennettava uudelleen, mikä ei talouden kannalta ole välttämättä huono asia. Samalla joudutaan automatisoimaan ja modernisoimaan tehtaita, jotta ne olisivat tehokkaimpia. Se vaatii investointeja. Me tullemme näkemään valtavan investointibuumin. Fiksuimmat yhtiöthän ovat tämän jo aloittaneet, koska ne tietävät, että jos haluaa pärjätä kilpailussa, niiden on pakko automatisoida. Työvoimaa ei kerta kaikkiaan ole ja investoimalla tästä päästään. Investoinnit tarkoittavat enemmän bkt-kasvua.

Jälleenrakennuksen lisäksi mittavia investointeja on tehtävä muun muassa energiaan. Ukrainan kriisi on osoittanut karulla tavalla, miten riippuvainen Eurooppa on ollut venäläisestä energiasta. Siitä on tultava loppu. Samoja riippuvuuksia on katkaistava myös Kiinasta, vaikka riippuvuudet eivät energiaan kohdistukaan.

Vahvana teollisuusmahtina Euroopalla on kaikki edellytykset hyötyä suuresti teollisesta internetistä. Toisin kuin Yhdysvalloissa Euroopassa rakastetaan standardeja ja ne ovat toimivan teollisen internetin edellytys.

-Asia, joka Euroopan kehitystä voi horjuttaa, on epäonnistunut politiikka. Tarvitaan kauaskantoista ja yhtenäistä politiikkaa, jotta asiat etenisivät oikeaan suuntaan. Olen optimisti. Meillä on taloudessa sekä vetäviä että työntäviä efektejä. Mahdollisuudet hyvälle vuosikymmenen lopulle ovat olemassa.