Hintojen nousu ajaa suomalaiset muuttamaan kulutustaan – Erityisen huolissaan suomalaiset ovat sähkön ja ruuan hintanäkymistä
Yleinen hintojen nousu osuu suoraan suomalaisten kotitalouksien peruselämiseen, ilmenee LähiTapiolan teettämästä Arjen katsauskyselystä. Huolet hintojen nousun jatkumisesta ovat suuret. Joka kymmenes kyselyyn vastannut pelkää, ettei heidän taloutensa selviä, jos hinnat jatkavat nousuaan.
Kuluttajahinnat nousivat syyskuussa peräti 8,1 prosenttia vuotta aiemmasta, kertoi
LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn mukaan yli 90 prosenttia kyselyn yli tuhannesta vastaajasta on huolissaan hintojen noususta. Huolestuneisuus on hyvin laajaa: huolestuneita ovat niin miehet kuin naiset, nuoret ja vanhat, hyvin toimeentulevat ja niukasti elävät.
Suuri huoli on ymmärrettävää, sillä eniten ovat kallistuneet arkielämän keskeiset tuotteet ja palvelut. Syyskuussa lämmitysöljyn ja sähkön hinnat nousivat eniten verrattuna vuotta aiempaan. Elintarvikkeissa hintojen nousun kärkipäässä olivat jauhot ja kananmunat.
- Kyselyn mukaan arkielämän keskeisten tuotteiden tulevat hintamuutokset herättävät eniten huolta. Suurin pelko kohdistuu nyt sähkön hintakehitykseen. Myös ruuan ja polttoaineiden hintamuutoksia seurataan huolestuneesti. Ihmisten huolet kuvastavat aika tarkasti todettuja hintojen nousuja. Eniten huolta aiheuttavat energia, etenkin sähkö, ja elintarvikkeet. Syyskuun inflaatiojulkistuksessa juuri nämä erät miehittivät isoimpien hinnan nousujen listan. Kymppikärjestä löytyi energiakuluista lämmitysöljy, sähkö ja diesel, sekä elintarvikkeista jauhot, munat, suurimot, voi ja kahvi. Kuluttajahintaindeksin pääluokista nimenomaan elintarvikkeilla oli isoin hinnan nousu vuoden takaa. Ne ovat nousseet 14,5 prosenttia, LähiTapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro analysoi.
Nummiaro muistuttaa, että kotitalouksien oma menojen nousu riippuu jokaisen henkilökohtaisesta kulutuskorista. Se voi erota huomattavasti kuluttajahintaindeksin painoista.
-Hintojen kauhukaksikoksi voi nimetä sähkön ja asuntolainojen korot, sillä näissä hinnan nousu voi olla satoja prosentteja, jos sähkösopimus on katkolla tai korot nousevat läheltä nollatasoa. Kotitalouksien altistus tähän kaksikkoon vaihtelee, esimerkiksi kerrostalossa asuvista 60 prosenttia on huolissaan sähkön hinnan noususta, kun omakotitaloissa asuvista peräti 77 prosenttia on huolissaan sähkön hinnan noususta.
Hintojen nousu on ollut rajua ja kohdistunut moniin peruselämisen kannalta keskeisiin tuotteisiin ja palveluihin, siksi monien suomalaisten on ollut pakko sopeuttaa kulutustaan perusarjessaan.
Kyselyn perusteella joka kolmas vastannut sanoo joutuneensa säästämään päivittäisistä ruoka- ja muista vastaavista menoistaan. Säästöjä ovat tehneet etenkin ne, jotka joutuvat tinkimään arjessaan jo muutekin. Kyselyssä kolme viidestä tinkimään joutuvista sanoo säästäneensä päivittäisistä ruokamenoistaan.
Kotitalouksissa leikkauksia on jouduttu tekemään myös autoilusta polttoaineiden rajun hintojen nousun seurauksena. Asumismenojen leikkauksiin on joutunut hieman vähemmän kuin joka neljäs vastannut.
