Hintojen nousu ajaa suomalaiset muuttamaan kulutustaan – Erityisen huolissaan suomalaiset ovat sähkön ja ruuan hintanäkymistä

Kuluttajahinnat nousivat syyskuussa peräti 8,1 prosenttia vuotta aiemmasta, kertoi Tilastokeskus. Yleinen hintojen nousu eli inflaatio on ollut tänä vuonna niin kiivasta, että monilla kotitalouksilla on jo vaikeuksia selvitä jokapäiväisistä menoistaan.

LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn mukaan yli 90 prosenttia kyselyn yli tuhannesta vastaajasta on huolissaan hintojen noususta. Huolestuneisuus on hyvin laajaa: huolestuneita ovat niin miehet kuin naiset, nuoret ja vanhat, hyvin toimeentulevat ja niukasti elävät.

Suuri huoli on ymmärrettävää, sillä eniten ovat kallistuneet arkielämän keskeiset tuotteet ja palvelut. Syyskuussa lämmitysöljyn ja sähkön hinnat nousivat eniten verrattuna vuotta aiempaan. Elintarvikkeissa hintojen nousun kärkipäässä olivat jauhot ja kananmunat.

- Kyselyn mukaan arkielämän keskeisten tuotteiden tulevat hintamuutokset herättävät eniten huolta. Suurin pelko kohdistuu nyt sähkön hintakehitykseen. Myös ruuan ja polttoaineiden hintamuutoksia seurataan huolestuneesti. Ihmisten huolet kuvastavat aika tarkasti todettuja hintojen nousuja. Eniten huolta aiheuttavat energia, etenkin sähkö, ja elintarvikkeet. Syyskuun inflaatiojulkistuksessa juuri nämä erät miehittivät isoimpien hinnan nousujen listan. Kymppikärjestä löytyi energiakuluista lämmitysöljy, sähkö ja diesel, sekä elintarvikkeista jauhot, munat, suurimot, voi ja kahvi. Kuluttajahintaindeksin pääluokista nimenomaan elintarvikkeilla oli isoin hinnan nousu vuoden takaa. Ne ovat nousseet 14,5 prosenttia, LähiTapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro analysoi.

Nummiaro muistuttaa, että kotitalouksien oma menojen nousu riippuu jokaisen henkilökohtaisesta kulutuskorista. Se voi erota huomattavasti kuluttajahintaindeksin painoista.

-Hintojen kauhukaksikoksi voi nimetä sähkön ja asuntolainojen korot, sillä näissä hinnan nousu voi olla satoja prosentteja, jos sähkösopimus on katkolla tai korot nousevat läheltä nollatasoa. Kotitalouksien altistus tähän kaksikkoon vaihtelee, esimerkiksi kerrostalossa asuvista 60 prosenttia on huolissaan sähkön hinnan noususta, kun omakotitaloissa asuvista peräti 77 prosenttia on huolissaan sähkön hinnan noususta.

Hintojen nousu on ollut rajua ja kohdistunut moniin peruselämisen kannalta keskeisiin tuotteisiin ja palveluihin, siksi monien suomalaisten on ollut pakko sopeuttaa kulutustaan perusarjessaan.

Kyselyn perusteella joka kolmas vastannut sanoo joutuneensa säästämään päivittäisistä ruoka- ja muista vastaavista menoistaan. Säästöjä ovat tehneet etenkin ne, jotka joutuvat tinkimään arjessaan jo muutekin. Kyselyssä kolme viidestä tinkimään joutuvista sanoo säästäneensä päivittäisistä ruokamenoistaan.

Kotitalouksissa leikkauksia on jouduttu tekemään myös autoilusta polttoaineiden rajun hintojen nousun seurauksena. Asumismenojen leikkauksiin on joutunut hieman vähemmän kuin joka neljäs vastannut.
Normaalisti tulojen vähetessä kotitaloudet kohdistavat säästötoimet ensimmäisenä arjen pieniin luksuksiin, kuten ulkona syömiseen tai matkusteluun. Kyselyssä ulkona syömisestä leikkaaminen oli toiseksi yleisintä ja matkustelun vähentäminen ylsi sijalle neljä.

Tarve arkisäästämiseen ei näytä hellittävän vielä vähän aikaan. Tuleva talvi näyttää vaikealta energiapulan ja edelleen kohoavan inflaation seurauksena.

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajat arvioivat lokakuussa, että hinnat nousevat 6,8 prosenttia seuraavan vuoden aikana. Lokakuussa suomalaiskuluttajien näkemys oman taloutensa kehityksestä oli heikko, vaikkakin se ei ole yhtä heikko kuin se oli vielä syyskuussa. Arvio Suomen talouden tilasta vuoden kuluttua oli synkin koskaan.

-Ennakkotietojen mukaan ainakaan lokakuussa inflaatio ei olisi kiihtymässä. Loppuvuonna ja talvella sähkön hinnan arviointi on aika lailla sumussa luovimista, jossa voidaan päätyä väljille vesille tai ajautua karille. Ensi vuonna inflaatio on konsensusennusteiden mukaan kuitenkin rauhoittumassa noin neljään prosenttiin koko vuoden tasolla. Palkansaajien ostovoiman paluu saanee kuitenkin odottaa, koska palkat tuskin nousevat merkittävästi tätä enemmän. Vuonna 2024 sitten aletaan kuroa ostovoiman menetystä kiinni, Nummiaro sanoo.

Arjen katsaus –kyselyssä 10 prosenttia vastanneista uskoi, ettei heidän taloutensa selviä, jos hinnat jatkavat nousuaan. Vastanneista 59 prosenttia sanoi taloutensa kärsivän kehityksestä ja 27 prosenttia arvioi taloutensa kestävän hyvin hintojen nousun.

LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn toteutti Kantar Public. Kysely on tehty 7.-13.10.2022 ja siihen vastasi 1020 henkilöä. Kyselyn virhemarginaali on +/- 3,1 prosenttiyksikköä.