Talous23.9.2022Suomalaisten unelma omakotitalosta luonnon lähellä elää edelleen Suomalaiset unelmoivat asuvansa hyvin toimivassa omakotitalossa hyvien kulkuyhteyksien päässä mutta lähellä luontoa. LähiTapiolan Arjen katsaus –kyselystä ilmenee, että useimmiten haaveet unelmakodista murskaa raha.

Korkeasta sähköhinnasta tai kalliista polttoaineesta huolimatta suomalaisten unelmien koti säilyy ennallaan. Suomalaisten mielestä unelmien koti on käytännöllinen ja hyvin toimiva omakotitalo, joka on lähellä luontoa ja jonka ympäristö on rauhallinen. Kulkuyhteydet unelmakodista ovat hyvät kaikkialle, etenkin tarvittaviin palveluihin ja harrastusmahdollisuuksiin.LähiTapiola kysyi suomalaisten unelma-asumisesta kesän alussa. Arjen katsaus –kyselyyn vastanneesta yli tuhannesta suomalaisesta 60 prosenttia haluaisi mieluiten asua omakotitalossa. 19 prosenttia haaveilee asunnosta kerrostalossa ja 12 prosenttia rivitalossa. Selvä enemmistö (87%) valitsisi asumismuodokseen omistusasumisen.Yli 60 prosenttia vastanneista valitsisi asunnon läheltä luontoa, heistä enemmän kuin joka neljäs (28 %) on myös toteuttanut haaveensa.-Omistusasunto on suomalaisten selkein asuminen unelma (92% unelmansa asumismuodon kertovista) ja samalla myös isoin asumisen pettymys, sillä 23% suomalaisista (=92%-69%) ei unelmaansa pysty tai on vasta siihen säästämässä. Toinen haaveet monille kaatava seikka on talotyyppi. Omakoti- tai paritalosta unelmoi 66% suomalaisista (unelmasta kertovista), kun vain 48 prosentilla nämä unelmat ovat myös käyneet toteen. Unelmiensa kaatuessa suomalaiset asuvat vuokralla kerrostaloissa, LähiTapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

Vaikka toiveet luonnonläheisestä asumisesta ovat suuret, asumista maaseudulla tai muuten harvaan asutetulla seudulla kaipaa joka viides vastannut. Asunnon kaupungin keskustasta tai sen välittömästä läheisyydestä valitsisi 27 prosenttia vastanneista. Esikaupunkialueella tai lähiössä haluaisi asua 21 prosenttia vastanneista.-Kolmas unelmien ja todellisuuden (asumismuodon ja talotyypin lisäksi) välinen epäsuhta on asumisympäristö. Suomalaiset haluaisivat asua väljemmin tai enemmän maaseutumaisessa ympäristössä kuin todellisuudessa asuvat. Esimerkiksi tilastokeskuksen luokituksen mukaan 14% suomalaisista asuu ydinmaaseudulla tai harvaan asutulla maaseudulla, kun kyselyssämme 21% ilmoittaa ne unelmaympäristökseen. Tuloksia tulkittaessa täytyy pitää mielessä, että kaupungin ja maaseudun määrittely ei ole itsestään selvää ja kyselyn vastaajien tulkinnat varmasti myös vaihtelevat. Väljyyden kaipuu näkyy kuitenkin selvästi myös siinä, että 32 % suomalaisista sanoo harkinneensa muutto kaupungin ulkopuolelle (tarkemmin 32% kyllä, 65% ei ja 3% ei osaa sanoa).Tilaa suomalaisten unelmakodissa olisi hyvä olla vähintään yli 120 neliötä ja huoneita vähintään neljä. Suomalaiset arvioivat unelmakotinsa hinnan olevan keskimäärin runsaat 390 000 euroa.Unelmat murskaa rahaSuomalaisten mielestä ylivoimaisesti suurin este unelma-asumisessa on raha. Lähes 60 prosenttia kyselyyn vastanneista sanoi, että he eivät rahatilanteensa vuoksi voi saavuttaa unelmakotiaan. Noin joka viidennelle unelma-asumisen esteenä on työtilanne ja noin joka kymmenelle perhetilanne.-Unelmakodin hinta vaihtelee paljon vastaajien asuinpaikan mukaan noudattaen kuitenkin yllättävänkin hyvin alueellisia eroja asuntojen neliöhinnoissa. Asunnon hintaan vaikuttavat toki sijainnin lisäksi merkittävästi myös muun muassa koko, rakennusvuosi, remonttitarve ja tontti. Vastauksissa esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuvista 47 % arvioi haaveidensa kodin maksavan enintään 400 000 euroa, kun maaseutumaisissa kunnissa asuvista 91 prosentilla on käsitys, että unelmakoti maksaa enintään 400 000 euroa, Nummiaro kertoo.-Pääkaupunkiseudun sisälläkin on tietysti isoja hintaeroja sekä omistusasunnoissa että vuokramarkkinoilla. Moni varmasti unelmissaan asuisi Helsingin ydinkeskustassa, mutta hakeutuu tosielämässä Espooseen, Vantaalle tai muualle lähialueella edullisemman asuminen perässä. Täytyy myös huomioida, että kysely on toteutettu ennen sähkömarkkinoiden kriisiytymistä kesän aikana, joten energiakustannusten nousu ja lämmitysjärjestelmien muutostarpeet voivat heilauttaa unelmien suuntaa lähivuosina, mutta muutamassa vuodessa sähkö lienee jälleen edullista ja lisäksi aiempaa vihreämpää.