Normaalisti tulojen vähetessä kotitaloudet kohdistavat säästötoimet ensimmäisenä arjen pieniin luksuksiin, kuten ulkona syömiseen tai matkusteluun. Kyselyssä ulkona syömisestä leikkaaminen oli toiseksi yleisintä ja matkustelun vähentäminen ylsi sijalle neljä.
Tarve arkisäästämiseen ei näytä hellittävän vielä vähän aikaan. Tuleva talvi näyttää vaikealta energiapulan ja edelleen kohoavan inflaation seurauksena.
-Ennakkotietojen mukaan ainakaan lokakuussa inflaatio ei olisi kiihtymässä. Loppuvuonna ja talvella sähkön hinnan arviointi on aika lailla sumussa luovimista, jossa voidaan päätyä väljille vesille tai ajautua karille. Ensi vuonna inflaatio on konsensusennusteiden mukaan kuitenkin rauhoittumassa noin neljään prosenttiin koko vuoden tasolla. Palkansaajien ostovoiman paluu saanee kuitenkin odottaa, koska palkat tuskin nousevat merkittävästi tätä enemmän. Vuonna 2024 sitten aletaan kuroa ostovoiman menetystä kiinni, Nummiaro sanoo.
Arjen katsaus –kyselyssä 10 prosenttia vastanneista uskoi, ettei heidän taloutensa selviä, jos hinnat jatkavat nousuaan. Vastanneista 59 prosenttia sanoi taloutensa kärsivän kehityksestä ja 27 prosenttia arvioi taloutensa kestävän hyvin hintojen nousun.
Näin voit vaikuttaa inflaation vaikutukseen
Listaa, mihin rahasi käytät. On vaikea sanoa, mistä kunkin kannattaisi säästää, mutta jokaisen ainakin kannattaa käydä kriittisesti kuitit läpi. Useilla on ns. sokeita pisteitä, joista on tullut rutiineja (esim päihteet, makea, erikoiskahvi, ostokanavat). Nyt alkukuun arjen luksus voi olla perustarpeista pois loppukuussa.
Pohdi, mitkä menoistasi ovat tärkeimmät. Menot kannattaa laittaa tärkeysjärjestykseen. Energiakriisi kohdistuu paljolti välttämättömyysmenoihin (vaikka niissäkin voi yrittää säästää, esim huonelämpötilaa pienentämällä), joten seuraavan vuoden aikana säästöjä jää vähemmän muihin menoihin, kuten lomakassaan. Vaikka elintason heikentyminen harmittaa, asiat kannattaa kuitenkin laittaa perspektiiviin siinä mielessä, että meille on rauha maassa.
Onko uusi aina välttämätön? Kaiken ei tarvitse olla uutta. Ja myymällä omiakin tarpeettomiksi jääneitä tavaroita voi saada lisätuloja.
Vertaile vaihtoehtoja. Aikaa menee, mutta hyödyt voivat olla suuret. Esimerkiksi vakuutuksien ehdot ovat aina hieman erilaisia, joten vertailu vaatii ponnisteluja. Sähkösopimuksissa kannattaa miettiä voisiko hyötyä pörssihinnoitellusta sähköstä (käytön ajoittaminen), vai sopiiko omaan talouteen vakaa, vaikka mahdollisesti kalliimpi määräaikaissopimus.
Kilpailuta tarjoajia. Älä ota ensimmäistä tarjousta. Esimerkiksi korkokatoissa kannattaa kysyä tarjouksia useilta pankeilta.
Harkitse ja laske investoinnin hyödyt ja haitat. Auton vaihto sähköautoon tai ladattavaan hybridiin tuo säästöjä käyttökuluihin, mutta pienillä ajomäärillä kokonaiskustannukset voivat silti jäädä isommiksi, eli omat laskelmat kannattaa tehdä.
LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn toteutti Kantar Public. Kysely on tehty 7.-13.10.2022 ja siihen vastasi 1020 henkilöä. Kyselyn virhemarginaali on +/- 3,1 prosenttiyksikköä.