Lähes joka kolmas suomalainen on kohdannut pyörävarkauden – ”Suomessa on paikkakuntia, joissa pyörävarkauden uhriksi joutuu selvästi muita useammin.”

Pyöräilykausi käy parhaillaan kuumimmillaan, onhan fillarointi yksi parhaista tavoista liikkua lämpiminä kesäpäivinä. Pyöräilykausi lisää valitettavasti myös pyörävarkauksia. LähiTapiola Arjen katsaus –kyselyssä selvitettiin, miten yleistä pyörävarkauden kohteeksi joutuminen suomalaisten keskuudessa on. Kyselystä selvisi, että jopa yksi kolmesta suomalaisesta (29 %) on joutunut pyörävarkauden uhriksi. Tämän lisäksi pyörän osia tai lisävarusteita on varastettu kahdeksalta prosentilta (8 %) suomalaisista. Näin ollen pyörään liittyviä varkauksia on kokenut kaikkiaan noin 37 prosenttia suomalaisista. Pyörävarkaudet ovatkin yleinen omaisuusvarkauden muoto, joka koskettaa kansalaisia laajasti.

Vastauksissa hajontaa tekee vastaajan asuinpaikkakunta. Suurissa kaupungeissa, erityisesti Turussa ja Tampereella, asuvat suomalaiset kohtaavatkin pyörävarkauksia huomattavasti maaseututaajamassa tai haja-asutusalueella asuvia todennäköisemmin. Tampereella asuvista jopa 46 prosenttia on kohdannut pyörän tai sen lisävarusteiden varkauden, Turkulaisten lukema on 45 prosenttia. Maaseudun haja-asutusalueella lukema on vain 33 prosenttia. Miten alueiden välisiä eroja voi selittää?

LähiTapiolan asumisen turvallisuuden palveluiden kehityspäällikkö Antti Määttänen kertoo, että pyörävarkauksia tapahtuu siellä, missä on paljon ihmisiä ja pyöriä.

- Myös maaseudulla varastetaan pyöriä, mutta se näkyy tilastossa harvinaisempana. Mökkimurtojen yhteydessä katoaa muun tavaran lisäksi myös polkupyöriä, varsinkin jos ne ovat yhtään arvokkaampia. Maaseudulla varkauteen tarvitaan yleensä pakettiauto tai vastaava, kun kaupungissa pyörän voi ajaa helposti piiloon, kun lukko on murrettu. Kaikki helposti irrotettavat varusteet on syytä ottaa mukaan, kun pyörä pysäköidään, muistuttaa Määttänen.

- Kaupunkipyörät todennäköisesti helpottavat nykyisin varkaustilastoja kaupunkien keskusta-alueilla, sillä keskustassa asuvat voivat jättää kalliin pyörän turvalliseen säilytykseen kotitaloon ja asioida keskustassa kaupunkipyörällä. On tietenkin ikävä tilanne, että keskusta-alueilla ei löydy riittävästi turvallisia pyöräparkkeja.

LähiTapiolan tilastojen mukaan pyörävarkauksissa näkyvät pyöräilyn trendit: sähköpyörien varkaudet ovat lisääntynet. Varastetut pyörät ovat myös entistä arvokkaampia.

Suomalaisista 72 prosenttia valmistautuu arjen katsaus –kyselyn mukaan pyörävarkauksiin pitämällä pyöränsä aina lukittuina. Pelkästään lukituksella suojattujen pyörien varkaudet eivät kuitenkaan ole harvinaisia. Ehkäpä siksi jo neljä prosenttia suomalaisista kertoo tuovansa pyörän kotinsa sisätiloihin suojaan. Vaade omalle pyörän säilytystilalle voi tulevaisuudessa kasvaa, mikäli yleisiin pyöräsäilöihin ei panosteta.

- On toivottavaa, että taloyhtiöt ja rakennusliikkeet vastaisivat tähän. Varsinkin uudisrakentamisessa olisi tämän suhteen paljon parannettavaa. Pyöräsuojan on oltava riittävän suuri, helposti saavutettava, sekä kulunvalvonnan alainen. Suojassa tulee olla telineet, joihin pyörät voidaan rungosta lukita. Lisäksi sähköpyörien latausmahdollisuudet on varmistettava, ja tila on syytä varustaa palovaroittimella. Hyvästä pyöräsuojasta tulee asunnon valinnan yksi peruste ja monelle se on jo sitä, latelee Määttänen.

LähiTapiolan tilastoinnista käy ilmi, että vuonna 2021 pyörävarkauksissa palattiin suunnilleen koronaa edeltävälle tasolle. 2020 sen sijaan näyttäytyi tilastoissa määrällisenä piikkinä. Piikkiä on yritetty selittää monella tavalla, mutta se on edelleen mysteeri.

Yksi vähemmän puhutuista selityksistä liittyy Määttäsen mukaan pyörävarkauksien ja pyörämarkkinoiden väliseen kiistämättömään yhteyteen. Aiheuttivatko koronapandemian lisäämä kysyntä ja maailmankaupan hidastumiseen liittyvät toimitusvaikeudet kysyntäpiikin, johon varkaat vastasivat? ”Varastettujen pyörien markkinat eivät toimi ilman ostajia, joten kysynnän kasvu on mielestäni varteenotettava selittäjä.”

LähiTapiolan vastaus pyörävarkauksien aiheuttamaan haasteeseen olisi pyörärekisteri, joka tekisi varastettujen pyörien myymisestä huomattavasti hankalampaa. Pyörärekisteri toimisi käytännössä autorekisterin tavoin niin, että pyörän alkuperä olisi aina mahdollista selvittää kulkuneuvon rekisterinumeron avulla.

Kyselyn vastaajat vastaavat karkeasti Suomen 15-74 vuotiasta väestöä. Tulosten virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä. Kyselyyn vastasi 1085 henkilöä. Kyselyn toteutti Kantar TNS.