Unelmien koti on kuitenkin useille vain haavekuva, joka usein jää saavuttamatta. Todellisen elämän asunnonvaihtajilla riittää kuitenkin huolenaiheita. Arjen katsauksessa seuraavan puolen vuoden aikana muuttoaikeissa oleville eniten huolta aiheutti yleinen hintojen nousu. Siitä oli huolissaan kolme neljästä vastanneesta. Energiahintojen noususta oli huolissaan 66 prosenttia vastanneista. Sen sijaan lainan saanti tai palvelujen kehitys asunnon ympärillä huoletti asunnonvaihtoaikeissa olevia vähiten.LähiTapiolan teettämän kyselyn toteutti Kantar TNS. Kyselyyn vastasi 27.5.-3.6.2022 yhteensä 1 085 suomalaista, jotka olivat iältään 15-79 –vuotiaita. Kyselyn tilastollinen virhemarginaali on +/- 3,0 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Ajankohtaista

Elämänturva12.12.2024Sairauspäivärahan leikkaus osuu tuhansilla euroilla keskituloisiin – pitkä sairastuminen vie tuloista yli kolmanneksen mediaanipalkallaKelan sairauspäivärahan laskentaa muutetaan 1.1.2025. Leikkaus tietää keskimäärin 17 prosentin vähennystä sairauspäivärahan määrään sen kohteeksi joutuvissa tuloluokissa. Sairastuminen on taloudellinen tuplariski, ja hoidon viivästyminen voi tietää nopeasti kertautuvaa toimeentulo-ongelmaa.Elämänturva11.12.2024Green Cardin voi esittää vuoden alusta alkaen myös digitaalisestiGreen Cardin eli Vihreän kortin voi esittää 1.1.2025 alkaen joko paperisena tai suoraan mobiililaitteen kuten matkapuhelimen näytöltä. Uudistus tuo joustavuutta kuljetusyrityksille sekä niille, jotka matkustavat omalla ajoneuvolla Suomen rajojen ulkopuolelle. Terveys11.12.2024Hoitoonpääsyn haaste ei ole yksin julkisen terveydenhuollon ongelma, myös terveysvakuutusten kannattavuus on heikko – ”Vastakkainasettelu julkisen ja yksityisen terveydenhuollon sekä vakuutusten välillä turhaa”Tuoreen kyselyn mukaan 82 prosenttia suomalaisista hakeutuisi ensisijaisesti julkiseen terveydenhuoltoon, jos vakuutusta tai mahdollisuutta työterveys- tai opiskelijaterveydenhuoltoon ei olisi, kerrottiin LähiTapiolan mediatilaisuudessa.

Katso lisää ajankohtaisia